Lausunto 13.1.2015
Hal­li­tuk­sen esi­tys edus­kun­nal­le laeik­si ylio­pis­to­lain 39 ja 41 §:n se­kä am­mat­ti­kor­kea­kou­lu­lain muut­ta­mi­ses­ta

HE 243/2014 vp

Näkövammaisten Keskusliitto ry
PL 61
00030 Iiris

Eduskunnan sivistysvaliokunta
siv@eduskunta.fi

Taustaa

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta tulla kuultavaksi sen käsitellessä hallituksen esitystä 243/2014.
 
Valtakunnallinen vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö Vammaisfoorumi ry yhtyy Näkövammaisten Keskusliiton lausuntoon.
 
Esityksessä ehdotetaan yhdenmukaistettaviksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain opiskeluoikeutta, opiskeluoikeuden jatkamista ja sen menettämistä koskevia säännöksiä.
 
Näkövammaisten Keskusliitto haluaa kiinnittää sivistysvaliokunnan huomiota muutamiin seikkoihin. Lisäksi se tekee esityksen muutoksesta yliopistolain 41 §:n ja ammattikorkeakoululain 30 §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin.

Yliopistolaki

Lukuvuosi ja opiskelijaksi ilmoittautuminen, 39 §

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa rajattaisiin opiskelijan oikeutta ilmoittautua poissa olevaksi heti ensimmäisenä lukuvuonna opiskelijan otettua vastaan opiskelupaikan.
 
Näkövammaisten Keskusliiton mielestä on myönteistä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on esityksen valmisteluvaiheessa kuullut sitä ja lisännyt pykälän 3 momenttiin ns. lakisääteisten syiden rinnalle 3 kohdan, jonka mukaan oman sairauden tai vamman vuoksi opintojen aloittamiseen kykenemättömän olisi mahdollista ilmoittautua poissa olevaksi opintojensa ensimmäisenä lukuvuonna. On hyvä, että yksityiskohtaisissa perusteluissa vammaan tai sairauteen liittyviä syitä on avattu muutamilla esimerkeillä. On muistettava, että yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitut tilanteet ovat esimerkkejä, joten vastaavia tilanteita voi olla myös muita.
 
Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan opiskelijan olisi yliopiston määräämänä ilmoittautumisaikana esitettävä riittävä selvitys kyvyttömyydestään opintojen aloittamiseen. Tällainen selvitys voi olla esimerkiksi sairauspäivärahaa koskeva päätös. Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että selvityksen on voitava olla myös vapaamuotoinen, jossa vammainen opiskelija nostaa esiin ne seikat, joiden vuoksi hän ei voi aloittaa opintojaan ensimmäisen lukuvuoden alussa. Vammaisella opiskelijalla ei todennäköisesti ole päätöstä sairauspäivärahasta, sillä hän ei ole sairas. Näitä tilanteita voivat olla muun muassa opiskelussa tarvittavien apuvälineiden puuttuminen tai asumiseen liittyvien järjestelyjen ongelmat, kuten yksityiskohtaisissa perusteluissa on mainittu.
 
Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan esimerkiksi puolison tai lapsen sairaus tai muu opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvä syy otetaan huomioon yliopistolain 42 §:n mukaista lisäaikaa myönnettäessä. Näkövammaisten Keskusliiton mielestä tämä on välttämätöntä, jotta esimerkiksi vaikeasti vammaisten lasten tai nuorten vanhemmat voivat opiskella. Ajankäyttö vaikeasti vammaisen lapsen tai nuoren perheessä on aivan erilaista kuin vammattoman lapsen tai nuoren perheessä. Tämä rajoittaa väistämättä vanhemman opiskeluunsa käyttämää aikaa. Vastaava tilanne voi olla puolison vaikea vammaisuus tai sairastuminen.

Opiskeluoikeus, 41 §

Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että lakisääteisistä syistä aiheutuvien poissaolojen lisäksi tutkinnon suorittamisaikaan ei laskettaisi myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi. Nykyistä poissaolo-oikeutta lyhennettäisiin puoleen. Näkövammaisten Keskusliitto suhtautuu epäillen poissaolo-oikeuden lyhentämiseen.
 
Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan poissaolo, jota ei lasketa opintojen suorittamisaikaan, voisi sijoittua ensimmäistä opiskeluvuotta lukuun ottamatta mihin tahansa lukuvuosiin. Jos opiskelija on ollut poissa olevana ensimmäisen opiskeluvuoden ajan oman sairauden tai vamman vuoksi, myöhempiin lukuvuosiin sijoittuva poissaolo kuluttaisi opintojen suorittamisaikaa.
 
Näkövammaisten Keskusliitto toteaa, että esitys asettaa vammaiset opiskelijat muita huonompaan asemaan ja on siten yhdenvertaisuuden vastainen. Esitys on ristiriidassa perustuslain (731/1999) yhdenvertaisuutta koskevan 6 §:n ja perusoikeuksien turvaamista koskevan 22 §:n sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa.
 
