Vam­mais­foo­ru­min lau­sun­to 19.4. pi­det­tyyn kuu­le­mi­seen

20.4.2012

VAMMAISFOORUMI RY
HANDIKAPPFORUM RF
FINNISH DISABILITY FORUM

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työpaikalla toteutettavien työvoimapalvelujen kehittäminen -työryhmä


Kuuleminen 19.4.2012

Vammaisfoorumi on 28 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 340 000 suomalaista vammaista henkilöä.

Vammaisfoorumi kiittää mahdollisuudesta tulla työryhmän kuultavaksi. Vammaisfoorumi on tyytyväinen pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan, joka sisältää runsaasti vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllisyyden parantamiseen ja ammatillisen kuntoutuksen selkeyttämiseen liittyviä kirjauksia, joiden seurauksena on myös tämä työryhmä perustettu. Uudistuksia pohditaan useammassa työryhmässä, joten on tärkeää, että käynnissä olevat uudistukset yhteensovitetaan. On myös hyvä, että osatyökykyisten työllistämisen edistämisen toimintaohjelmaan liittyy STM:n ohella myös TEM, sillä vammaisten ja osa-työkykyisten henkilöiden työllistäminen on ennen kaikkea työllisyyspolitiikkaa, ei sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.

Yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa positiivisen erityiskohtelun ja kohtuulliset mukautukset

Vammaisfoorumi haluaa nostaa tässä lausunnossa esiin yhdenvertaisuuslain tuomat mahdollisuudet, vaikka yksi parhaillaan käynnissä oleva työryhmä pohtii yhdenvertaisuuslain uudistusta ja työelämää. Yhdenvertaisuuslaki on tärkeä, mutta vähän käytetty työkalu syrjinnän vastaisessa työssä vammaisten työelämäsyrjinnän osalta. Kuitenkin juuri työ ehkäisee syrjäytymistä. Yhdenvertaisuuslaki nostaa esiin positiivisen erityiskohtelun mahdollisuuden niille ryhmille, jotka syrjintää kokevat. Vammaiset henkilöt ovat yksi näistä ryhmistä.

Vammaisuus luo tarpeen positiiviselle erityiskohtelulle. Työpaikkaa on vaikea saada jo siitä syystä, että yhteiskuntamme ei ole esteetön, ei asenteellisesti eikä fyysisesti. Tällöin henkilön osaaminen jää helposti taka-alalle ja työnantajien pelko ylimääräistä kustannuksista ja henkilön pärjäämisestä työtehtävässä nousevat etusijalle. Erityisesti vammaiselle nuorelle ensimmäisen työpaikan saaminen on vaikeaa.

→ Positiivinen erityiskohtelu (esim. palkkatuen kohdentaminen vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille) on toimi, jolla voidaan tasoittaa vammasta tai sairaudesta johtuvaa epätasa-arvoa.

Nuorille suunnattu yhteiskuntatakuu on yksi meneillään olevista uudistuksista, jossa vammaisten nuorten tukeminen on pohdittavana. Vammaisfoorumi korostaa, että vammaisilla nuorilla tulee olla yhdenvertainen oikeus yhteiskuntatakuuseen, ei vain kuntoutuksen osalta vaan myös esim. oppisopimuskoulutukseen ohjattaessa.

→ Yhteiskuntatakuu tulee koskea myös vammaisia nuoria: tässä ei-työsuhteiset työvoimapalvelut ja positiivinen erityiskohtelu ovat tärkeitä toimenpiteitä vammaisen nuoren työelämään pääsyn mahdollistajana.

Yhdenvertaisuuslaki kiinnittää huomion vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksiin käyttämällä termiä kohtuulliset mukautukset. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan tai koulutuksen järjestäjän velvollisuus on toteuttaa kohtuullisia toimia vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työnantajan taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseksi tukea julkisista varoista ja muualta.

→ Työolosuhteiden järjestelytuki on ainoa julkinen tuki työolosuhteiden kohtuullisiin mukautuksiin ja Vammaisfoorumi korostaa, että sen tulee säilyä Työ- ja elinkeinoministeriöllä myös jatkossa. Tuki on tarkoitettu työsuhteessa olevien henkilöiden tukemiseksi, mutta tiedottamalla tästä mahdollisuudesta työnantajille jo työkokeilun aikana, saadaan pelkoa ylimääräisistä kustannuksista häivytettyä ja näin lisättyä mahdollisuutta palkata henkilö työkokeilun tai harjoittelun päätyttyä.

Työkokeilusta työelämään - tavoitteellisuutta työllistymiseen ja seurantaa lisää

Ei-työsuhteiset palvelut ovat tärkeitä polkuja kohti palkkatyötä ja näistä vammaisjärjestöillä on eniten kokemuksia työkokeiluista.Työkokeilut ovat itsearvioinnin paikkoja toimia tarvitseville vammaisille tai osatyökykyisille työnhakijoille ja arvioinnin paikkoja työantajalle sekä TE-toimiston virkailijalle. Käytännön työ avoimilla työmarkkinoilla antaa sellaista tietoa, mitä lääkärintodistuksista tai lausunnoista voi olla vaikea todentaa esim. kun pohditaan palkkitukioikeutta. Lääkärintodistuksissa ja useissa lausunnoissa asiat usein esitetään sairaus- ja ongelmalähtöisesti eikä osaaminen –ja kykylähtöisesti.

→ Työkokeiluista saatava tieto on tärkeää jatkotoimia pohdittaessa. Työkokeilun tulee olla käytettävissä kaikilla työnhakijoilla, työkyvyttömyyseläkestatuksesta riippumatta, kun hänellä on siihen tarve. On tärkeää, ettei asiakkaita aseteta perusteetta eriarvoiseen asemaan palvelujen aikaisten etuuksien osalta. Näin tapahtuu tällä hetkellä.

→ Tarvitaan lisää suunnitelmallisuutta ja seurantaa onnistuneen työkokeilun saamiseksi ja työelämäyhteyden varmistamiseksi. Seurannan apuna voidaan käyttää apuna esim. henkilökohtaista työhönvalmentajaa. Ratkaisujen etsimiseen on paneuduttava huolella.

→ Työkokeilun tavoitteena tulee olla työllistyminen. Mikäli näin ei tapahdu, työnantajalta tulisi pyytää selvitys. Erityinen huomio tulee kohdentaa sellaisiin yrityksiin, jotka kierrättävät harjoittelijoita.

→ Sisällöllisesti palkattomaan harjoitteluun voisi sisällyttää kouluttavan, työllistymistä edistävän komponentin, esim. osaamispassin suorittamisen

→ Työkokeilun enimmäiskesto tulee säilyttää nykyisellään ja tarvittaessa niistä tulisi pystyä joustamaan, työn räätälöintiin tarvittava aika huomioiden. Vammaisella henkilöllä puolen vuoden työkokeilu on välttämätön usein jo senkin vuoksi, että apuväline- ja työn sopeuttamisratkaisut toteutetaan työkokeilun aikana ja itse työtehtävien kokeiluun käytettävä aika on todellisuudessa lyhyempi kuin vammattomalla, jolla tämän typpisiä ratkaisuja ei työkokeiluun tarvitse sisällyttää.

→ Työpaikkavalmennuksen kehittäminen työkokeilujen yhteyteen, sillä työnantajat tarvitset tietoa ja tukea, esim. koulutusta

Epäkohtina koetaan tällä hetkellä, että vaikka työkokeilu kuuluu TE-toimiston palveluvalikoimaan, vammaista työtöntä työnhakijaa voidaan kohdellaan siten, että katsotaan automaattisesti, että vammaisuus luo perustan hoitaa työkokeilu Kelan tai työeläkelaitoksen kautta ja TE-toimisto on siten viimeinen vaihtoehto. Näitä kokemuksia on saatu Tampereelta ja Helsingistä, joissa työnhakijan on itse ensin selvitettävä Kelasta ja työeläkelaitoksesta, kuka työkokeilun maksaa. TE-toimisto ei selvitä eikä auta työkokeilupaikkojen haussa, vaan asiakkaan on selvitettävä oikea taho itse, haettava lääkärintodistus ja odotettava päätös. Näin prosessi pitkittyy kohtuuttomasti.

→ TE-toimistojen henkilökuntaa tarvitaan työnhakijan tueksi työkokeilumahdollisuuksien löytämisessä.

→ Lakia kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä on kehitettävä edelleen, jotta palveluja tarvitseva henkilö saisi palvelut oikea-aikaisesti ilman, että häntä pompotellaan eri järjestäjätahojen välillä.

→ TE-toimistojen asiakkaiden status olisi mahdollisimman pitkälle samankaltainen samanlaisissa palveluissa ja ettei asiakkaita aseteta perusteetta eriarvoiseen asemaan palvelujen aikaisten etuuksien osalta.

Vammainen henkilö voi joutua työkokeilu- ja työharjoittelukierteeseen. Molempia tarvitaan, mutta ne eivät saa olla ainoa keino. Kierteet voivat kestää vuosia.

→ työkokeilun aikana on aloitettava työelämään pääsyä lisäävien keinojen pohdinta esim. palkkatuesta ja muista tukitoimista informointi työnantajalle. Tähän apuna voidaan käyttää jalkautuvaa työotetta työpaikoille työkokeilun aikana esim. henkilökohtaisen työhönvalmentajan avulla. Hyviä kokemuksia vaikeavammaisten opiskelijoiden tukitoimen järjestämisestä on saatavilla koulumaailmasta, jossa vammaispalvelut ja oppilaitos yhdessä pohtivat miten asiat saadaan toimimaan myös harjoittelujaksojen aikana.

→TE-toimistojen on varmistettava työhönvalmentajapalveluita tuottavien yritysten palveluiden laatu, tietämys vammaisuudesta sekä motivaatio työnhaussa auttamiseen (vai tuleeko ensin käytettyä kaikki asiaan myönnetyt vuorokaudet/tuntimäärät)

Työkokeilu etätyönä tehtävässä työssä ei ole tällä hetkellä mahdollista. Näin kuitenkin saataisiin mahdollisuutta kokeilla muualla kuin työpaikalla/tietyssä työpisteessä tehtäviä töitä. Esteen työkokeilun toteuttamiseen etätyönä tuo työkokeilua koskeva vakuutussopimus.

→ työkokeilu- ja työharjoittelujaksot tulisi olla mahdollista järjestää myös etätyönä. Nykyteknologia mahdollistaa moninaiset työn tekemisen muodot.

Palkkatuki

Vammaisfoorumi on pitkään esittänyt palkkatuen muuttamista pysyväksi tueksi. Palkkatuki on tärkeä rekrytoinnin tuki vammaiselle ja osatyökykyiselle henkilölle. Sen käyttäminen tulisi olla yhdenvertaisuuslain edellyttämää positiivista erityiskohtelua tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi.

→ Asianmukaisesti todettu vamma tai sairaus tulisi olla peruste palkkatuen myöntämiselle vammaiselle tai osatyökykyiselle henkilölle, ei tuottavuuden alenema. Tuottavuuden alenemisen arviointi TE-toimistossa on haasteellista ja käytännöt kirjavia.

Epäkohtana palkkatuen saamisessa ovat tällä hetkellä ne työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, jotka haluavat jättää eläkkeensä lepäämään.Eläke voi jäädä lepäämään sen jälkeen, kun palkkatulot ylittävät lepäämään jättämisrajan. Palkkatukea taas ei voi myöntää kuin uusiin työsuhteisiin, josta ei vielä ole palkkatuloa.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 1 luvun 8 § mahdollistaa työkyvyttömäksi todetun henkilön tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan työllistymisen tukemisen palkkatuella, jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioi tuen myöntämisen työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaiseksi. Työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työnhakijalta edellytettävän työkykyisyyden kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Työkyvyttömyyseläkkeensä lepäämään jättävillä henkilöillä on siis jo nykyisen lainsäädännönkin mukaisesti oikeus saada työvoimahallinnon palveluja työllistämisensä tueksi. Näin tapahtuu kuitenkin erittäin harvoin.

→ Eläkkeen lepäämään jättäminen voisi kehittyä merkittäväksi työllistymisen kanavaksi, jos lepäämään jättämisjärjestelyyn saadaan joustavasti liitetyksi palkkatuki, jolla madalletaan eläkkeeltä työhön siirtyvän rekrytointikynnyksiä. Vammaisfoorumi on esittänyt, että työkyvyttömyyseläkkeeltä työllistymistä edistävään lainsäädäntöön on saatava ohjausvaikutusten tehostamiseksi selkeä maininta mahdollisuudesta myöntää palkkatuki jo eläkkeen voimassaoloaikana.

→ Palkkatuen myöntämistä osa-aikaisiin työsuhteisiin tulisi helpottaa.

Monet yritykset kokevat palkkatuen, sen hakemisen ja koko prosessiin liittyvän yhteistyön viranomaisten kanssa hankalaksi ja aikaa vieväksi.

→ Tietoa palkkatuesta tarvitaan edelleen työnantajille. Työ- ja elinkeinoministeriön opas työnantajille ”Vammoista viis – tärkeintä on osaaminen” on saanut hyvää palautetta kentältä. On tärkeää panostaa asennetiedotukseen ja nostaa esiin kentän osaaminen. Yhteiskuntavastuuajattelu lisääntyy yrityksissä koko ajan, myös sosiaalisen vastuun osalta.

Lopuksi

Suomen on jossakin vaiheessa ratifioitava YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Jo allekirjoittaessaan sopimuksen Suomi on sitoutunut siihen, että uusi lainsäädäntö tai olemassa olevan lainsäädännön muutokset eivät sisällä sopimuksen vastaisia elementtejä. TEMin toimialalla tämä tarkoittaa erityisesti artiklaa 27, työ ja työllistyminen. Artikla alkaa seuraavasti: Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden mahdollisuuden tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Vammaisfoorumi ry

Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri