Lausunto 3.10.2013
YK:n ih­mi­soi­keus­neu­vos­to; vam­mais­ten hen­ki­löi­den oi­keus ope­tuk­seen

Vammaisfoorumi ry
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum

Ulkoasiainministeriö
Ihmisoikeuspolitiikan osasto

Taustaa

Vammaisfoorumi kiittää ulkoasiainministeriötä mahdollisuudesta antaa lausuntonsa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) kyselyyn liittyen.

Vammaisfoorumi on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka jäsenjärjestöjensä kautta edustaa yli 320 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä. Järjestön kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen.

Vammaisten pääsy koulutukseen (kysymys 1)

Vuoden 2012 alussa tuli voimaan ns. Sora-lainsäädäntö. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998), ammattikorkeakoululain (351/2003) ja yliopistolain (558/2009) muutoksissa säädetään mm. opiskelijaksi ottamisen esteistä ja opiskeluoikeuden peruuttamisesta.

Opiskelijaksi ottamisen esteistä säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 a §:ssä, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:ssä, ammattikorkeakoululain 20 a §:ssä ja yliopistolain 37 a §:ssä. Näiden mukaan opiskelijaksi hakevan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei lakimuutoksen perusteella kuitenkaan voida ottaa hakijaa, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos samassa laissa säädettävät tiettyihin opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät, ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.

Lähtökohtana on oltava opiskelun esteiden poistaminen ja erityisjärjestelyjen käyttö. Vaikka vamma estäisi osallistumisen joihinkin käytännön tehtäviin, se ei tarkoita, että opiskelija olisi automaattisesti soveltumaton koko alalle. Tähän on ottanut kantaa myös eduskunnan perustuslakivaliokunta lausunnossaan (PeVL 60/2010 VP) toteamalla, että tämä seikka on otettava huomioon tulkittaessa ja sovellettaessa opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevia säännöksiä.

Lakimuutosten jälkeen vammaisjärjestöjen tietoon on tullut useita tilanteita, joissa sora-säädöksistä on tullut konkreettinen este vammaisten koulutusmahdollisuuksille. Vammaisuus katsotaan suoraan opiskelijaksi ottamisen esteeksi. Ongelmia on ollut etenkin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Tämä käytäntö on mm. perustuslakivaliokunnan lausunnon ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vastainen.

Suomen vammaispoliittinen ohjelma (kysymys 3)

Suomen vammaispoliittisen ohjelman (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4) tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema myös käytännössä. Ohjelma korostaa vammaisten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia koulutukseen (esiasteelta korkea-asteelle) ja elinikäiseen oppimiseen.

Perusopetukseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. tukitoimien tarpeen tunnistamisen vahvistaminen, ja niiden saatavuuden parantaminen, oppimisympäristöjen esteettömyyden parantaminen sekä vammaisten oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen.

Ammatilliseen koulutukseen liittyvien toimenpiteiden perusteella mm. edistetään opiskelumahdollisuuksien yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä sekä Tuetaan vammaisten nuorten koulutukseen ja työelämään hakeutumista opinto- ja ammatinvalinnan ohjauksella.

Lukiokoulutuksen osalta ohjelman mukaan mm. parannetaan lukio-opiskelussa tarvittavien avustaja- ja muiden tukipalvelujen saatavuutta sekä vaikutetaan vammaisten lukiolaisten pääsyyn kansainvälisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Korkeakoulutuksen osalta mm. korkeakoulut arvioivat ja kehittävät opiskelun esteettömyyttä ja yhdenvertaisuuden toteutumista osana korkeakoulujen laatu- ja arviointijärjestelmiä.

Elinikäisen oppimisen osalta mm. kehitetään vapaan sivistystyön saavutettavuutta ja esteettömyyttä sekä tuetaan vammaisten mahdollisuuksia osallistua jatko-, täydennys- ja uudelleen kouluttautumiseen.

Yhdenvertaisuuslaki (kysymys 3)

Yhdenvertaisuuslain (21/2004) tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhdenvertaisuuslain 5 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi. Yhdenvertaisuuslailla ei sen 7 §:n nojalla estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen ja syrjinnästä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen tai lieventäminen. Tämän ns. positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista.

Viranomaisilla on perustuslakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuva velvollisuus edistää ihmisten yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuslain 4 § mukaan viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen voi merkitä poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta heikommassa asemassa olevien ryhmien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi.

Perusopetus (kysymys 3)

Huomattava osa vammaisista oppilaista käy koulua kotikunnassaan. Inkluusio ja lähikouluperiaate ovat tavoitteena järjestettäessä eri tavoin vammaisten oppilaiden opetusta.

Perusopetuksessa tarvittavat palvelut ja tukitoimet järjestetään perusopetuslain (628/1998) nojalla. Siinä säädetään mm. avustaja- ja tulkitsemispalveluista.

Suomessa on seitsemän valtion erityiskoulua. Perusopetuksen antamisen ohella ne toimivat resurssikeskuksina ohjaten ja tukien kotikuntien kouluissa opiskelevia vammaisia oppilaita ja heidän koulujaan. Ohjausvelvoite on lakisääteinen.

Lisätietoja

Näkövammaisten Keskusliitto ry koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802, etunimi.sukunimi@nkl.fi