Nä­kö­vam­mais­ten Kes­kus­lii­ton lau­sun­to lii­ken­ne­po­liit­ti­sen se­lon­teon luon­nok­ses­ta

8.3.2012

Liikenne- ja viestintäministeriö

Näkövammaisten Keskusliitto edustaa 25 jäsenyhdistystä ja yhteensä yli 10.000 näkövammaista ihmistä. Näkövammaisten Keskusliitto edistää näkövammaisten ihmisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja sisältörikasta elämää. Liitto puolustaa työllään perus- ja ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista jokaisen näkövammaisen kohdalla toimintakyvyn rajoitteista riippumatta.

Näkövammaisten Keskusliitto haluaa kommentoida luonnosta liikennepoliittiseksi selonteoksi ja nostaa tässä lausunnossaan esille nimenomaisesti näkövammaisille tärkeitä kysymyksiä.

Selonteossa esitetään tavoitteeksi lisätä ihmisten liikkumista julkista liikennettä käyttäen. Tämän tavoitteen toteutuminen näkövammaisten osalta vaatii joukkoliikenteen esteettömyyden merkittävää parantamista. Tämä tarkoittaa liikennevälineiden esteettömyyttä sekä asemien esteettömyyttä, sekä tiedonsaannin ja informaatiojärjestelmien esteettömyyttä. Liikennevälineen esteettömyyteen kuuluu mm. se, että liikennevälineessä on pysäkkikuulutukset.

Määriteltäessä matkojen, kuljetusten ja liikennejärjestelmiin liittyvää palvelutasoa, tulee nämä esteettömyyskysymykset ottaa huomioon.

Luonnoksessa on esitetty kohdassa 6. Arjen toimivuudella edellytyksiä hyvinvoinnille -linjauksena ja toimenpiteenä, numero 27, että joukkoliikenteestä luodaan eri osapuolten yhteistyönä kaikille käyttäjäryhmille helppokäyttöinen ja yhtenäinen palvelukokonaisuus. Helppokäyttöisyys voi sisältää esteettömyyden, mutta näin ei tapahdu välttämättä, joten tarkennuksena tulisi linjauskohdassa mainita helppokäyttöisyyden lisäksi esteettömyys.

Linjauksena ja toimenpiteenä, numero 30, on esitetty, että julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten, kuten opetus- ja kulttuuritoimen, koululaiskuljetukset sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset, KELAn korvaamat kuljetukset sekä liikennehallinnon tukema avoin joukkoliikenne yhdistetään ja järjestetään nykyistä joustavimpina ja taloudellisimpina palvelukokonaisuuksina. Tämä on kannatettavaa ja ihmisten tasa-arvoista liikkumista tulee edistää, mutta Kuljetuksia voidaan yhdistellä vain osittain. Järjestämistapojen tulee olla sellaisia, että asiakkaat pystyvät niitä tosiasiassa käyttämään. Jos järjestelmää luotaessa päädytään jonkinlaiseen matkavälityskeskukseen, tulee tämän järjestelmän kehittämisessä ottaa huomioon kaikki ne kokemukset, mitä erilaisten matkanvälityskeskusten toiminnassa on ollut ja niiden oppien perusteella kehittää palvelua niin, että se palvelee käyttäjää. Esimerkiksi 2000-luvun vammaisten matkapalvelukeskuskokeilut päätyivät monilta osin siihen, että asiakkaiden matkat monimutkaistuivat ja muuttuivat niin turvattomiksi, etteivät he enää uskaltautuneet liikkeelle kuin pakottavissa tilanteissa.

Yhdistelyjen rinnalla tulee säilyttää mahdollisuus yksilökuljetuksiin ja vammaispalvelulain mukaisten vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen perusperiaatteita ei pidä romuttaa. Kelan käyttöönottama suoraveloitusjärjestelmä on hyvä esimerkki uudistuksesta, jossa asiakkaiden korvauskäytäntöjä on helpotettu, mutta vammaisten osalta on säilytetty mahdollisuus yksilökuljetuksiin. Näin saavutetaan säästöjä ja lisätään toiminnan tehokkuutta aiheuttamatta kuitenkaan osalle asiakkaista mahdotonta tilannetta.

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja