Vam­mais­foo­ru­min lau­sun­to: Sel­vi­tys hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta kou­lu­tus­ti­leis­tä. So­vel­tu­vuus suo­ma­lai­sen ai­kuis­kou­lu­tuk­sen ra­hoi­tuk­sen uu­dis­ta­mi­sek­si. Vä­li­ra­port­ti. OKM:n työ­ryh­mä­muis­tioi­ta ja sel­vi­tyk­siä 2012:12.

27.8.2012

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Koulutustilin tavoitteen kirkastaminen, uuden järjestelmän välttämättömyys sekä nykyisen järjestelmän arviointi ja kehittäminen ovat oleellisia kysymyksiä. Nuorten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen ei saa vaarantaa tutkintoaan vastaavaan työhön työkyvyttömäksi vammautumisen tai sairastumisen vuoksi tulleen aikuisen uudelleenkoulutusta. Vammaisilla on oltava yhdenvertainen oikeus yksilöllisiä tarpeita vastaaviin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Koulutukseen liittyvät sähköiset palvelut on toteutettava esteettömyyden, saavutettavuuden ja käytettävyyden periaatteita noudattaen.

Yleistä

Vammaisfoorumi ry on tutustunut opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien selvityshenkilöiden laatimaan henkilökohtaisia koulutustilejä käsittelevään selvitykseen. Vammaisfoorumi on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen.
 
Selvityshenkilöiden väliraportissa tarkastellaan koulutustilimallille asetettuja tavoitteita eri näkökulmista. Vammaisfoorumi haluaa kiinnittää selvityshenkilöiden ja opetus- ja kulttuuriministeriön huomiota seuraaviin asioihin.

Koulutustilin tavoite ja määrittely

Selvitystyön lähtökohtana oli hallitusohjelmassa esitetty poliittinen tavoite selvittää mahdollisuutta perustaa kansalaisille henkilökohtaiset koulutustilit. Väliraportin tehtävänä oli esitellä eri vaihtoehtoja julkiseen rahoitukseen perustuville koulutustileille.
 
Väliraportissa ei selkeästi määritellä koulutustilin keskeistä tavoitetta. Jatkotyön kannalta se on kuitenkin merkityksellistä. Samoin on mietittävä, onko tarpeen luoda uusi järjestelmä, vai onko nykyisen aikuiskoulutusjärjestelmän arviointi ja kehittäminen oikeampi ratkaisu. Nykyisessä aikuiskoulutusjärjestelmässä on epäkohtia, joiden poistaminen edesauttaisi mm. työssäkäyvien vammaisten osallistumista aikuiskoulutukseen.

Aliedustetut ryhmät

Koulutustilien yleisin tavoite on edistää aliedustettujen ryhmien osallistumista koulutukseen. Kansainvälisesti painopiste on erilaisissa ryhmissä; mm. matalan pohjakoulutuksen saaneissa nuorissa tai ryhmissä, joilla on työmarkkinoille riittämätön koulutus tai joiden on vaikea työllistyä työmarkkinoiden kiristyneiden osaamisvaatimusten vuoksi. Koska aliedustetuissa ryhmissä on myös pienituloisia henkilöstöryhmiä, koulutusmaksujen ja koulutuksen aikaisen toimeentulon merkitys koulutukseen hakeutumisessa on oleellinen.
 
Vammaisfoorumi muistuttaa, että aliedustetuissa ryhmissä on myös eri tavoin vammaisia aikuisia. He voivat joko kuulua jonkin aliedustetun ryhmän sisään tai olla myös oma aikuiskoulutuksessa aliedustettu ryhmä. On välttämätöntä, että vammaisten aikuisten asema aikuiskoulutuksessa taataan. Heillä on oltava yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus osallistua aikuiskoulutukseen. Lisäksi heillä on oltava muiden kanssa yhdenvertainen oikeus toimeentulon turvaamiseen aikuiskoulutukseen osallistumisen ajalta. Tällä hetkellä näin ei ole, koska osalla sokeista ja liikuntakyvyttömistä työssäkäyvistä on vamman vuoksi myönnetty kansaneläkelain 12 § 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke, jonka erityisluonnetta tavallisesta työkyvyttömyyseläkkeestä poikkeavana ei oteta huomioon.
 
Elinikäinen oppiminen on nostettu esiin Suomen vammaispoliittisen ohjelman (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4) toimenpiteissä 71 ja 72. Toimenpiteiden perusteella kehitetään vapaan sivistystyön esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä tuetaan vammaisten mahdollisuuksia osallistua jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutukseen.
 
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen artikla 24 käsittelee koulutusta. Sen mukaan vammaisille tulee antaa syrjimättä ja yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus myös aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.

Koulutustarjonnan kehittämistarve

Yksi merkittävä riski on aikuisille suunnatun koulutustarjonnan riittävyys, koska esim. nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siirtää koulutuspaikkoja nuorille. Peruskoulun tai lukion päättänyt nuori tarvitsee opiskelupaikan, sillä tyhjän päälle jääminen on tilanne, joka ei saisi toteutua yhdenkään nuoren kohdalla.
 
Aikuiskoulutuksessa on myös niitä, jotka vammautumisen tai sairastumisen vuoksi ovat tulleet työkyvyttömiksi koulutustaan vastaavaan ammattiin. Heillä on tutkinto, mutta käytännössä siitä ei ole heille hyötyä, koska he ovat työkyvyttömiä tutkintoaan vastaaviin tehtäviin. Laajasti ajateltuna he ovat samassa tilanteessa ilman tutkintoa olevien kanssa.
 
Vammaisfoorumi vaatii, ettei nuorten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen saa vaarantaa tutkintoaan vastaavaan työhön työkyvyttömäksi vammautumisen tai sairastumisen vuoksi tulleen aikuisen uudelleenkoulutusmahdollisuutta. Näiden aikuisten oikeus opiskella uusi tutkinto ja työllistyä uudelle alalle on taattava jatkossakin sekä yleisissä että erityisoppilaitoksissa.

Vaihtoehtoiset suorittamistavat ja verkkopedagogiikka

Pedagoginen kehitystyö tieto- ja viestintätekniikassa on mahdollistanut opintojen suorittamisen joustavasti ajasta ja paikasta riippumattomasti. Selvityshenkilöiden mukaan vaihtoehtoiset suorittamistavat ja kehittynyt verkkopedagogiikka ovat monipuolistaneet koulutustarjontaamme.
 
Vammaisfoorumi huomauttaa, etteivät verkko-opinnot ole automaattisesti kaikkien saavutettavissa. Erilaiset verkko-oppimisympäristöt on toteutettava esteettömästi, jotta ne ovat myös mm. näkövammaisten käytettävissä. Verkkopedagogiikassa on otettava huomioon moniaistisuus, sillä nykyisin yhä yleisempi visuaalinen esitystapa ei palvele kaikkia.

Koulutusportaalit, digitaalinen portfolio ja muut sähköiset palvelut

Selvityshenkilöt näkevät koulutustarjonnan vertailtavuuden ja läpinäkyvyyden parantamisessa erityisen tärkeänä keskitettyjen sähköisten palveluiden kehittämisen. Tällä hetkellä merkittävin kansallinen hanke on SADE-hankkeen puitteissa tehtävä kehittämistyö. Koulutuksen osalta kyse on oppijan verkkopalvelukokonaisuudesta, jonka tavoitteena on tuottaa kattavasti opiskelua ja siihen hakeutumista, oppimista ja urasuunnittelua tukevia palveluita elinikäisen oppimisen periaatteella.
 
Vammaisfoorumi muistuttaa, että erilaiset koulutukseen liittyvät (valtiolliset ja kaupalliset) sähköiset palvelut on toteutettava esteettömyyden, saavutettavuuden ja käytettävyyden periaatteita noudattaen. Näkövammaisilla, puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikaatiota käyttävillä sekä ihmisillä, joilla on motoristen ongelmien aiheuttamia vaikeita toimintarajoitteita, on oltava yhdenvertainen mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa ja sähköisiä palveluja. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei laaja-alaista esteettömyyttä nosteta keskeiseksi kysymykseksi.

Kansalaisille tarjottavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut

Ohjauksen merkitys koulutusjärjestelmässä ja elinikäisen oppimisen osana tunnustetaan yleisesti. Selvityshenkilöt toteavat, että ohjaus- ja neuvonta ovat usein välttämättömiä tarkoituksenmukaisten koulutusratkaisujen tekemiselle. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja on vahvistettava, sillä ilman ohjausta jo tietämys aikuiskoulutusjärjestelmästä ja -mahdollisuuksista voi olla riittämätöntä. Näiden palvelujen kehittäminen ei saa olla sidoksissa koulutustileihin, vaan kehittämistä on tehtävä jatkuvasti.
 
Vammaisilla on oltava yhdenvertainen oikeus tarkoituksenmukaisiin ja heidän yksilöllisiä tarpeitaan vastaaviin ohjauspalveluihin. Vammaisjärjestöissä on runsaasti osaamista, joka on tarvittaessa myös ohjauspalveluja antavien tahojen käytettävissä esim. neuvontana, vammaisuuteen liittyvän tiedon välittämisenä tai ohjauspalvelun antajan ammattitaitoa lisäävänä koulutuksena.
 
Selvityshenkilöt toteavat ohjauksen merkityksen korostuneen niin voimakkaasti, että olisi vakavasti harkittava koulutustilin käytön avaamista myös tuotteistetuille ohjauspalveluiden ostamiselle. Tämä ajatus korostaa entisestään
vammaisuuteen ja vammaisten koulutusmahdollisuuksiin liittyvän osaamisen merkitystä. Ilman osaamista vammaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet ovat uhattuina.

Lisätietoja

Näkövammaisten Keskusliitto, koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, sari.kokko(ÄT)nkl.fi puh. 050 401 5802
 
Merja Heikkonen                                  
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri