Nä­kö­vam­mais­ten Kes­kus­lii­ton lau­sun­to luon­nok­ses­ta hal­li­tuk­sen esi­tyk­sek­si Edus­kun­nal­le laeik­si Yleis­ra­dio Oy:stä ja val­tion te­le­vi­sio- ja ra­dio­ra­has­tos­ta an­net­tu­jen la­kien muut­ta­mi­ses­ta

9.3.2012

Liikenne- ja viestintäministeriö

Asia:

Lausunto HE laeiksi Yleisradio Oy:stä ja valtion televisio- ja radiorahastosta annettujen lakien muuttamisesta LVM 017:00/2012

Näkövammaisten keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laeiksi Yleisradio Oy:stä ja valtion televisio- ja radiorahastosta annettujen lakien muuttamisesta ja ottaa samalla kantaa näkövammaisten henkilöiden asemaan Yleisradion julkisen palvelun käyttäjinä.

Yleverosta

Suunniteltu Ylevero Yleisradion julkisen palvelun rahoituskeinona kohdistuu näkövammaisiin kansalaisiin laajemmin kuin nykyinen televisiomaksu. Osa näkövammaisista henkilöistä on kokenut televisiopalvelut itselleen tarpeettomina ja vaikeasti seurattavina eivätkä sen vuoksi ole hankkineet televisiota. Radio on kuitenkin tarjonnut hyvää esteetöntä ohjelmatarjontaa myös heille. Yleisradion internetpalveluja on käyttänyt toistaiseksi vain melko pieni näkövammaisten joukko.

Näkövammaisten Keskusliitto edellyttää, että Yleveron käyttöönoton yhteydessä laajennetaan ja parannetaan television äänitekstitystä, aloitetaan säännöllinen kuvailutulkkauspalvelu ja kehitetään Yleisradion internetpalvelujen esteettömyyttä. Julkisen palvelun sisältöpalveluiden tulee olla kaikkien kansalaisten vastaanotettavissa yhtäläisin ehdoin. Vaikka Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:ssä ei ole pyrittykään kattavaan julkisen palvelun kuvaukseen, olisi aistivammaisten erityistarpeista ja -palveluista syytä lausua osana julkisen palvelun velvoitetta itse laissa. Verovelvollisuuden vastineeksi näkövammaiset vaativat heille nykyistä paremmin toimivia televisio- ja internetpalveluja, mikä turvaisi sananvapauteen liittyvän oikeuden saada tietoa, nauttia sivistyksestä ja kulttuurista sekä kehittää itseään.

Äänitekstitys

"Äänitekstityksessä ruudulla näkyvä käännöstekstitys kuuluu synteettisenä puheena. Palvelu toimii useimmilla digivastaanottimilla, ja sen saa käyttöönsä valitsemalla laitteesta ensisijaiseksi äänikieleksi (audio) hollannin." (http://yle.fi/tekniikka/?ID=268&group=268)

Televisiopalvelu, jossa näkövammaiset on huomioitu, on vieraskielisten ohjelmien äänitekstitys. Se tulisi kuitenkin laajentaa pikaisesti koskemaan myös uutis- ja ajankohtaisohjelmien vieraskielisiä osuuksia, jotka tekstitetään ruutuun. Kyseessä on yleensä sisällön kannalta merkittävä tieto, jota ilman ei ole mahdollista saada täyttä käsitystä uutisen tai asian sisällöstä.

Äänitekstityksen piiristä on myös rajattu pois ruotsinkieliset ohjelmat. Näkövammaiset ovat näin epätasa-arvoisessa asemassa muihin katsojiin verrattuna, koska käännösteksti on näissäkin ohjelmissa luettavissa ruudulta.

Äänitekstitystä tarvitaan myös television viranomaistiedotteissa. Pelkkä ruutuun ilmestyvä teksti tai kuva jää näkövammaiselta huomaamatta ilman äänitekstitystä tai ihmisen lukemaa viestiä.

Kuvailutulkkaus

"YLE lähettää eräissä ohjelmissa kuvailutulkkauksen näkövammaisten tv-katsojien avuksi. Kuvailutulkkauksessa ohjelmaäänen lisäksi kuullaan puhuttu kuvailuääni, joka kertoo, mitä ohjelmassa tapahtuu. Kuvailutulkkaus siis sisältää sekä varsinaisen ohjelmaäänen ja kuvailuäänen." (http://yle.fi/tekniikka/?ID=256&group=249)

Sanallisen kuvailun avulla näkövammaisten saama informaatio TV-ohjelmasta laajenee merkittävästi, ja tapahtumat, jotka pelkän ohjelmaäänen ja dialogin perusteella jäävät hämäriksi, aukeavat myös täysin sokeille.

Kuvailutulkattujen ohjelmien määrä Ylen kanavilla on jäänyt muutamiin kotimaisiin ohjelmauutuuksiin viime vuosina eikä siten määrältään riitä tyydyttämään näkövammaisten erityistarpeita televisio-ohjelmien suhteen. Jatkossa kuvailutulkkaus tulisi ottaa huomioon jo ohjelmien suunnittelussa ja tuotantoprosessissa nykyistä huomattavasti laajemmin. Kuvailutulkkaus tulisi liittää ainakin Ylen kotimaisiin uutuuselokuviin ja viihdesarjoihin.

Ylen internetpalvelut

Ylellä on monipuolinen ja runsas internetpalvelutarjonta. Näkövammaisen kannalta tekniset ratkaisut eivät kuitenkaan ole kovin onnistuneita. Esteettömyys/saavutettavuusnäkökohdat on unohdettu toteutuksessa. Esimerkiksi suosittu Yle Areena on hyvin hankalakäyttöinen apuvälineitä tarvitsevan osalta, kun nykyinen flash-toteutus mahdollistaa parhaimmillaan vain ohjelmankuuntelun aloittamisen ja lopettamisen, ei lainkaan eteen- / taaksepäin siirtymisiä yms. toimintoja sokealle käyttäjälle. Myöskään äänitekstitys tai kuvailutulkkaus ei toimi Ylen internetsivuilla katsottavissa olevissa TV-ohjelmissa.

Internetpalvelut ovat tärkeä osa Ylen julkisen palvelun toimintaa. Palvelun esteettömyyteen/saavutettavuuteen on jatkossa panostettava aiempaa enemmän.

Lisätietoja antaa Teuvo Heikkonen, teuvo.heikkonen(ät)nkl.fi, 050-596 5002.

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Teuvo Heikkonen
tiedonsaantijohtaja