Lausunto 30.9.2014
Am­ma­til­li­seen pe­rus­kou­lu­tuk­seen val­men­ta­va kou­lu­tus

Kou­lu­tuk­sen pe­rus­teet

Opetushallituksen lausuntopyyntö 77/421/2014

Näkövammaisten Keskusliitto ry

Opetushallitus
PL 380
00531 Helsinki
kirjaamo@oph.fi

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua näkemyksensä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteista.

Näkövammaisten Keskusliitto on 19.6.2014 päivätyssä lausunnossa esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle näkemyksensä luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta. Kyseinen luonnos käsittelee valmentavia ja valmistavia koulutuksia sekä niiden uudistamista.

Opetushallituksen laatimat koulutuksen perusteet on laadittu varsin joustaviksi. Näkövammaisten Keskusliitto pitää tätä hyvänä, sillä se mahdollistaa opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista lähtevän koulutuksen. Tosin se edellyttää, että valmentavan koulutuksen järjestäjät vastaavat opiskelijoiden tarpeisiin järjestämällä eri tavalla painottuneita ja sisällöiltään erilaisia koulutuksia.

Koulutuksen kuvaus ja tavoite

Koulutuksen perusteiden mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Lisäksi koulutuksen tavoitteena on edistää tasa-arvoa ja esteettömyyttä koulutuksessa.

Näkövammaisten Keskusliitto on tyytyväinen esteettömyyden mainitsemisesta koulutuksen tavoitteissa. Esteettömyyden on toteuduttava läpileikkaavasti kaikessa koulutuksessa. Sen on näyttävä mm. käytännön opetustyössä, oppimateriaaleissa, opetusympäristöissä sekä tieto- ja viestintäteknologian käytössä.

Koulutus tähtää siihen, että sen käynyt opiskelija hakeutuu ammatilliseen peruskoulutukseen. Näkövammaisten Keskusliiton mielestä tämä rajaa liikaa opiskelijoiden valintamahdollisuuksia valmentavan koulutuksen jälkeen. Myös väylien lukiokoulutukseen, korkea-asteen koulutukseen tai työelämään on oltava tosiasiallisia vaihtoehtoja, mikäli ne ovat opiskelijan tavoitteena.

Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että koulutuksen kuvaus ja tavoitteet -kohtaa muutetaan kuulumaan seuraavasti: Koulutuksen avulla voidaan vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia hakeutua jatkokoulutukseen ja suorittaa ammatillinen perustutkinto tai muu tutkinto. Tällä mahdollistetaan opiskelijalle myös muu suunnitelma kuin ammatillinen perustutkinto. Se vahvistaa näkövammaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia saada tarpeidensa mukaista valmentavaa koulutusta ja hakeutua sen jälkeen opiskelemaan omien suunnitelmiensa mukaisesti. Näkövammaisten kohdalla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän näkövammarekisterin tilastojen perusteella nähtävissä, että koulutustasolla on suora yhteys työllistymiseen. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa työelämässä osa- tai kokoaikaisesti olevien osuus on n. 70 %, kun toisen asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla se on n. 50 %.

Koulutuksen kohderyhmä

Koulutuksen perusteiden mukaan sen ensisijaisena kohderyhmänä ovat perusopetuksen päättäneet nuoret, jotka tarvitsevat opiskeluvalmiuksien vahvistamista sekä ohjausta ja tukea koulutuksen ja ammatin valinnassa. Kohderyhmänä ovat myös eri syistä koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät ole löytäneet itselleen sopivaa koulutuspaikkaa. Lisäksi koulutukseen voivat osallistua aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen koulutukseen siirtymiseksi. Aikuiskohderyhmistä koulutuksen perusteissa mainitaan erityisesti maahanmuuttajat sekä alan vaihtajat tai uudelleen kouluttautuvat, joiden koulutusvalmiuksissa on puutteita.

Näkövammaisten Keskusliitto on erityisen huolestunut niistä jonkin aiemman tutkinnon suorittaneista, joiden näkötilanne muuttuu merkittävästi, tai jotka näkövammautuvat työiässä. On välttämätöntä, että heille taataan mahdollisuus suorittaa valmentava koulutus, jotta he saavat valmiudet opiskella ja työskennellä toisenlaisella tavalla. On aivan eri asia opiskella ja työskennellä näkemiseen perustuvilla tekniikoilla kuin käyttää näkövammaisten apuvälineitä, pistekirjoitusta ja opiskella tai työskennellä niiden avulla. Valmentava koulutus on ainoa paikka, jossa näitä taitoja voi opiskella pitkäkestoisesti ja kattavasti. Erilaiset lyhytkestoiset kuntoutukset eivät vastaa tähän tarpeeseen. Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että näiden ihmisten tilanne otetaan vakavasti ja mahdollisuus valmentavaan koulutukseen hakeutumiseen taataan.

Ammatillisen koulutuksen tutkinnon osien suorittaminen

Koulutuksen perusteiden mukaan sen aikana on mahdollisuus suorittaa myös ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia. Näkövammaisten Keskusliitto pitää tätä hyvänä. Se kuitenkin edellyttää, että vastaavasti on mahdollisuus tutustua lukiokoulutukseen tai korkea-asteen koulutukseen.

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2014 laatimassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi esitetään, että ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin lisätään uusi 27 c §, jossa säädettäisiin opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa.

Ehdotetun pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä olisi mm., että opiskelijaksi pyrkivän tavoitteena olisi valmentavan koulutuksen jälkeen hakeutua suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Tämä sulkee pois ne näkövammaiset, jotka tarvitsevat valmentavaa koulutusta näkövammaisena opiskelussa ja työskentelyssä tarvittavien taitojen opiskeluun, ja joiden tavoitteena on hakeutua lukiokoulutukseen, korkea-asteelle tai palata suoraan työelämään. Lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle Näkövammaisten Keskusliitto vaati, että tähän lisätään poikkeus, jonka mukaan tietyillä edellytyksillä henkilö voitaisiin ottaa opiskelijaksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen, vaikka hänen tavoitteensa on jokin muu kuin ammatillinen perustutkinto. Lisäksi se vaati, että pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään esimerkki poikkeussäännöksen soveltamisesta. Hyvä esimerkki on näkövammainen, joka on näkövammautunut työiässä tai näkötilanne on muuttunut merkittävästi. Hänen tavoitteensa on muualla kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa, mutta ennen opiskelemaan hakeutumista hänen on välttämätöntä hankkia opiskelussa ja tulevassa työelämässä tarvitsemansa erityistaidot. Ilman poikkeussäännöstä näiden näkövammaisten asema on vakavasti uhattuna.

Lisätietoja

koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802 sari.kokko@nkl.fi


Jukka Tahvanainen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja