Lausunto 16.6.2014
Hal­li­tuk­sen esi­tys so­siaa­li­huol­to­laik­si

Vammaisfoorumi ry
Handikappforum rf
Finnish disability forum

Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33
00023 Valtioneuvosto

Viite: Lausuntopyyntö 30.4.2014

Vammaisfoorumi ry kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä sosiaalihuoltolain avoimesta valmistelusta, näkemysten huomioonottamista sekä hyvästä yhteistyöstä lain valmistelun eri vaiheissa. Vammaisfoorumin 30 jäsenjärjestöä edustavat yli 330 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä.

Lakiesitys on monilta osin hyvä. Asiakkaan asemaa on parannettu, kunnat velvoitetaan tekemään suunnitelmia sekä kuulemaan asiakkaita. Laissa painotetaan omaehtoista ja itsenäistä elämää sekä omatoimista suoriutumista. Rakenteellista sosiaalityötä ja ylipäätään ennalta ehkäisevän työn merkitystä on myönteisellä tavalla korostettu. Asiakkaan yksilölliset tarpeet ja osallisuuden tukeminen on huomioitu lakiluonnoksessa.

Vammaisfoorumi näkee erittäin tervetulleena uudistuksena, että lapsiperheiden tukea on vahvistettu ja lakiin on kirjattu oikeus lapsiperheiden kotipalveluun ja perhetyöhön. Erittäin kannatettavaa on, että sosiaalinen kuntoutus ja liikkumisen tuki on kirjattu omiin pykäliinsä.

Vammaisfoorumi painottaa, että sosiaalihuoltolakia uudistettaessa tulee ottaa huomioon YK:n vammaissopimuksen velvoitteet liittyen esimerkiksi itsenäiseen elämään, yhteiskuntaan osallistumiseen, saavutettavaan tiedonsaantiin, asumiseen ja liikkumiseen. Sopimuksen velvoitteet on huomioitava erityisesti pykälien 17 - 23 osalta.

Lain perustelut on pääosin selkeästi kirjoitettu, mutta joiltakin osin tekstissä on ristiriitaisuuksia, joista on tarkemmin mainittu myöhemmin lausunnossa ko. pykälän kohdalla. Hallituksen esityksen yksityiskohtaiset perustelut on kirjoitettu osittain konditionaali (-isi) muodossa, esim. 22 § 2 momentti: ”… kunnan olisi järjestettävä tuettua asumista...”. Vammaisfoorumi ehdottaa, että lain perusteluteksti kirjoitetaan veloittavaan muotoon samassa muodossa kuin pykälät. Konditionaali-muoto vaikeuttaa tekstin lukemista ja voi aiheuttaa ongelmia lain tarkoituksen tulkinnassa lakia sovellettaessa.

Ehdottoman tärkeää on yhteensovittaa rajapinnat parhaillaan uudistettavana olevien vammaispalvelu- ja kehitysvammalakien kanssa. Erityisesti sosiaalihuoltolain pykälien 18 - 20 ja 22 suhde uuteen vammaispalvelulakiin (mm. henkilökohtainen apu, asumisen tuki, yksilöllinen ohjaus ja valmennus) on selvitettävä perusteellisesti, jotta vältytään nykyisen kaltaisilta väliinputoamistilanteilta.

Sosiaalihuoltolain lakiesitystä kommentoitaessa olisi ollut toivottavaa, että lopullinen versio sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista olisi ollut olemassa. Osa Vammaisfoorumin kommenteista koskee järjestämislain piiriin kuuluvia asioita.

Seuraavassa on pykäläjärjestyksessä Vammaisfoorumin muutosehdotukset lakiluonnokseen.

Lain rakenne

Vammaisfoorumi kannattaa esityksen mukaista rakennetta eli vaihtoehtoa 3. Sosiaalihuollon asiakaslaki on ollut yli 10 vuotta voimassa, mutta kunnissa lakia on noudatettu huonosti. Koska sosiaalihuoltolaista kaavaillaan vahvaa yleislakia, on luontevaa, että asiakaslain asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevat pykälät ovat samassa laissa. Tämä edistää sitä, että sosiaalityöntekijät soveltavat pykäliä käytännön työhön. Yhdistäminen vaatii kuitenkin sen, että sosiaalihuollon erityislainsäädännössä on oltava kirjaukset sosiaalihuoltolain asiakkaan asemaa koskevien pykälien soveltamisesta.
Vammaisfoorumin mielestä on selkeää, että asiakkaan asiakirjoja koskevat asiat ovat kootusti asiakasasiakirjalaissa.

Lain nimi

Vammaisfoorumi esittää, että lain nimi muutetaan muotoon Laki sosiaalipalveluista ja tukimuodoista. Lyhennetty termi olisi sosiaalipalvelulaki.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista korostaa itsemääräämisoikeutta ja sitä, että vammaiset ihmiset eivät ole huollon kohteena. Termi ”huolto” viittaa siihen, että asiakas on tekemisen kohde, objekti. Asiakkaan ei tule olla huoltamisen kohteena, vaan asiakkaan pitää olla itsenäinen toimija, joka saa palveluja ja tukitoimia. Huolto-termi on ristiriidassa lain sisällön kanssa, koska laissa painotetaan omatoimisen suoriutumisen ja itsenäisen elämän edistämistä. Vammaisfoorumi näkee huolto-termin vanhanaikaisena ja sillä on mielleyhtymiä invalidihuoltolakiin vuodelta 1946. Nyt kun laki on perusteellisesti uudistumassa, niin on oikea aika muuttaa lain nimi vastaamaan nykypäivän termejä. Lain nimen muuttaminen sosiaalipalvelulaiksi ei muuttaisi lain sisältöä.

1 luku Yleiset säännökset

1 § Lain tarkoitus
1 momentin 1 kohtaan tulee lisätä varhaisen tuen näkökulma.
"1) edistää ja ylläpitää hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta erityisesti varhaisen tuen näkökulmasta".
 
2 § Soveltamisala
Lain soveltamisala on nyt paremmin ja selkeämmin kirjattu kuin edellisessä versiossa.  Erittäin hyvä, että lain perusteluissa on avattu lakien etusijajärjestystä ja perusteluissa on kirjaus, milloin on sovellettava erityislakia.  Lakiin kirjattu asiakkaan edun mukaisuuden periaate myös omalta osaltaan selkeyttää lakien soveltamisalaa. Palvelujen maksuttomuus tai taloudellinen edullisuus tulee kirjata selkeästi asiakkaan edun mukaisuutta toteuttavaksi periaatteeksi.
 
Sosiaalihuoltolain ja uuden vammaispalvelulain soveltamisalat tulee yhteensovittaa ja huolehtia siitä, ettei synny väliinputoajaryhmiä.
 
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin tullee selkeät kirjaukset siitä, mitkä erityispalveluista siirtyvät kunnan tai mitkä sote-alueen järjestettäväksi. Järjestämistahoista riippumatta käytettävien termien tulee olla samanlaisia.
 
3 § Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa sovellettavat säännökset
Lain perusteluissa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota on avattu hyvin.
Lain perustelutekstissä lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen yhteyteen on syytä lisätä apuvälinepalvelut, koska niitä myönnetään sekä sosiaali- että terveydenhuollossa.
 
Vammaisfoorumi pyytää huomioimaan, että integraatiota toteutettaessa sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava samanarvoisia, eli molemmat sovitettava toisensa kanssa yhteen, ei niin, että sosiaalitoimi sovitetaan terveydenhuollon kanssa yhteen.
 
4 § Määritelmät
Vammaisfoorumi ehdottaa, että termit ”yleiset palvelut” ja ”erityispalvelut” korvattaisiin termeillä ”yleiset sosiaalipalvelut” ja ”erityiset sosiaalipalvelut”. Termi ”yleiset palvelut” voidaan sekoittaa kunnan muihin yleisiin palveluihin esimerkiksi liikuntatoimen palveluihin.
 
Lain perusteluissa todetaan, että laissa säädetään mm. siitä, kuka arvioi asiakkaan erityispalvelujen tarpeen. Tähän kohtaan tarvitaan kirjaus siitä, mihin lain kohtiin tässä viitataan.

2 luku Kunnan yleiset velvollisuudet

Lukuun 2 tulee lisätä uusi pykälä liittyen palvelujen ja tukitoimien järjestämistapoihin. Pykälä sisältäisi mahdollisuuden järjestää palveluja asiakkaan valinnanmahdollisuuksia lisäävillä tavoilla ja kannustaisi kehittämään uusia tapoja vastata asiakkaiden palvelujen tarpeisiin.
 
Uuteen pykälään tulee kirjata yhdeksi palvelujen järjestämistavaksi henkilökohtainen budjetointi.  Henkilökohtainen budjetti antaa asiakkaalle mahdollisuuden järjestää oman elämänsä kannalta mielekkäät ja tarkoituksenmukaiset palvelut.  Asiakas voi suunnitella yhdessä työntekijän kanssa, miten asiakkaalle määritelty taloudellinen resurssi olisi mielekästä käyttää, jotta palvelut vastaavat hänen toiveitaan ja tarpeitaan sekä tukevat omaehtoista elämää. Vammaisfoorumi katsoo, että mikäli henkilökohtaista budjetointia ei ole mahdollista sisällyttää sosiaalihuoltolakiin tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin, niin toissijaisesti henkilökohtainen budjetointi on lisättävä uuteen vammaispalvelulakiin.
 
Henkilökohtaisen budjetoinnin lisäksi sosiaalihuoltolaissa tulee säätää päätöksenteon tukemisesta, jotta valinnanvapaus mahdollistetaan myös henkilöille, jotka tarvitsevat tukea valintojen ja päätösten tekemiseen. Ks. kommentit 34 §.
 
5 § Sosiaalihuollon suunnittelu, järjestäminen ja toteuttaminen
Pykälän tasolle tulee kirjata, että kunnat on velvoitettava varaamaan määrärahoja riittävästi siten kuin asiakkaiden palvelutarve edellyttää. Lain perusteluissa on korostettava budjetin laadintaperusteita ja sitä, että palvelujen tarve tulee arvioida yksilökohtaisesti.
 
Sosiaalibarometri 2012 mukaan osassa kuntia tehdään tietoista alibudjetointia. Alibudjetointi on vahvasti yhteydessä ihmisten sosiaaliseen eriarvoisuuteen, palvelujen ja tukitoimien saamiseen. Tämän hetkisessä lainsäädännössä sanktioiden puute on suuri ongelma. Sosiaalihuoltolaissa tai järjestämislaissa tulee asettaa riittävät sanktiot, mikäli kunta ei varaa riittävästi määrärahoja palveluihin tai muutoin laiminlyö järjestämisvastuutaan. Järjestöjen kokemuksen perusteella on oletettavissa, että ilman valvontaa ja sanktioita kunnat eivät tule noudattamaan alibudjetointikieltoa.
 
Sosiaalihuollon järjestämislaissa tulee luoda aluehallintovirastoille yhtenäiset toimintaperiaatteet, jotta sosiaalihuollon valvonta toteutuu yhdenmukaisesti eri puolilla Suomea.
 
6 § Sosiaalihuollon järjestämissuunnitelma
Lain säätäjän tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuolto ei ole alisteinen terveydenhuollolle. Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava samanarvoisia eli molemmat on sovitettava toisensa kanssa yhteen. Nyt lakiin on kirjattu sosiaalihuollon järjestämissuunnitelmien sovittaminen yhteen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmien kanssa. Muutoinkin niin tämän lain osalta kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia säädettäessä tulee olla tarkkana siitä, ettei luoda rakenteita, jotka edesauttavat terveydenhuollon ylivaltaa sosiaalihuollosta. Jo nyt on esimerkkejä siitä, että terveydenhuollon ylilääkäri päättää myös sosiaalihuollosta vailla minkäänlaista sosiaalialan osaamista.
 
Palvelut tulee järjestää asiakkaiden palvelutarpeista lähtien, ei palvelumarkkinoiden tai käytettävissä olevan henkilöstön mukaan (lain perustelut, 2. kappale). Asiakkaan edun periaate tulee aina olla ensisijainen tekijä palveluja järjestettäessä.
 
Pykälään tulee lisätä ruotsinkielen erityisosaamisen saatavuuden turvaaminen.
 
Kunnassa/sote-alueella tulee olla yhdessä laadittu palvelustrategia, jossa järjestämisvastuullinen taho on linjannut kunnassa/sote-alueella käytössä olevat palvelut sekä asiakkaiden tarpeisiin soveltuvat erilaiset palvelujen järjestämistavat. Lisäksi kunnan hankintastrategia on sovitettava yhteen järjestämissuunnitelman kanssa.
 
7 § Hyvinvointia edistävän tiedon ja asiantuntemuksen käyttö
Rakenteellinen sosiaalityö on saanut sille kuuluvan merkittävän roolin ja on hyvä, että sekä pykälässä että lain perusteluissa on avattu, mitä rakenteellisella sosiaalityöllä tarkoitetaan.
 
On erittäin positiivista, että kunnat on velvoitettu keräämään sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevaa tietoa. Lain perusteluihin on lisättävä kunnan päätöksen hyvinvointivaikutusten arviointi ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen käyttö arvioinnissa. Sosiaalihuollon työntekijöiden asiantuntemuksen käyttö on erityisen tärkeää kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisen asioista.
 
Erityisesti pienten kuntien osalta on huomioitava asiakkaiden tietojen luottamuksellisuuden turvaaminen järjestämissuunnitelmaa laadittaessa.
 
Pykälä 38 ”Hyvinvointia edistävä neuvonta ja ohjaus” tulisi siirtää tähän kohtaan
 
8 § Kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet
Vammaisfoorumi näkee hyvänä, että laissa on oma pykälä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista ja osallisuudesta. Pykälään on kirjattu "Tietoa on kerättävä siten, että se on mahdollista ottaa huomioon kunnan talousarviota ja sosiaalihuollon järjestämissuunnitelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa." Vammaisfoorumi ehdottaa lain perustelutekstiä muutettavaksi siten, että se vastaa pykälän sanamuotoa. Lain perustelusta puuttuu kerätyn tiedon huomioiminen kunnan talousarviota laadittaessa.
 
Tulkintaongelmia aiheutuu siitä, mitä tarkoitetaan termillä "kaikilta väestöryhmiltä" ja ketä tarkoitetaan heikoimmassa asemassa olevilla henkilöillä. Lain perusteluissa tulisi mainita heikoimmassa asemassa olevista henkilöistä esimerkkeinä vammaiset henkilöt, mielenterveyskuntoutujat sekä monikertaiset vähemmistöt.
 
Lain perusteluissa tulee tarkentaa, mitä lain säätäjä tarkoittaa ymmärrettävällä ja saavutettavalla tiedottamisella. Esimerkkeinä tulee mainita selkokielen käyttäminen ja esteettömät verkkopalvelut.
 
Pykälän tasolle on säädettävä oikeus saada asiakirjat ruotsin ja suomen kielellä.
 
Vammaisfoorumi katsoo, että vammaisneuvoston asettaminen on säädettävä kunnan velvollisuudeksi samalla tavalla kuin nuorisovaltuustot ja vanhusneuvostot. Toimintarajoitteiden vuoksi vammaiset henkilöt ovat osallisuuden suhteen vielä haavoittuvammassa asemassa kuin nuoret ja ikäihmiset.
 
Lain perusteluissa tulisi korostaa järjestöjen ja muiden toimijoiden kuulemista sosiaalisten ongelmien kartoittamisessa ja palvelujen kehittämisessä.
 
9 § Sosiaaliasiamies
Vastatoimien kielto vahvistaa sosiaaliasiamiesten asemaa. Vammaisfoorumi katsoo, että sosiaaliasiamiestoiminnan puolueettomuutta tulee edelleen lisätä siirtämällä rahoitus valtiolle. Toiminta on siirrettävä aluehallintovirastojen alaisuuteen kuitenkin niin, että asiamiehen sijoituspaikka on kunnan sosiaalihuollon toimintayksikössä. Sosiaaliasiamiehen toimintaa ei tule sijoittaa terveydenhuollon toimintayksikköön, aivan samoin kuin potilasasiamiehet eivät toimi sosiaalihuollon toimintayksiköissä. Tämä kirjaus lain perusteluista on poistettava.
 
Joidenkin kuntien osalta on ollut ongelmana sosiaaliasiamiehen tavoitettavuudessa, joten on hyvä, että lain perusteluihin on kirjattu tavoitettavuus. Pykälän 1 momentista tulee poistaa sana ”tarvittaessa”.
"Kunnan on huolehdittava siitä, että osa sosiaalihuoltoa sen asukkaiden on mahdollista saada tarvittaessa sosiaaliasiamiehen palveluja”
 
Pykälässä tulee taata ruotsinkielisen sosiaaliasiamiehen palvelujen saatavuus.
 
Säännöksen ehdotetaan vastaavan pääosin voimassa olevan sosiaalihuollon asiakaslain 24 §:ää, jonka mukaan sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Onko tarkoitus, että sosiaaliasiamiehen tehtäviä laajennetaan siten, että sosiaaliasiamies neuvoo sosiaalihuoltolain soveltamisessa (1 momentin 1 kohta)?
 
10 § Sosiaalihuollosta vastaava toimielin
Sosiaalihuoltolaissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa on turvattava kunnan ja sote-alueen yhteistyö.

3 luku Sosiaalipalvelut

12 § Tuen tarpeet
Vammaisfoorumi näkee erittäin hyvänä, että tuen tarpeita on avattu melko laajasti lain perustelutekstissä. Väliinputoajaryhmien syntymisen ehkäisemiseksi pykälään 12 tarvitaan ns. kaatopykälä eli kohta 9 Muut vastaavat tilanteet.
 
Toimintakykyyn ja arjen toimintoihin liittyviä termejä on määritelty eri tavoin eri pykälissä. Säännöksen kohdassa 2 arjessa suoriutumisessa on käytetty monia termejä: ”arkielämän tehtävät”, ” tavanomaisen elämän toiminnot” tai ”päivittäiset toiminnot”. Kotipalvelun osalta 20 § käytetään termejä "tavanomainen ja totunnainen elämä" sekä lain perusteluissa lisäksi "jokapäiväisen elämän toiminnot" ja "henkilön elämäntilanteessa tarpeelliset toimet". Tarkoitetaanko näillä termeillä samaa asiaa? Lakitekstiä on selkeytettävä näiden ilmaisujen osalta ja perusteluissa on kuvattava yksityiskohtaisesti mitä ilmaisulla tarkoitetaan sekä tarvittaessa kuvattava suhde toiseen käytettyyn ilmaisuun.  Käytettyjä ilmaisuja tulisi käyttää johdonmukaisesti koko laissa.
 
On erittäin myönteistä, että perusteluissa säännöksen 2 kohdassa 3 kappaleessa on korostettu henkilön omien kykyjen ja voimavarojen tunnistamista sekä mahdollisimman itsenäistä ja omaehtoista toimintaa. Itsenäinen -termi tulee vaihtaa termiin "omatoiminen". Omatoiminen -termi korostaa sitä, että asiakas suoriutuu arjestaan tarvittavan avun, tuen tai apuvälineiden avulla.
 
Perusteluissa säännöksen 2 kohdassa tulee poistaa sana ”perus-” ja lisätä luetteloon ”lasten hoitoon”.
”Se liittyy siten kiinteästi henkilön kykyyn suoriutua päivittäisistä perustoiminnoista, kuten syömisestä, pukeutumisesta, peseytymisestä ja wc-käynneistä, mutta myös arjen toimintojen suorittamiseen, kuten kotiaskareiden hoitoon, lasten hoitoon sekä kodin ulkopuolella tapahtuvaan asiointiin, työelämään, opiskeluun ja harrastuksiin.”
 
Säännöksen 5 kohta 2 kappale lisättävä sana ”vammautuminen”.
                       ”Työttömyys, sairaus, vammautuminen, työkyvyttömyys...”
 
Säännöksen 6 kohta 3 kappale olisi hyvä lisätä esimerkiksi aivovammautuneet henkilöt, koska järjestöjen tiedossa on henkilöitä, jotka ovat menettäneet asunnon aivovamman saamisen jälkeen.
 
Säännöksen 6 kohta 4 kappale tulee lisätä sana ”pitkäaikaissairaudesta”.
                       ”Ikääntymisestä, vammaisuudesta tai pitkäaikaissairaudesta johtuva…”
                     
Asunnon muutostyöt on mainittu mm. 12 §:ssä. Lain perusteluissa tulee avata tarkemmin mitä asunnon muutostöitä voi saada sosiaalihuoltolain perusteella.
 
Säännöksen 8 kohdassa 3 kappaleessa lauseet perheiden ja omaisen hoiva- ja huoltovelvollisuudesta tulee poistaa kokonaan. Sosiaalihuollon lainsäädäntöä ei tule viedä sellaiseen suuntaan, jossa perhe velvoitetaan huolehtimaan omaisistaan (esim. julkisuudessakin esitetty velvollisuus huolehtia taloudellisesti omista vanhemmistaan). Sellaisten omaisten tuki, jotka omasta halustaan osallistuvat perheenjäsenen hoitoon, on tärkeää.
 
13 § Välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaaminen
                      Pykälään on lisättävä "suomen ja ruotsin kielellä".
"Kunnalla on velvollisuus järjestää suomen ja ruotsin kielellä jokaiselle..."
 

14 § Lapsen terveyden ja kehityksen turvaaminen
Pykälän nimi tulee muuttaa muotoon "lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen turvaaminen, jotta se vastaa pykälän sisältöä.
 
Vammaisfoorumi pitää erittäin tarpeellisena uudistuksena sitä, että ehkäisevää lastensuojelutyötä koskevat normit on siirretty sosiaalihuoltolakiin eikä perheen tarvitse olla lastensuojelun asiakas saadakseen heille tarpeellisia palveluja. Lain perusteluissa on pykälässä 12 Tuen tarpeet säännöksen kohdassa 1 mainittu vammainen tai pitkäaikaissairas lapsi tai vanhempi. Sen lisäksi vammainen tai pitkäaikaissairas lapsi tai vanhempi tulisi mainita lain perusteluissa pykälien 14, 19 ja 20 osalta, koska on vaarana, etteivät nämä erityistä tukea tarvitsevat perheet tule kohdelluksi yhdenvertaisesti, ellei heitä mainita lain perusteluissa ko. pykälien kohdalla.
 
1 momentin sana ”välttämätön” tulisi korvata sanalla ”tarpeellinen”.
"Kunnan on järjestettävä lapselle ja hänen perheelleen viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta tarpeelliset tukitoimet sekä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta tarpeellinen päivähoito."
 
Lain perusteluissa toisessa kappaleessa lienee virheellinen kirjaus ”Vastaava säännös kunnan järjestämisvelvollisuudesta tulisi ehdotetun pykälän 2 momenttiin”. Viittaus pitäisi olla 1 momenttiin. Vammaisfoorumi ehdottaa pykälään lisättäväksi: Kunnan tulee tehdä lapsen tarpeista lähtevää yhteistyötä yli hallintorajojen eheän palvelukokonaisuuden muodostamista varten. Lisäksi perusteluihin tulisi kirjata viittaus varhaiskasvatuslakiin, jota parhaillaan uudistetaan. Varhaiskasvatuslaki on keskeinen lapseen liittyvä laki.
 
16 § Sosiaalityö
Hienoa, että lain perusteluissa on mainittu sosiaalityön koordinoiva rooli.  Lain perusteluihin tulee lisätä sosiaalityöntekijän koordinoiva rooli asiakkaan toimintakyvyn moniammatillisessa arvioinnissa sekä asiakkaan kokonaisvaltaisessa palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakassuunnitelmassa yhdessä oman hallinnonalan sekä muiden hallinnonalojen kanssa.
 
Yhteistyön ongelma käytännön tasolla on se, että muita viranomaisia voi olla vaikea saada tekemään joustavaa, sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Esimerkiksi opetustoimi tai kunnan asuntotoimisto kokee, ettei heillä ole aikaa palavereihin tai he eivät muutoin koe yhteistyötä tärkeäksi asiakkaan asiassa. Koska sosiaalitoimi ei voi velvoittaa tekemään muita viranomaisia yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa, on muut viranomaiset velvoitettava omassa lainsäädännössään yhteistyöhön.
 
18 § Sosiaalinen kuntoutus 
Vammaisfoorumi näkee erittäin myönteisenä, että sosiaalihuoltolaissa on pykälä sosiaalisesta kuntoutuksesta. Sosiaalisen kuntoutuksen ja uudistettavan vammaispalvelulain valmennusta ja yksilöllistä ohjausta koskevat pykälät tulee kuitenkin yhteensovittaa sekä huolehtia siitä, ettei synny väliinputoajia. Lisäksi tulee huomioida rajapinta terveydenhuollon lääkinnälliseen kuntoutukseen.
 
1 momentin 3-kohtaan on lisättävä sana "ohjaus": "3) valmennus ja ohjaus arkipäivän toiminnoista..."
 
Lain perusteluissa todetaan, että kehitysvammalain 2 §:n mukainen ohjaus, sosiaalinen kuntoutus ja henkilön lähipiirin ohjaus siirretään tähän pykälään. YK:n vammaissopimuksen mukaan henkilön lähipiirin ohjausta tulee antaa kaikille vammaisten henkilöiden läheisille, ei pelkästään kehitysvammaisille henkilöille.
 
19 § Perhetyö
Vammaisfoorumi näkee erinomaisen hyvänä, että lapsiperheillä on subjektiivinen oikeus perhetyöhön. 19 § 2 momentista ja 20 § 4 momentista on poistettava sana "mahdollinen", koska kyse on lapsen osalta subjektiivisesta oikeudesta.
 
Vammainen tai pitkäaikaissairas lapsi tai vanhempi tulee mainita lain perusteluissa. Nämä perheet ovat haavoittuvassa asemassa ja vaarana on, etteivät nämä erityistä tukea tarvitsevat perheet tule kohdelluksi yhdenvertaisesti. Erityisesti vammaisen tai pitkäaikaissairaan vanhemman vanhemmuuden tukeminen jää helposti huomioimatta ilman erillistä mainintaa laissa.
 
Vammaisfoorumi ihmettelee, miksi perhetyön maksuttomuus on mainittu lain perusteluissa, kun muidenkaan palvelujen osalta ei oteta kantaa asiakasmaksuihin?  
 
20 § Kotipalvelu
Erittäin tervetullut uudistus on, että lakiin on vahvasti kirjattu lapsiperheille subjektiivinen oikeus saada kotipalvelua. Momentista 4 on poistettava sana "mahdollinen", koska kyse on lapsen osalta subjektiivisesta oikeudesta.
 
Vammainen tai pitkäaikaissairas lapsi tai vanhempi tulee mainita lain perusteluissa koska on vaarana, etteivät nämä erityistä tukea tarvitsevat perheet tule kohdelluksi yhdenvertaisesti. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota lapsen huollosta vastaavan vanhemman oikeuteen saada tukea vanhemmuuteensa.
 
Termien käyttöä on kommentoitu pykälässä 12 Tuen tarpeet.
 
Hyvä, että peseytymisessä avustaminen on osa kotipalvelua. Kunnat on velvoitettava järjestämään kotipalveluna yöaikaista apua, mikäli asiakkailla esiintyy tarvetta avustamiseen yöllä. Vammaisfoorumin tiedossa on useita kuntia, jotka eivät järjestä lainkaan yöpartiotoimintaa, vaikka sellaiselle olisi tarvetta. Asiakkaat ovat jääneet vaille minkäänlaista apua yöllä.
 
Mitä tarkoittaa kappaleessa 7 termi "kodin hoito", mitä se sisältää?
 
Lain perusteluihin olisi hyvä lisätä neurologiset vammat ja sairaudet sekä muistisairaudet esimerkkinä sellaisista henkilöistä, jotka voivat tarvita kotipalvelun tukea kodin ulkopuoliseen asiointiin.
 
21 § Kotihoito
Lain perusteluihin on kirjattava, että kunnan on järjestettävä yöaikaista apua, mikäli kunnassa esiintyy tarvetta avustamiseen yöllä. Ks. myös lausunnon kohta 20 § Kotipalvelu.
 
22 § Asumispalvelut
Asuminen sekä asumisessa tarvittavat avun ja tuen palvelut on selkeästi erotettava toisistaan.
 
Pykälä 22 ja siihen liittyvät lain perustelut ovat ristiriidassa keskenään. Pykälä on kirjoitettu melko hyvin, mutta lain perustelut on kirjoitettu toimintayksikkökeskeisesti asiakasnäkökulma unohtaen. Asumispalvelujen kirjaus antaa olettaa, että asuminen omassa kodissa sinne tarvittavine palveluineen ei olisi lainkaan asumispalvelua.
Pykälään ja perusteluihin tulee kirjata, että asumispalveluja tulee järjestää ensisijaisesti omaan kotiin ja sen jälkeen luetella muut palvelut. Perusteluissa pitää mainita myös, että tukiasuminen voidaan järjestää omaan kotiin.
 
Pykälää ja lain perusteluja kirjoitettaessa on huomioitava, että YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus valita kenen kanssa hän asuu ja missä.
 
Myönteistä on, että säädöksessä on avattu selkeästi mitä eri termit tarkoittavat.
 
Pykälään on lisättävä omaan momenttiin asunnon muutostyöt ja lain perusteluihin tarkempaa kuvausta siitä, mitä asunnon muutostöillä tarkoitetaan.
                     
Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain uudistuksessa on huomioitava, että sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun nimi eroaa selkeästi vammaispalvelulain palveluasumisesta.
 
23 § Laitospalvelut
Lakiesityksestä tulee selkeästi käydä esille laitoshoidon viimesijaisuus. YK:n vammaissopimus kieltää vammaisten henkilöiden laitoshoidon. Lain perusteluihin tulee kirjata, ettei ympärivuorokautinen hoidon tarve ole laitoshoidon peruste vammaisilla henkilöillä, esimerkiksi kehitysvammaisilla tai vaikeasti aivovammaisilla henkilöillä. Lakiesityksessä tulee huomioida, että kehitysvammaisten laitosasumisen lakkauttaminen vuoteen 2020 mennessä on kehitysvammaisten asumisohjelman (Kehas-ohjelman) tavoitteena.
 
Pykälän 2 momentista tulee poistaa termi "pyrittävä" ja se tulee muuttaa muotoon "...on lisäksi järjestettävä turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava...".
 
Erittäin hyvä on, että laitoshoidossa on järjestettävä yksilöllisten tarpeiden mukainen kuntoutus, mutta miten kuntoutus saadaan käytännössä toteutumaan esim. terveyskeskusten vuodeosastoilla?
 
25 § Liikkumista tukevat palvelut
Vammaisfoorumi pitää ehdottoman tärkeänä, että liikkumisen tuki on sisällytetty                     uuteen lakiin. Kappaleessa 1 on muutettava etenkin-sana esimerkiksi-sanaksi ja lisättävä "pitkäaikaissairaat ja vammaiset henkilöt".
Liikkumisen tukea järjestettäisiin etenkin esimerkiksi sellaisille ikääntyneille henkilöille, jotka tarvitsevat liikkumisen tukea tavanomaisen ikääntymisen johdosta sekä muille liikkumisessa tukea tarvitseville henkilöille pitkäaikaissairaille ja vammaisille henkilöille, jotka eivät olisi oikeutettuja vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista annetun lainsäädännön mukaisiin (vaikeavammaisten) kuljetuspalveluihin.
 
Lain perusteluihin tulisi lisätä liikkumisen apuvälineiden tarpeen kartoitus yhteistyössä terveydenhuollon kanssa.
 
Liikkumisen tukea tulee myöntää omaehtoista liikkumista tukevaan kevytajoneuvoon tai muulla vastaavalla tavalla. Kevytajoneuvoja ovat esimerkiksi pyörät, sähkömopot ja mopoautot. Liikkumista tukevaksi palveluksi tulee lakiin lisätä julkisten liikennevälineiden käytön ohjaus ja harjoittelu.
 
Perusteluissa on käytetty eri sanamuotoa kuin pykälässä eli ”Liikkumisen tuki”.
 
27 § Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta
Erittäin hyvä, että tapaamisen valvonnasta on oma pykälä, koska se parantaa nykyistä käytäntöä selkeästi.
 
28 § Muut sosiaalipalvelut ja tukitoimet
                      Lain perusteluihin on lisättävä pitkäaikaissairaat:
"Pykälän perusteella kunta voisi järjestää sosiaalisten syiden perusteella lomanviettopalveluja myös muun muassa vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille sekä vanhuksille."
 
Lisäksi pykälään ja lain perusteluihin on lisättävä tukihenkilö ja vertaisryhmätoiminta kaikille sitä tarvitseville henkilöille, ei pelkästään lapselle tai hänen perheelleen.

4 luku Asiakkaan asema ja oikeudet

Asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevat pykälät 30 - 51 on siirrettävä luvuksi kolme. Pykälien tulee sijaita lain alkupuolella ennen tarpeiden ja palvelujen pykäliä, jotka siirtyvät luvuksi 4 Sosiaalipalvelut. Asiakkaan asema ja oikeudet ovat näin ollen oikeammassa paikassa sosiaalityön prosessissa.
 
Vammaisfoorumi katsoo, että lukuun 4 Asiakkaan asema ja oikeudet tulee kirjoittaa yksi pykälä, jossa turvataan kaikkien sosiaalihuollon palvelujen , tukitoiminen ja tietojen saanti asiakkaalle ymmärrettävällä kielellä (suomi, ruotsi, saame ja viittomakieli) sekä ymmärrettävässä ja esteettömässä muodossa.
 
30 § Keskeiset periaatteet
Jotta kunta voi järjestää laadukasta sosiaalihuoltoa, on sillä oltava riittävät toimintaedellytykset, mm. asiantunteva ja riittävä henkilöstö. Mikäli kunta ei palkkaa riittävästi henkilöstöä sosiaalityöhön, ei se mitenkään pysty järjestämään laadukasta sosiaalihuoltoa, vaikka laki olisi miten hyvin kirjoitettu. Henkilöstön puute näkyy mm. pitkinä jonotusaikoina, henkilöstön uupumisena ja nopeana työntekijöiden vaihtuvuutena. Myös loma-ajoille ja sairaslomien ajaksi on palkattava sijaisia eivätkä henkilöstön lomat saa olla syynä hakemusten käsittelyn viivästymiseen. Aluehallintoviraston tulee valvoa ja käyttää uhkasakkoa keinona valvomiseen.
 
Vammaisfoorumi kannattaa Valviran ja aluehallintovirastojen valvontaohjelmia, mutta toteutuakseen ohjelmat vaativat todellista kuntien toiminnan valvontaa ko. tahoilta. Valvontaohjelmia ei tule määritellä liian yleisellä tasolla, jolloin ne eivät ole todellisia valvonnan välineitä.
 
Pykälään on lisättävä, että asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa myös ruotsin kielellä.
 
31 § Asiakkaan edun toteuttaminen
Vammaisfoorumin näkee erittäin myönteisenä sen, että asiakkaan edun mukainen periaate on kirjattu omaan pykälään. Lain perusteluihin tulee kirjata palvelujen maksuttomuus/taloudellinen edullisuus asiakkaan etuna.
 
32 § Lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteuttaminen
YK:n lapsen oikeuksien komitean raportin mukaisesti "lapsen etu" käsitettä tulkitaan Suomessa liian suppeasti. Lapsen etu ei voi toteutua, jos hänen mielipidettään ei kuulla eikä lapsi osallistu eri toimenpidevaihtoehtojen arviointiin. Myös aivan pientä lasta tulee kuulla esimerkiksi havainnoimalla. Vammaisfoorumi katsoo, että lain perusteluissa tulee avata lapsen oikeuksien toteutumista näkökulmana YK:n lapsen oikeuksien komitean tulkintakäytännöt. Ks. Committee on the Rights of the Children. General comment No. 14 (2013) on the right of the child to have his or her best interests taken as a primary consideration.
 
33 § Asiakkaan oikeus saada selvitys eri vaihtoehdoista
Asiakkaan näkökulmasta tämä on yksi lain tärkeimmistä pykälistä, joka toteutuessaan helpottaa asiakkaan päätöksentekoa merkittävästi. Tällä hetkellä tiedonsaannin oikeus eri vaihtoehdoista on toteutunut huonosti kunnissa. Ongelmana valitustilanteissa on ollut se, että asiakkaan on vaikea näyttää toteen, ettei hänelle ole annettu riittävästi tietoa eri vaihtoehdoista. Tästä syystä asiakasasiakirjalaissa tulee velvoittaa kirjaamaan ylös mitä vaihtoehtoja on käyty läpi asiakkaan kanssa.
 
Lain perusteluissa puhutaan pykälän 3 momentista, mutta pykälässä on vain kaksi momenttia.
 
Perustelutekstin mukaan, jos tulkkia ei ole mahdollista saada paikalle, tulee ymmärtämisestä huolehtia muulla tavoin. Vammaisfoorumi kantana on, että asian käsittelyä on siirrettävä kunnes tulkki on saatu paikalle, ellei käsiteltävä asia ole kiireellinen.
 
Lain perusteluissa tulisi mainita tiedonsaannin turvaaminen saavutettavalla tavalla. Esimerkiksi näkö- ja kuulonäkövammaiset henkilöt tarvitsevat tietoa esteettömässä muodossa.
 
34 § Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää itsemääräämisoikeutta kaikille ihmisille. Lain perustelut ovat ristiriidassa sopimuksen kanssa rajaamalla ulkopuolelle sellaiset ihmiset, joilla ei ole kykyä hallita itseään tai tehdä itsenäisiä päätöksiä. Vammaisfoorumi katsoo, että lain perustelutekstiä tulee muuttaa ja lukuun 4 esimerkiksi pykälän 34 jälkeen tulee lisätä pykälät päätöksenteossa tukemisesta. Tuettua päätöksentekoa on valmisteltu itsemääräämisoikeustyöryhmässä, mutta sitä ei olla saattamassa itsemääräämislain osalta voimaan. Tuettu päätöksenteko oli tarkoitus lisätä sosiaalihuollon erilliseen asiakaslakiin, mutta koska nyt lausunnolla oleva sosiaalihuoltolakiesitys sisältää asiakaslain pykäliä, niin tuettu päätöksenteko pitää sisällyttää tähän lakiin.  Ks. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Sosiaali- ja terveydenhuollon raportteja ja muistioita 2014:14.
 
Lausunnon liitteenä 1 on itsemääräämisoikeustyöryhmässä valmistellut pykälät päätöksenteossa tukemisesta.
 
35 § Tulkitseminen ja kääntäminen
Vammaisfoorumi katsoo, että termi "mahdollisuuksien mukaan" on poistettava pykälästä kokonaan.  Sosiaalihuollossa on kyse asiakkaan välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon liittyvistä palveluista, jolloin asiakkaan on ymmärrettävä mistä puhutaan ja toisaalta tultava ymmärretyksi.  Mahdollisuuksien mukaan -termi antaa työntekijälle mahdollisuuden suhtautua kielteisesti tulkitsemiseen ja kääntämiseen esimerkiksi säästösyistä. Tulkitseminen ja kääntäminen on järjestettävä, jotta lain keskeiset periaatteet (itsemääräämisoikeus ja mielipiteiden huomioiminen) toteutuvat.
 
36 § Lapsen mielipiteen selvittäminen ja edunvalvonta
YK:n lapsen oikeuksien komitean raportin mukaisesti lapsen mielipide tulee aina selvittää sopivalla tavalla, joten pykälän 2. momentti tulee poistaa kokonaan. Lapsen mielipide tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitys huomioiden. Lapsen edun toteutumisen turvaa riittävästi pykälän 3 momentti. Lain perusteluissa tulee viitata YK:n lapsen oikeuksien komitean raporttiin. Ks. Committee on the Rights of the Children. General comment No. 14 (2013) on the right of the child to have his or her bets interests taken as a primary consideration.
 
37 § Itsemääräämisoikeus erityistilanteissa
YK:n vammaissopimuksen 12 artikla korostaa kaikkien vammaisten henkilöiden oikeustoimikelpoisuutta sekä tuen järjestämistä, jota vammaiset henkilöt mahdollisesti tarvitsevat oikeustoimikelpoisuuttaan käyttäessään. Sosiaalihuoltolain perusteluissa tulisi korostaa, että kaikki mahdollinen tuki esimerkiksi tuetun päätöksenteon avulla on annettava ennen kuin kuullaan laillista edustajaa tai omaista. Ks. pykälä 34.
 
Pykälän 2 momenttia ei tarvita lainkaan, mikäli laki sisältää pykälät päätöksenteon tukemisesta. Tuetun päätöksenteon keskeisinä asiakasryhminä tulee mainita kehitysvammaiset henkilöt, muistisairaat, pitkäaikaisesti päihteitä käyttävät henkilöt, mielenterveyskuntoutujat sekä henkilöt, joilla on kognitiivisia ongelmia, esimerkiksi neurologisia vammoja tai sairauksia.

5 luku Sosiaalihuollon toteuttaminen

38 § Hyvinvointia edistävä neuvonta ja ohjaus
Pykälä tulee siirtää 2 Lukuun Kunnan yleiset velvollisuudet. Hyvinvointia edistävässä neuvonnassa ja ohjauksessa on kyse yleisen neuvontavelvollisuuden toteuttamisesta.
 
Pykälän 2 momentin mukaisesti neuvontaa ja ohjausta järjestäessään kunnan sosiaalihuollon on tarvittaessa toimittava yhteistyössä terveydenhuoltolain 13 §:ssä tarkoitettua terveysneuvontaa järjestävän kunnan perusterveydenhuollon sekä muiden toimialojen kanssa. Vammaisfoorumi huomauttaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava samanarvoisia eli molempien tahojen neuvonta ja ohjaus on tarvittaessa sovitettava toisensa kanssa yhteen ja tältä osin on muutettava terveydenhuoltolain 13 §:ää. Myös kotikäyntien osalta tulee terveydenhuoltolakiin kirjata velvollisuus toimia yhteistyössä kunnan sosiaalitoimen kanssa.
 
Pykälään tulee lisätä oikeus neuvontaan ja ohjaukseen ruotsin kielellä.
 
39 § Sosiaalihuollon saatavuus ja saavutettavuus
Sosiaalipalveluja ja niiden hakemista koskevat tiedot tulee olla kaikille yhdenvertaisesti saavutettavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Sosiaalihuollon fyysisten toimitilojen esteettömyys tulee kirjata pykälätasolle ja lain perusteluihin. Perusteluissa tulisi avata tarkemmin mitä tarkoitetaan monimuotoisella, eri kommunikaatiokeinot huomioivalla viestinnällä. Lain perusteluihin tulee lisätä esimerkiksi selkokielinen materiaali sekä näkövammaisten ja kuulonäkövammaisten esteetön tiedonsaanti (viittomakieli, pistekirjoitus, äänitteet, isoteksti). Verkkosivujen tulee olla helppokäyttöisiä sekä esteettömiä näkövammaisille apuvälineiden käyttäjille (apuvälineillä luettavissa tai muutoin kuunneltavissa).
 
Kunnan tulee julkaista tiedot myös ruotsin kielellä.
 
42 § Palvelutarpeen arviointi
Vammaisfoorumi näkee erittäin hyvänä, että laissa korostetaan palvelutarpeen arvioinnin merkitystä. Arvioinnissa on korostettava asiakkaan yksilöllisen elämäntilanteen, toimintakyvyn ja tarpeiden huomioimista. Lain perusteluissa tulee painottaa palvelutarpeen monialaista toimintakyvyn arviointia, joka mahdollistaa paremmat palvelut erityistä tukea tarvitseville asiakkaille.
 
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain on varmistettava riittävän osaamisen organisointi asiakkaiden toimintakyvyn, osallistumisen edellytysten ja palvelujen tarpeen arviointiin sekä palvelusuunnitteluun.
 
Asiakkaan palvelutarpeen arviointi pitää aina tehdä kirjallisesti ja arvioinnista poikkeava päätös tulee perustella. Asiakkaan mielipide ja näkemykset toimintakyvystä ja palvelujen tarpeesta tulee aina kirjata asiakirjoihin.
 
43 § Palvelutarpeen arvioinnin sisältö
Lain perusteluissa on maininta asiakkaan näkemyksen kirjaamisesta "aina kun se on mahdollista".  Tähän Vammaisfoorumi toivoo tarkennusta. Lisäksi perusteluissa tulee mainita asiakkaan kuuleminen mahdollisissa väärinkäsitys-tilanteissa. Kognitiiviset ongelmat esim. neurologisissa vammoissa ja sairauksissa eivät näy ulospäin, jolloin sosiaalityöntekijät eivät tunnista niiden vaikutusta toimintakykyyn ja syntyy helposti väärinkäsityksiä toimintakyvystä ja tuen tarpeesta. Myös kommunikaation ongelmat tulee ottaa huomioon, jotta väärinkäsityksiltä vältytään.
 
46 § Monialainen yhteistyö ja oikeus saada virka-apua
Vammaisfoorumi näkee yhteistyövelvoitteen asiakkaan kannalta hyvänä asiana. Monialaista yhteistyötä edellyttävistä asiakasryhmistä tulee lain perusteluihin lisätä esimerkkinä vammaiset ihmiset.
 
Pykälässä ja lain perusteluissa puhutaan henkilöstä, kun muissa lain kohdissa käytetään nimitystä asiakas.
 
47 § Omatyöntekijä
Lain perusteluihin tulee lisätä, että omatyöntekijän tulee tavata lasta ja perhettä heidän omassa elinympäristössä, jolloin varmistetaan, että lasten ja heidän perheidensä vaatimat/tarvitsemat yksilölliset tarpeet sekä kotona että sosiaalisessa ympäristössä tulevat huomioiduksi. Tarve omatyöntekijään voi liittyä muuhunkin kuin vain yksittäisten palveluiden ja tukitoimien hakemiseen. Omatyöntekijän tarvetta voi olla esimerkiksi lapsen kasvun tukemisessa sekä arjesta suoriutumiseen liittyvässä yksilöllisessä ohjauksessa, valmennuksessa, neuvonnassa ja tuessa. Omatyöntekijän ammatillinen osaaminen tulee varmistaa, jotta mainitut ohjaus, tuki ja neuvonta yms. on mahdollista toteuttaa lapsen ja hänen perheensä edun vaatimalla tavalla.
 
Asiakkaalla tulee olla oikeus saada ruotsinkielinen tai viittomakielinen/omakielinen omatyöntekijä.
 
48 § Lähiverkoston kartoittaminen
Vammaisfoorumi näkee erittäin tärkeänä kirjauksena lain perusteluissa, että läheisverkoston kartoittaminen ei velvoita omaisia asiakkaan auttamiseen ja että läheisverkoston kartoittamisessa korostetaan asiakkaan suostumusta. Selkeyden vuoksi on syytä kirjata perusteluihin, että myös omaisilla ja läheisillä voi olla oikeus sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin, ts. myös omaiset ja läheiset voivat olla sosiaalihuollon asiakkaana, silloin kun he tarvitsevat tukea jaksamiseen.
 
50 § Asiakassuunnitelma
Lakiesityksessä on kevennetty sosiaalihuollon velvollisuutta suunnitelman tekemiseen. Pykälää on muutettava siten, että asiakassuunnitelma tulee laatia aina, ellei sen laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta sekä kirjata auki perusteet, milloin suunnitelman voi jättää tekemättä. Suunnitelman tulee sisältää tiedot tarvittavista palveluista ja sen lisäksi tiedot siitä, miten palvelut asiakkaalle järjestetään.
 
Erittäin myönteistä on, että lakiesitys korostaa suunnitelman laatimista yhdessä asiakkaan kanssa ja että asiakkaan oma arvio tuen tarpeesta ja palveluista on kirjattava suunnitelmaan. Myös eri suunnitelmien yhteensovittaminen on tervetullut kehityssuunta.
 
Pykälän 1. momenteissa puhutaan palvelusuunnitelmasta, kun taas muissa momenteissa asiakassuunnitelmasta ja lain perusteluissa molemmista. Selkeyden vuoksi tulee käyttää asiakassuunnitelma-termiä.
 
51 § Sosiaalihuoltoa koskeva päätöksenteko ja toimeenpano
Päätöksen tulee asiakkaan oikeusturva huomioiden olla aina kirjallinen. Pykälään on lisättävä: " Kunnan on tehtävä kirjallinen päätös...".Päätökseen on aina liitettävä muutoksenhakuohjeet.
 
Vammaisfoorumi on ilahtunut lakiesityksen kohtuullisen tiukoista päätöksentekoa ja toimeenpanoa koskevista määräajoista. Lain perusteluissa on myönteisellä tavalla huomioitu välitöntä reagointia vaativat tilanteet.
 
Lain perusteluihin on lisättävä: "Mikäli asiakkaalle tehdään myönteinen päätös, ja sen jälkeen uusi kielteinen päätös, niin päätöksen saa panna täytäntöön vasta kun se on lainvoimainen."
 
Samalla tavalla kuin terveydenhuollossa on hoitotakuu, niin sosiaalihuollossa tarvitaan myös vastaavasti määräaikoihin liittyvä sosiaalitakuu.Kunnilla tulee olla velvollisuus noudattaa sosiaalitakuun mukaisia määräaikoja, jota valvontaviranomaisen tulee valvoa ja asettaa tarvittaessa esimerkiksi uhkasakko määräaikojen noudattamatta jättämisestä.
 
Lakia toimeenpantaessa tulee huomioida riittävä koulutus sosiaalityöntekijöille määräaikojen noudattamisesta.
 
52 § Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset
Pykälässä ja lain perusteluissa on mainittu, että ennen päätösten tekemistä on tehtävä suunnitelma terveydenhuollon, opetustoimen tai työhallinnon palveluista, jos ne ovat välttämättömiä asiakkaan kannalta. Vammaisfoorumi huomauttaa, että päätöksenteko ei saa viivästyä sen takia, että toisessa viranomaisessa on suunnitelmat tekemättä tai suunnitelmia joudutaan odottamaan. Päätöksenteon nopeuden on oltava ensisijaista.

6 luku Palvelujen laadun varmistus

Vammaisfoorumi katsoo, että asiakkaat tulee osallistaa palvelujen laadun ja vaikutusten määrittelyyn ja toteutumisen arviointiin.
 
54 § Ilmoitusvelvollisuus
Vammaisfoorumi kannattaa henkilökunnan ilmoitusvelvollisuutta havaituista epäkohdista sosiaalihuollossa. Ilmoitusvelvollisuudella on merkitystä erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden kannalta.

7 luku Muistutus ja kantelu

56 § Muistutus
Vammaisfoorumi näkee hyvänä, että muistutusoikeudesta pitää tiedottaa ymmärrettävällä ja saavutettavalla tavalla, mutta lain perusteluissa pitää avata tarkemmin, mitä ymmärrettävällä ja saavutettavalla tarkoitetaan. Esimerkkeinä tulee mainita muun muassa selkokielen käyttäminen ja esteettömät verkkopalvelut.
 
Muistutus tulee voida tehdä myös suullisesti. Lisäksi lakiin tulee lisätä, että muistutuksen voi tehdä asianosaisen lisäksi myös lähiomainen tai muu läheinen henkilö. Vastaus sen sijaan lähetetään aina asiakkaalle. Pykälään tulee lisätä viittaus sosiaaliasiamieheen 9 §.
                       
57 § Kantelu
Lakiesityksessä aluehallintoviranomaiselle on säädetty mahdollisuus siirtää kantelu muistutuksena käsiteltäväksi ao. viranomaiselle tai toimintayksikölle. Vammaisfoorumi on huolissaan siitä, että tämä käytäntö tulee helposti automaatioksi, jolloin asian käsittely käytännössä pidentyy ja asiakkaan oikeusturva heikentyy. Kanteluita voi jopa jäädä kokonaan tekemättä. Laissa pitäisi säilyttää mahdollisuus saada kantelu suoraan valvontaviranomaisen käsiteltäväksi.
                     
Lakiin tulee lisätä, että kantelun voi tehdä asianosaisen lisäksi myös lähiomainen tai muu läheinen henkilö.

8 luku Muutoksenhaku

61 § Valituslupa
Koska sosiaalihuoltolaissa on kyse perusoikeuksien toteutumisesta ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä, Vammaisfoorumi katsoo, että valituslupamenettelyn sijaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulee olla suora valitusmahdollisuus.
                       
62 § Hallintoriita-asia
Lain perusteluin tulee avata tilanteita, joita hallintoriita-asialla tarkoitetaan. Asiakkaat eivät ole tietoisia siitä, että myös heillä itsellään on mahdollisuus hakea hallintoriita-asiana esimerkiksi kustannusten korvausta. Lain perusteluissakin on mainittu vain julkisyhteisöjen väliset riidat maksujen suorittamisesta.
 
Järjestöille tulee jatkuvasti yhteydenottoja asiakkailta, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen esimerkiksi hallinto-oikeudesta, mutta siitä huolimatta kunta ei muuttanut kielteistä päätöstä tai päätöksen muuttaminen kestää kuukausia. Asiakas ei ole saanut takautuvasti minkäänlaisia korvauksia tilanteessa, että kunta on tietoisesti tehnyt lainvastaisen päätöksen ja asiakas on joutunut itse taloudellisesti panostamaan saadakseen palveluja.

9 luku Erinäiset säännökset

63 § Asiakasmaksut
Pysyvästi vammautuneelle tai pitkäaikaisesti sairaalle henkilölle välttämättömästä palvelujen käytöstä aiheutuvat kustannukset eivät saa aiheuttaa taloudellista syrjäytymistä, taloudellisesti saavuttamattomia palveluja tai osattomuutta yhteisöstä ja yhteiskunnasta.

Näkökohtia sosiaalihuoltolakiin

Sosiaalihuollon valvonta
Sosiaalihuoltolaissa tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa on kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaalihuollon valvontaan. Valvontaviranomaisille tulee laatia yhtenäiset ohjeistukset valvonnan toteuttamisesta ja mahdollisten sanktioiden asettamisesta. Valvontaohjelmien tulee olla riittävän yksityiskohtaisia. Sosiaalihuollon riittävä valvonta on oleellista asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Mikäli kunnat eivät noudata sosiaalihuollon lainsäädännön määräyksiä, niin tietyissä tilanteissa asiakkailla ei ole mitään keinoja puuttua kuntien lainvastaisiin käytäntöihin, ks. 62 § hallintoriita-asia.
  
Sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta
Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta tulee sisällyttää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin. Sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta on terveydenhuoltoon verrattuna huomattavasti aliresurssoitua, joten lakiuudistuksissa asiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
 
Asiakkailla on oikeus laadukkaaseen sosiaalihuoltoon, joka ei ole mahdollista ilman ammattitaitoisia ja osaavia työntekijöitä. Työtekijöiden työn perustana tulee olla tutkittua tietoa. Lainsäädännöllisin keinoin tulee turvata rahoitus alan tutkimukseen ja kehittämiseen sekä työntekijöiden kouluttamiseen ja sitä kautta osaavaan henkilöstöön.
 
Jatkovalmistelu
Uuden sosiaalipalvelulain käyttöönotto vaatii toimeenpano-ohjelman käynnistämistä. Tarvitaan mm.
1) valtakunnallista ohjausta ja valvontaa
2) laajamittaista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön koulutusta
3) uusia ohjeistuksia ja sosiaalipalvelulain käsikirja
Näistä syistä toivottavaa olisi, että lain vahvistamisen ja voimaantulon välillä olisi riittävästi aikaa.

Lausunnon keskeinen sisältö

1) Vammaisfoorumi kannattaa esityksen mukaista rakennetta eli vaihtoehtoa 3.

2) Lain nimi tulee muuttaa muotoon Laki sosiaalipalveluista ja tukimuodoista.

3) Sosiaalitoimessa on oltava riittävät toimintaedellytykset, mm. asiantunteva ja riittävä henkilöstö, jotta kunta voi järjestää laadukasta sosiaalihuoltoa. Henkilöstön puute näkyy mm. pitkinä jonotusaikoina, henkilöstön uupumisena ja nopeana työntekijöiden vaihtuvuutena. Valvontaviranomaisen tulee valvoa ja käyttää uhkasakkoa keinona valvomiseen esimerkiksi hakemusten käsittelyn viivästyessä.
 
4) Lain säätäjän tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuolto ei ole alisteinen terveydenhuollolle. Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava samanarvoisia eli molemmat on sovitettava toisensa kanssa yhteen. 
 
5) Kunnat on velvoitettava varaamaan määrärahoja riittävästi siten kuin asiakkaiden palvelutarve edellyttää. Lain perusteluissa tulee korostaa budjetin laadintaperusteita ja sitä, että palvelujen tarve tulee arvioida yksilökohtaisesti.
 
6) Vammaisneuvoston asettaminen on säädettävä kunnan velvollisuudeksi samalla tavalla kuin nuorisovaltuustot ja vanhusneuvostot.
 
7) Vammaisfoorumin näkee erittäin myönteisenä sen, että asiakkaan edun mukainen periaate on kirjattu omaan pykälään. Palvelujen maksuttomuus tai taloudellinen edullisuus tulee kirjata selkeästi asiakkaan edun mukaisuutta toteuttavaksi periaatteeksi.
 
8) Vammainen tai pitkäaikaissairas lapsi tai vanhempi tulee mainita lain perusteluissa lapsen terveyden ja kehityksen sekä perhetyön ja kotipalvelun turvaavien pykälien osalta (14 §, 19 § ja 20 §). Nämä perheet ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja vaarana on, etteivät he tule kohdelluksi yhdenvertaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsen huollosta vastaavan vammaisen tai pitkäaikaissairaan vanhemman oikeuteen saada tukea vanhemmuuteensa.
 
9) Asuminen sekä asumisessa tarvittavat avun ja tuen palvelut on selkeästi erotettava toisistaan. Asumispalveluja tulee järjestää ensisijaisesti omaan kotiin ja tätä tulee korostaa sekä pykälässä että lain perusteluissa. Pykälään on lisättävä omaan momenttiin asunnon muutostyöt ja lain perusteluihin tarkempaa kuvausta siitä, mitä asunnon muutostöillä tarkoitetaan.
 
10) Lakitekstiä tulee selkeyttää päivittäisiin toimiin liittyvien termien osalta. Perusteluissa on kuvattava yksityiskohtaisesti mitä ilmaisuilla tarkoitetaan sekä tarvittaessa kuvattava suhde toiseen käytettyyn ilmaisuun. Käytettyjä ilmaisuja tulisi käyttää johdonmukaisesti koko laissa.
 
11) Lakiin tulee sisällyttää pykälät tuetusta päätöksenteosta. Lain perustelut ovat ristiriidassa YK:n vammaissopimukseen nähden rajaamalla ulkopuolelle sellaiset ihmiset, joilla ei ole kykyä hallita itseään tai tehdä itsenäisiä päätöksiä. YK:n vammaissopimus edellyttää itsemääräämisoikeutta kaikille ihmisille.
 
12) Lakiin tulee lisätä palvelujen uudeksi järjestämistavaksi henkilökohtainen budjetointi.
 
13) Lakii tulee lisätä pykälä, jossa turvataan kaikkien sosiaalihuollon palvelujen , tukitoiminen ja tietojen saanti asiakkaalle ymmärrettävällä kielellä (suomi, ruotsi, saame ja viittomakieli) sekä ymmärrettävässä ja esteettömässä muodossa.
 
14) Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulee olla suora valitusmahdollisuus valituslupamenettelyn sijaan. Sosiaalihuollossa on kyse perusoikeuksien toteutumisesta ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palveluista ja tukitoimista.
 
15) Sosiaalihuollossa tarvitaan määräaikoihin liittyvä sosiaalitakuu samaan tapaan kuin terveydenhuollossa on hoitotakuu. Valvontaviranomaisen tulee valvoa määräaikojen noudattamista ja asettaa tarvittaessa sanktiot esimerkiksi uhkasakko määräaikojen noudattamatta jättämisestä.
 
Lisätietoja: Näkövammaisten Keskusliitto ry, sosiaaliturvapäällikkö Virpi Peltomaa, virpi.peltomaa@nkl.fi, puh. 09 3960 4660, 050 585 0374.
 
VAMMAISFOORUMI RY
Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri

Liite 1: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:14. Työryhmän loppuraportti.

Päätöksenteossa tukeminen
Laki
sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (812/2000) uusi 2 a luku ja 28 a § seuraavasti:
2 a luku
Päätöksenteossa tukeminen
13 a § Päätöksenteossa tukeminen
Asiakkaan päätöksentekoa voidaan tukea siten kuin tässä luvussa säädetään, jos hänellä on pysyvästi, pitkäaikaisesti tai toistuvasti vaikeuksia muodostaa tai ilmaista sosiaalihuoltoaan koskeva tahtonsa taikka ymmärtää sosiaalihuoltoaan koskevia selvityksiä. Edellytyksenä on lisäksi, että asiakas ei saa sosiaalihuoltoonsa soveltuvaa ja riittävää tukea muun lain nojalla.
13 b § Päätöksenteossa tukemista koskevan asian vireille tulo
Päätöksenteossa tukemista koskeva asia tulee vireille asiakkaan sosiaalihuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle tehtävällä ilmoituksella tai tämän viranomaisen omasta aloitteesta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen voi tehdä asiakas itse, hänen laillinen edustajansa, lähiomaisensa tai muu läheisensä taikka hänen sosiaalihuollostaan vastaava sosiaalihuollon ammatilliseen henkilöstöön kuuluva henkilö.
13 c § Päätöksenteossa tukeva henkilö
Asiakkaan sosiaalihuollon järjestämisestä vastaava viranomainen voi asiakasta kuultuaan tehdä päätöksen päätöksenteossa tukevasta henkilöstä, jos asiakas ei tätä vastusta. Päätöksestä on käytävä ilmi, mitä asioita päätöksenteossa tukeminen koskee.
Päätöksenteossa tukevan henkilön on annettava kirjallinen suostumuksensa tehtävään.
Päätöksenteossa tukevan henkilön on oltava tehtäväänsä sopiva. Sopivuutta arvioitaessa on muun ohella otettava huomioon tehtävään esitetyn henkilön suhde asiakkaaseen sekä tehtävän laatu ja laajuus. Tehtävään ei saa nimetä henkilöä, joka on palvelus- tai toimeksiantosuhteessa palvelujen järjestäjään tai tuottajaan taikka jolla on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa asiassa, jota tuettu päätöksenteko koskee.
13 d § Päätöksenteossa tukevan henkilön asema ja tehtävät
Päätöksenteossa tukevan henkilön tehtävänä on selvittää asiakkaalle tämän käytettävissä olevat sosiaalihuollon eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset siten, että asiakas ne riittävästi ymmärtää, sekä auttaa asiakasta tämän tahdon muodostamisessa ja sen ilmaisemisessa niin, että asiakkaan saama sosiaalihuolto vastaa tämän toivomuksia ja yksilöllisiä tarpeita.
Päätöksenteossa tukeva henkilö ei tee päätöksiä asiakkaan puolesta.
Päätöksenteossa tukevalla henkilöllä on oikeus olla läsnä käsiteltäessä asiaa, jossa hän 13 c §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen perusteella tukee asiakasta päätöksenteossa.
Edellä 13 c §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tehneen viranomaisen on vapautettava päätöksenteossa tukeva henkilö tehtävistään tämän omasta tai asiakkaan pyynnöstä taikka jos päätöksenteossa tukeva henkilö ei enää täytä 13 c §:n 2 momentissa tarkoitettuja tehtävään nimetylle henkilölle asetettuja sopivuutta ja riippumattomuutta koskevia edellytyksiä.
13 e § Tiedonsaantioikeus
Päätöksenteossa tukevalla henkilöllä on niissä asioissa, joita 13 c §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös koskee, oikeus saada tiedot, joihin asiakkaalla itsellään on oikeus.
13 f § Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus
Tässä luvussa säädettyä tehtävää hoidettaessa saatujen asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen salassapitoon sekä tehtävän hoidossa saatuja tietoja koskevaan vaitiolovelvollisuuteen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 22 - 24 §:ää ja 35 §:ää myös silloin, kun kysymys ei ole mainitussa laissa tarkoitetun viranomaisen asiakirjasta.
28 a § Muutoksenhaku
Tämän lain 13 c §:n 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/2009) säädetään.