Vam­mais­foo­ru­min lau­sun­to: Am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen opis­ke­li­jak­si ot­ta­mi­sen pe­rus­tei­den uu­dis­ta­mi­nen

Lau­sun­to 14.9.2012

Vammaisfoorumi ry
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum

Vammaisfoorumin mielestä osa esityksistä on yhdenvertaisuuslain vastaisia. Huomioon ei ole otettu mm. yhdenvertaisuuslain mahdollistamaa positiivista erityiskohtelua. Vammautumisen tai sairastumisen vuoksi koulutustaan vastaavaan työhön työkyvyttömiksi tulleiden aikuisten uudelleenkoulutus on taattava. Joustavan valinnan poistaminen ei ole kannatettavaa. Yksilöllistettyjä oppiaineita suorittaneiden asettaminen lähtötilanteessa muita hakijoita huonompaan asemaan on vastoin yhdenvertaisuuslakia.

Yleistä

Vammaisfoorumi ry on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen.
 
Vammaisfoorumi on tutustunut opetus- ja kulttuuriministeriön laatimaan muistioon ja asetusluonnokseen ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistamisesta.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön lähettämässä kuulemistilaisuuden jakelussa ei ole ollut mukana vammaisjärjestöjä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistaminen koskee myös eri tavoin vammaisia. On välttämätöntä, että opetus- ja kulttuuriministeriö huolehtii vammaisjärjestöjen osallisuudesta.
 
Hallitusohjelman mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistetaan siten, että perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja Suomen vam-maispoliittinen ohjelma

Vammaisfoorumi muistuttaa opetus- ja kulttuuriministeriötä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja Suomen vammaispoliittisen ohjelman ammatillista koulutusta koskevista kirjauksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön Opiskelijavalintojen uudistaminen ammatillisessa koulutuksessa -muistiossa (25.6.2012) yhdenvertaisuus ja siihen liittyvä positiivinen erityiskohtelu on esitetty hyvin rajallisesti.
 
Koulutusta käsitellään YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 24 artiklassa. Artikla tuo esiin yhdenvertaisuuden ja osallisuuden varmistamiseksi vammaisille henkilöille tehtävät heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset. Vammaisille henkilöille on mm. syrjimättä ja yhdenvertaisesti muiden kanssa annettava mahdollisuus yleiseen kolmannen asteen koulutukseen, ammattikoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.
 
Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa ammatillista koulutusta koskevat erityisesti toimenpiteet 66-68. Niiden perusteella mm. edistetään opiskelumahdollisuuksien yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä sekä Tuetaan vammaisten nuorten koulutukseen ja työelämään hakeutumista opinto- ja ammatinvalinnan ohjauksella.

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslain (21/2004) tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhdenvertaisuuslain 5 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi. Yhdenvertaisuuslailla ei sen 7 §:n nojalla estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen ja syrjinnästä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen tai lieventäminen. Tämän ns. positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista.
 
Viranomaisilla on perustuslakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuva velvollisuus edistää ihmisten yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuslain 4 § mukaan viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen voi merkitä poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta heikommassa asemassa olevien ryhmien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi.  
 
Nämä yhdenvertaisuuslain säännökset on otettava huomioon ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnoissa.

Perusopetuksen päättäneet

Perusopetuksen päättäneen kannalta ensisijainen tavoite on siirtyä välittömästi toiselle asteelle tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Kaikissa tilanteissa tämä ei kuitenkaan ole hakijan kannalta paras tai tarkoituksenmukaisin vaihtoehto.
 
Esityksen mukaan hakeutumisvuonna perusopetuksen suorittamisesta saatavien lisäpisteiden määrä nostettaisiin viiteen. Perusopetuksen lisäopetuksesta, erilaisten ammatilliseen koulutukseen valmentavien tai valmistavien koulutusten suorittamisesta annettaisiin edelleen kolme lisäpistettä. Lisäpisteitä annettaisiin jatkossa myös mm. kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan suorittamisesta. Uudistuksen tavoitteena on ohjata hakijoita hakeutumaan ensisijassa tutkintotavoitteiseen koulutukseen ja vasta toissijaisesti valmentaviin ja valmistaviin koulutuksiin.
 
Vammaisfoorumi huomauttaa, että esim. perusopetuksen lisäopetuksen tai vammaisten valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen suorittaminen on osalle perusopetuksen päättäneistä vammaisista nuorista välttämätön vaihe ennen toisen asteen opintoja. Näiden koulutusten tavoitteena ovat mm. ammatinvalinnan selkiyttäminen, opiskelutekniikoiden ja apuvälineiden käyttötaidon parantaminen toisen asteen opintoja varten sekä itsenäisen elämän taitojen vahvistaminen. Lisäopetukseen tai valmentavaan opetukseen hakeudutaan tavoitteellisesti, ja se on osa niihin hakeutuvien vammaisten nuorten koulutuspolkua.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, ettei kahden ylimääräisen pisteen antaminen perusopetuksen samana vuonna päättäneille aseta mm. valmentavan tai valmistavan koulutuksen suorittaneita tai ilman koulutuspaikkaa olevia kohtuuttomasti huonompaan asemaan. Vammaisfoorumi huomauttaa, että esitetty muutos asettaa merkittävästi huonompaan asemaan vammaiset nuoret, jotka tarvitsevat mm. tukea itsenäistymiseen, ammatinvalintaan tai opiskelutaitoihin ja valitsevat sen vuoksi valmentavan koulutuksen tai lisäopetuksen ennen toisen asteen opintoja. Vammaisten nuorten mahdollisuudet saada lisäpisteitä esim. työkokemuksen kautta ovat erittäin huonot. Esitystä kansanopistojen vuoden kestävän linjan suorittamisesta saatavista kolmesta lisäpisteestä Vammaisfoorumi pitää hyvänä.

Opiskelujen aikana tapahtuva alan vaihtaminen

Esityksen mukaan ne, joilla on voimassa oleva toisen asteen koulutuspaikka ja jotka haluaisivat vaihtaa koulutuspaikkaa, eivät jatkossa hakeutuisi yhteishaun kautta uuteen koulutukseen. Heitä varten kehitettäisiin sähköisiä hakeutumis- ja siirtymäpalveluja, joiden avulla turvattaisiin joustavat siirtymät koulutuksesta toiseen opiskelijaksi ottamisen perusteita noudattaen.
 
Koulutusalan tai -paikan vaihtaminen kesken opintojen voi olla välttämätöntä esim. vammautumisen tai sairastumisen vuoksi. Vammaisfoorumi edellyttää, ettei koulutusalan tai -paikan vaihtamista näistä syistä vaikeuteta kohtuuttomasti.

Työikäisenä vammautumisen tai sairastumisen vuoksi työkyvyttömiksi tulleiden ti-lanne

Ammatillisen tutkinnon jo suorittaneet eivät jatkossa osallistuisi yhteishakuun, vaan opiskelijaksi hakeutuminen tapahtuisi yhteishaun ulkopuolisten sähköisten hakupalvelujen kautta. Esityksen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja tulee olla riittävästi tarjolla mm. työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tuleville ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille.
 
Työelämästä tai sen ulkopuolelta tulevissa on myös niitä, jotka vammautumisen tai sairastumisen vuoksi ovat tulleet työkyvyttömiksi koulutustaan vastaavaan ammattiin. Heillä on tutkinto, mutta käytännössä siitä ei ole heille mitään hyötyä, koska he ovat työkyvyttömiä tutkintoaan vastaaviin tehtäviin.
 
Vammaisfoorumi vaatii, että näiden aikuisten uudelleenkoulutus turvataan. Laajasti ajateltuna he ovat samassa tilanteessa ilman tutkintoa olevien kanssa. Näitä aikuisia opiskelee kaikilla koulutusasteilla sekä yleisissä että erityisoppilaitoksissa. Nuorten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen ei saa vaarantaa tutkintoaan vastaavaan työhön työkyvyttömäksi vammautumisen tai sairastumisen vuoksi tulleen aikuisen uudelleenkoulutusmahdollisuutta. Näiden aikuisten oikeus opiskella uusi tutkinto ja työllistyä uudelle alalle on taattava jatkossakin.

Joustava valinta

Esityksen mukaan nykymuotoinen joustava valinta poistettaisiin. Osa vammaisista hakijoista on hakeutunut koulutukseen juuri joustavan valinnan kautta. Tämä on ollut perusteltua mm. siksi, että vamma vaikuttaa väistämättä mahdollisuuksiin valita koulutusala ja opiskelupaikka. Joustava valinta on helpottanut vammaisten nuorten mahdollisuuksia opiskella siellä missä muutkin nuoret.
 
Vammaisfoorumi ei pidä hyvänä joustavan valinnan poistamista. Joustava valinta ei ole opetus- ja kulttuuriministeriön esittämä yhdenvertaisuusongelma vaan yhdenvertaisuuslain mahdollistama positiivinen erityiskohtelu.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Koulutuksen järjestäjä voi järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen hakeville pääsy- tai soveltuvuuskokeen. Asetusluonnoksen 16 §:n mukaan pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin kutsuttaisiin tulevaisuudessa kaikki hakukelpoiset hakijat.
 
Vammaisfoorumi suhtautuu esitykseen myönteisesti. Pääsy- ja soveltuvuuskokeissa on taattava esteettömyys ja hakijan tarvitsemat yksilölliset erityisjärjestelyt, jotta eri tavoin vammaiset hakijat voivat osallistua niihin yhdenvertaisesti muiden kanssa. Korkea-asteen koulutuksessa pääsy- ja soveltuvuuskokeiden erityisjärjestelyt ja esteettömyys toteutuvat varsin hyvin.

Yksilöllistetyt oppimäärät

Esityksen mukaan hakijoille, joiden oppimäärä on yksilöllistetty matematiikassa, kielissä tai äidinkielessä, annettaisiin yleisen koulumenestyksen perusteella enintään puolet valintaperusteiden koulumenestyspisteistä. Muiden valintakriteereiden osalta pisteytys olisi sama kuin muillakin hakijoilla.
 
Yksilöllistettyjä oppiaineita suorittaneiden asettaminen lähtötilanteessa muita hakijoita huonompaan asemaan on Vammaisfoorumin mielestä vastoin yhdenvertaisuuslakia. Erityisesti muita huonompaan asemaan asettaminen korostuu tilanteissa, joissa pääsy- tai soveltuvuuskokeita ei järjestetä, vaan opiskelijat valitaan todistusten perusteella.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön mielestä menettelytavan muutos parantaisi hakijoiden yhdenvertaista kohtelua. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö viittaa yksilön kannalta virheellisiin ja epärealistisiin koulutusvalintoihin, jotka saattavat johtaa koulutuksen keskeyttämiseen.
 
Vammaisfoorumi huomauttaa, ettei oppiaineiden yksilöllistämisestä tule rangaista perusopetuksen jälkeistä opiskelupaikkaa haettaessa. Kyse ei ole yhdenvertaisuusongelmasta, sillä yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa positiivisen erityiskohtelun. Vammaisfoorumin mielestä nyt ehdotettu esitys on vastoin yhdenvertaisuuslakia ja asettaa vammaiset hakijat huonompaan asemaan.
 
Perusteluna menettelylle on käytetty hyvin ylimalkaista yleistystä siitä, että yksilöllistetyssä opetuksessa saatu oppimisen taso vastaisi puolta yleisessä opetuksessa saadusta. Tästä ei ole mitään laajempaa selvitystä, eikä mielestämme ole perusteluja sille, että arvosanat voitaisiin puolittaa näin kategorisesti. Valintaan tulisi soveltaa jotain muuta menettelyä, joka turvaa paremmin kaikkien hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun ottaen huomioon positiivisenerityiskohtelun yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön mainitsemia virheellisiä koulutusvalintoja voidaan ennaltaehkäistä nuoren tarpeista lähtevällä opinto- ja uraohjauksella, jonka on oltava yhdenvertaisesti myös vammaisten nuorten käytettävissä.

Lisätietoja

Näkövammaisten Keskusliitto ry, koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi
 
 
Merja Heikkonen                                  
puheenjohtaja                                      


Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri