Nä­kö­vam­mais­ten Kes­kus­lii­ton lau­sun­to hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä edus­kun­nal­le laik­si yleis­ra­dio­ve­ros­ta se­kä eräik­si sii­hen liit­ty­vik­si laeik­si

18.4.2012

EDUSKUNNAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNTA

Asia:

HE 28/2012 vp eduskunnalle laiksi yleisradioverosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Näkövammaisten keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi yleisradioverosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja ottaa samalla kantaa näkövammaisten henkilöiden asemaan Yleisradion julkisen palvelun käyttäjinä.


Yleisradioverosta

Yle-vero julkisen palvelun rahoituskeinona kohdistuu näkövammaisiin kansalaisiin laajemmin kuin nykyinen televisiomaksu. Osa näkövammaisista henkilöistä on kokenut televisiopalvelut itselleen vaikeasti seurattavina eivätkä sen vuoksi ole hankkineet televisiota. Radio on kuitenkin tarjonnut esteetöntä ohjelmatarjontaa myös heille. Yleisradion internetpalveluja on käyttänyt toistaiseksi vain melko pieni näkövammaisten joukko.

Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioimista yleisradioveron määräytymisessä. Yle-vero kohtelee kuitenkin kaltoin näkövammaisia, joiden mahdollisuudet Yleisradion kaikkien palvelujen käyttöön ovat selkeästi rajoittuneempia kuin useimmilla muilla kansalaisilla. Sen vuoksi Näkövammaisten Keskusliitto edellyttää, että Yle-veron käyttöönoton yhteydessä laajennetaan ja parannetaan television ääni- ja tekstityspalveluja, aloitetaan säännöllinen kuvailutulkkauspalvelu ja kehitetään Yleisradion internetpalvelujen esteettömyyttä. Julkisen palvelun sisältöjen tulee olla kaikkien kansalaisten vastaanotettavissa mahdollisimman pitkälti yhtäläisin ehdoin.

Verovelvollisuuden vastineeksi näkövammaiset vaativat heille nykyistä paremmin toimivia televisio- ja internetpalveluja, mikä turvaisi sananvapauteen liittyvän oikeuden saada tietoa, nauttia sivistyksestä ja kulttuurista sekä kehittää itseään.

Äänitekstitys

Televisiopalvelu, jossa näkövammaiset on huomioitu, on vieraskielisten ohjelmien äänitekstitys. Se tulee kuitenkin laajentaa pikaisesti koskemaan myös uutis- ja ajankohtaisohjelmien vieraskielisiä osuuksia, jotka tekstitetään ruutuun. Vastauksessaan Viestintäviraston kyselyyn ääni- ja tekstityspalvelujen toteutumisesta vuonna 2011 Yleisradio myöntää laiminlyöneensä äänitekstitysvelvoitettaan uutis- ja ajankohtaisohjelmien osalta teknisiin ja aikataulullisiin seikkoihin vedoten. Asia on korjattava viivytyksettä.

Äänitekstityksen piiristä on myös rajattu pois ruotsinkieliset ohjelmat. Näkövammaiset ovat näin epätasa-arvoisessa asemassa muihin katsojiin verrattuna, kun käännösteksti on näissäkin ohjelmissa luettavissa ruudulta.

Äänitekstitystä tarvitaan myös television viranomaistiedotteissa. Pelkkä ruutuun ilmestyvä teksti tai kuva jää näkövammaiselta huomaamatta ilman äänitekstitystä tai ihmisäänellä luettua viestiä.

Tekstityksen koko ja taustan kontrasti

Heikkonäköisille ja iäkkäille ihmisille tekstityksen näkyminen on erityisen tärkeää. Vaikka Ylen juuri käyttöönottama Tiresias-fontti helpottaa tekstin lukemista, monet kokevat tekstin koon liian pieneksi ja kaipaisivat tehokkaampaa taustakontrastia.

Kuvailutulkkaus

"YLE lähettää eräissä ohjelmissa kuvailutulkkauksen näkövammaisten tv-katsojien avuksi. Kuvailutulkkauksessa ohjelmaäänen lisäksi kuullaan puhuttu kuvailuääni, joka kertoo, mitä ohjelmassa tapahtuu. Kuvailutulkkaus siis sisältää sekä varsinaisen ohjelmaäänen ja kuvailuäänen." (http://yle.fi/tekniikka/?ID=256&group=249)

Sanallisen kuvailun avulla näkövammaisten saama informaatio TV-ohjelmasta laajenee merkittävästi, ja tapahtumat, jotka pelkän ohjelmaäänen ja dialogin perusteella jäävät hämäriksi, aukeavat myös täysin sokeille.

Kuvailutulkattujen ohjelmien määrä Ylen kanavilla on jäänyt muutamiin kotimaisiin ohjelmauutuuksiin viime vuosina eikä siten määrältään riitä tyydyttämään näkövammaisten erityistarpeita televisio-ohjelmien suhteen. Jatkossa kuvailutulkkaus tulee ottaa huomioon jo ohjelmien suunnittelussa ja tuotantoprosessissa nykyistä huomattavasti laajemmin. Kuvailutulkkaus pitää liittää ainakin Ylen kotimaisiin uutuuselokuviin ja viihdesarjoihin.

Ylen internetpalvelut

Ylellä on monipuolinen ja runsas internetpalvelutarjonta. Näkövammaisen kannalta tekniset ratkaisut eivät kuitenkaan ole kovin onnistuneita. Esteettömyys-/saavutettavuusnäkökohdat on unohdettu toteutuksessa. Esimerkiksi suosittu Yle Areena on hyvin hankalakäyttöinen apuvälineitä tarvitsevan osalta, kun nykyinen flash-toteutus mahdollistaa parhaimmillaan vain ohjelmankuuntelun aloittamisen ja lopettamisen, ei lainkaan eteen- / taaksepäin siirtymisiä yms. toimintoja sokealle käyttäjälle. Myöskään äänitekstitys tai kuvailutulkkaus ei toimi Ylen internetsivuilla katsottavissa olevissa TV-ohjelmissa.

Internetpalvelut ovat tärkeä osa Ylen julkisen palvelun toimintaa. Palvelun esteettömyyteen/saavutettavuuteen on jatkossa panostettava aiempaa enemmän.

Lisätietoja antaa Teuvo Heikkonen, teuvo.heikkonen(ät)nkl.fi, 050 596 5002.

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY.

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Teuvo Heikkonen
tiedonsaantijohtaja