Jos opiskelija joutuu olemaan vammaansa tai sairauteensa liittyvän syyn vuoksi poissaolevana ensimmäisenä lukuvuonna, kyse ei ole siitä, että hän haluaisi tehdä jotain muuta kuin opiskella. Kyse on siitä, ettei vammaisen opiskelijan ole mahdollista aloittaa opintoja arkeen tai opiskeluun liittyvien, vamman aiheuttamien, käytännön ongelmien vuoksi. Voi olla, että nämä käytännön seikat ratkeavat muutamassa kuukaudessa, mutta vammainen opiskelija ei välttämättä voi aloittaa opintoja kesken lukuvuoden. Tämän voi aiheuttaa yliopiston opintotarjonta, jos esimerkiksi opintojen alussa olevia välttämättömiä perusopintoja ei voi suorittaa kuin kerran lukuvuodessa.
 
Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että sivistysvaliokunta muuttaa pykälän yksityiskohtaisia perusteluja siten, että vammaisten opiskelijoiden yhdenvertainen asema taataan.
 
Näkövammaisten Keskusliitto esittää yksityiskohtaisissa perusteluissa olevan lauseen "Jos opiskelija on ollut poissa olevana ensimmäisen opiskeluvuoden ajan oman sairauden tai vamman vuoksi, myöhempiin lukuvuosiin sijoittuva poissaolo kuluttaisi opintojen suorittamisaikaa." muuttamista. Lause tulee muuttaa muotoon "Jos opiskelija on ollut poissa olevana ensimmäisen opiskeluvuoden ajan tämän lain 39 §:n 3 momentin 3 kohdan mukaisen oman sairauden tai vamman vuoksi, myöhempiin lukuvuosiin sijoittuva poissaolo ei kuluta opintojen suorittamisaikaa."
 
Näkövammaisten Keskusliiton tekemä esitys on ollut esillä jo opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämällä lausuntokierroksella. Tämä käy ilmi esityksen valmistelusta, jossa todetaan, että muutama lausunnonantaja ehdotti lisäksi, että niin sanottuihin lakisääteisiin syihin tulisi lisätä opiskelijan oma sairaus vastaavasti kuin siitä on tarkoitus säätää ensimmäisen opiskeluvuoden poissaolon perusteena.

Ammattikorkeakoululaki

Opiskelijaksi ilmoittautuminen, 29 §

Pykälän 2 momentti vastaa yliopistolain 39 §:n 3 momenttia. Näkövammaisten Keskusliitto viittaa seikkoihin, jotka se on esittänyt yllä yliopistolain 39 §:n 3 momentin 3 kohtaa koskien.

Opiskeluoikeus, 30 §

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin poissaolojen vaikutuksesta opiskeluoikeuteen. Momentti vastaisi sisällöllisesti yliopistolain 41 §:n 3 momenttia. Tämän vuoksi Näkövammaisten Keskusliitto viittaa siihen, mitä se on todennut yllä yliopistolain 41 §:n osalta.

Opiskeluoikeuden jatkaminen, 30 a §

Uuden ammattikorkeakoululain 32 §:n 2 momentin mukaan ammattikorkeakoulu voi myöntää opiskelijalle erityisestä syystä lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Esitettävä 30 a § on uusi, ja sen tarkoitus on säätää opiskeluoikeuden jatkamisesta nykyistä yksityiskohtaisemmin. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ammattikorkeakoulun tulisi lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan sairauden tai vaikean elämäntilanteen, opiskelunaikaisen yhteiskunnallisen osallistumisen, kansainväliseen opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon osallistumisen tai systemaattisen huippu-urheiluun valmentautumisen vaikutus opiskeluun.
 
Näkövammaisten Keskusliitto huomauttaa, että tässä on otettava huomioon myös opiskelijan lapsen tai nuoren tai puolison vaikea vammaisuus tai sairastuminen. Lisäksi vammaisten opiskelijoiden kohdalla on otettava huomioon muun muassa ongelmat opiskelussa tarvittavien apuvälineiden kanssa. Esimerkiksi näkövammainen korkeakouluopiskelija ei voi opiskella täysipainoisesti, jos hänelle välttämätön apuväline rikkoutuu, eikä hän saa apuvälineen korjauksen ajaksi tilalle vastaavaa apuvälinettä. Tällainen tilanne voi aiheuttaa opinnoissa useamman kuukauden tauon. Näkövammaisilla opiskelijoilla voi myös olla ongelmia opiskelussa tarvittavien materiaalien saatavuudessa, mikä hidastaa opintoja eikä ole opiskelijasta aiheutuva syy.


Näkövammaisten Keskusliitto ry
Jukka Tahvanainen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja