Vam­mais­foo­ru­min lau­sun­to kuu­le­mi­ses­ta 17.2.

17.2.2012

VAMMAISFOORUMI RY
HANDIKAPPFORUM RF
FINNISH DISABILITY FORUM

Työ- ja elinkeinoministeriö
Hallitusneuvos Päivi Kerminen
Ylitarkastaja Tiina Korhonen

Kuuleminen 17.2.2012

Asia: Ehdotus TE- toimiston palveluvalikoimaksi

Yleistä

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on runsaasti vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyden parantamiseen sekä ammatillisen kuntoutuksen selkeyttämiseen liittyviä kirjauksia. Hallitusohjelman kirjausten seurauksena on perustettu lukuisia työryhmiä, joiden työ on kesken. Vammaisjärjestöt esittävät huolensa siitä, että julkisia työvoimapalveluja koskevan lain muuttamisen valmistelu on muodostumassa palasteluksi, josta lain uudistamisessa nimenomaan halutaan eroon. Myös ehdotus te- toimistojen palveluvalikoimaksi sisältää lukuisia asioita, joiden valmistelu siirretään myöhempään tai eri työryhmiin. Tällaisia hyvin keskeisiä palveluja ovat mm. palkkatuki, työhönvalmennus, työolosuhteiden järjestelytuki, työkokeilu ja starttiraha. Erityisesti vammaisjärjestöt pahoittelevat sitä, että esitykset palkkatukeen mahdollisesti tulevista muutoksista eivät ole käytettävissä tässä kuulemistilaisuudessa.

Ehdotuksessa TE-toimistojen palveluvalikoimaksi viitataan useassa kohdassa yhdenvertaisuuteen, mitä on pidettävä myönteisenä asiana. Kuitenkin ehdotuksessa on täysin unohdettu positiivinen erityiskohtelu, joka mahdollistaa vammaisille ja osatyökykyisille ihmisille yhdenvertaisen aseman saavuttamisen joissakin palveluissa muiden TE-toimistojen asiakkaiden kanssa.

Suomen on jossakin vaiheessa ratifioitava YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Jo allekirjoittaessaan sopimuksen Suomi on sitoutunut siihen, että uusi lainsäädäntö tai olemassa olevan lainsäädännön muutokset eivät sisällä sopimuksen vastaisia elementtejä. TEMin toimialalla tämä tarkoittaa erityisesti artiklaa 27, työ ja työllistyminen. Artikla alkaa seuraavasti: Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden mahdollisuuden tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa.

TE-toimiston palvelut ja tuottamistapa

3.2 Palveluvalikoiman uudistamisen yleiset periaatteet

Palveluvalikoiman uudistamisen yleisissä periaatteissa todetaan, että luovutaan palveluista, joiden käyttö on vähäinen. Työolosuhteiden järjestelytukea on haettu ja myönnetty niukasti ja joiltakin osin sen käyttö on ilmeisesti myös kohdentunut väärin. Vammaisfoorumin mielestä työolosuhteiden järjestelytuen on välttämätöntä säilyä työ- ja elinkeinoministeriön palveluvalikoimassa. Tuen suuruutta on huomattavasti kasvatettava. Se on ollut samansuuruinen vuodesta 2002, eikä vastaa 10 vuoden kustannuskehitystä. Usean tutkimuksen mukaan työnantajat tuntevat työolosuhteiden järjestelytuen huonosti. Työnantajille on järjestettävä mittava tiedotuskampanja ja tieto tuesta on löydyttävä TEMmin nettisivuilta nykyistä helpommin. TE-toimistojen työntekijöitä oninformoitava enemmän järjestelytuesta ja heidän työhönsä on sisällytettäväneuvontavelvollisuus niin työnantajille kuin vammaisille työnhakijoillekin. Järjestelytuen kohdentaminen on mietittävä uudelleen. Sitä on kohdennettava muun muassa työpaikan rakenteellisiin muutoksiin, kuten InvaWC:n ja luiskien rakentamiseen sekä valaistuksen ja äänimaailman muutostöihin. Järjestelytukea tulee myös käyttää nykyistä enemmän toisen työntekijän antamaan apuun ja päätös sen myöntämisestä on tehtävä kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä istuu parhaillaan työryhmä, joka pohtii yhdenvertaisuuslain uudistusta ja työelämää. Yhden vertaisuuslaki pitää sisällään myös kohtuulliset mukautukset, joiden kohtuuttomuudesta ollaan työryhmässä oltu erityisen huolestuneita. Jos työolosuhteiden järjestämistuki puuttuu, voi huoli ainakin jossain määrin toteutua, ja vammaiselle työntekijälle välttämättömät mukautukset jäädä tekemättä. Vammaisfoorumi viittaa tältäkin osin erilaisten valmistelutöiden pirstaleisuuteen, erilaiset käynnissä olevat uudistukset tulisi yhteensovittaa ja tarkistaa huolellisesti, ettei väliinputoamisia pääse syntymään.

Edelleen yleisissä periaatteissa todetaan, että kaikki TE-toimiston palveluvalikoimaan kuuluvat henkilöasiakkaille tarjottavat palvelut ovat kaikkien henkilöasiakkaiden käytössä ja että asiakkaan palvelutarve määrittelee asiakkaalle tarjottavan palvelun. Kuka määrittelee asiakkaan palvelutarpeen? Ehdotuksen mukaan palveluvalikoiman uudistamisen tavoitteena on, että TE-toimistojen asiakkaiden status on mahdollisimman pitkälle samankaltainen samanlaisissa palveluissa ja ettei asiakkaita aseteta perusteetta eriarvoiseen asemaan palvelujen aikaisten etuuksien osalta. Vammaisfoorumi toistaa kantanaan, että yhdenvertaisuudessa on kysymys myös positiivisesta erityiskohtelusta eikä siitä, että kaikkia kaikissa olosuhteissa kohdellaan samalla tavalla. Positiiviseen erityiskohteluun liittyen Vammaisfoorumi vaatii, että KEL 12 § 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt säilyttävät asemansa myös uudistetussa laissa julkisista työvoimapalveluista.

3.3. Tieto- ja neuvontapalvelut

Tieto- janeuvontapalveluja ehdotetaan tarjottavaksi ensisijaisesti verkkopalveluina. Lähtökohtaisesti ehdotus on hyvä, mutta mahdollisuus myös henkilökohtaisiin palveluihin on säilytettävä. Sähköisten palvelujen lisääntyessä on huolehdittava niiden esteettömyydestä, saavutettavuudesta ja käytettävyydestä.

3.5.2 Valmennus

Valmennus ehdotetaan jakautuvaksi työnhaku-, ura-, koulutus-, työhönvalmennukseen ja valmennukseen työpaikalla. Ehdotuksen mukaan valmennus järjestetään useimmissa tapauksissa ryhmissä. Valmennus on järjestettävä niin, että vammaisten henkilöiden aito osallistuminen on mahdollista. Valmennuksen tulee olla esteetöntä ja saavutettavaa. Ehdotuksessa todetaan, että lähtökohtaisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjä vastaa koulutuksen tukipalvelujen järjestämisestä. On olennaista varmistua tästä koulutusta hankittaessa.

Työhönvalmennuksen käyttömahdollisuus laajenee koskemaan kaikkia henkilöasiakkaita. Vammainen henkilö tarvitsee lähes poikkeuksetta yksilöllistä työhönvalmennusta, ei ryhmässä toteutettavia massavalmennuksia. On varmistettava mahdollisuus henkilökohtaiseen työvalmentajapalveluun.

3.5.3 Kokeilu

Vammaisjärjestöjen mielestä työkokeilun enimmäiskesto tulee säilyttää nykyisellään. Vammaiselle henkilölle puolen vuoden työkokeilu on välttämätön usein jo senkin vuoksi, että apuväline- ja työn sopeuttamisratkaisut toteutetaan työkokeilun aikana ja itse työtehtävien kokeiluun käytettävä aika on todellisuudessa lyhyempi kuin vammattomilla. Vammattomilla ihmisillä edellä mainitun tyyppisiä ratkaisuja ei työkokeiluun tarvitse sisällyttää.

3.7.2 Harkinnanvarainen päiväraha ja harkinnanvarainen ylläpitokorvaus

Ehdotuksen mukaan harkinnanvaraisesta päivärahasta ja ylläpitokorvauksesta julkisen työvoimapalvelun etuutena luovutaan. Vammaisjärjestöt katsovat, että erilaisissa elämänsä muutosvaiheissa olevia henkilöitä, joilla ei ole oikeutta työttömyysetuuksiin, tulee tulevaisuudessa olemaan TE-toimistoissa entistä enemmän. Tällainen ryhmä ovat esimerkiksi vammaiset ja pitkäaikaissairaat alle 17-vuotiaat nuoret, joille ammatinvalinnan onnistuminen on erityisen olennaista. Tämän ryhmän osalta on huomioitava useampia tekijöitä kuin vammattoman nuoren ammatinvalinnan vaiheessa. Työkokeilu tässä vaiheessa on usein ratkaiseva. Harkinnanvaraisesta päivärahasta ja ylläpitokorvauksesta ei saa luopua ennen kuin varmistutaan siitä, että työttömyysturvalakia voidaan muuttaa siten, että alle 17-vuotias voisi saada työkokeilun ajalta työttömyysetuutta tai lakisääteistä ylläpitokorvausta.

On kestämätön perustelu, että harkinnanvaraista etuutta saaneiden määrä on pieni ja TE-toimistojen käytännöt harkinnanvaraisen päivärahan ja ylläpitokorvauksen myöntämisen osalta vaihtelevat suuresti. Ministeriön on ohjeistuksellaan varmistettava se, etteivät eri TE-toimistojen käytännöt vaihtele. Tämä koskee koko TE-toimistojen palveluvalikoimaa, ei pelkästään harkinnanvaraisia etuuksia.

Matka- ja yöpymiskustannusten osalta ehdotuksessa todetaan, että oppilaitoksiin tai olosuhteisiin tutustumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta luovutaan. Tämä on muutos huonompaan suuntaan monien vammaisten nuorten osalta. He joutuvat monessa tapauksessa opiskelemaan oppilaitoksessa, joka ei ole kotipaikkakunnalla. On olennaista, että he pääsevät ennen hakeutumista tutustumaan oppilaitoksen soveltuvuuteen vamman kannalta. Internetin kautta ei voi varmistua tilojen soveltuvuudesta esimerkiksi esteettömyyden kannalta tai oppilaitoksen mahdollisuuksista järjestelyihin ja oppimateriaalin saatavuuteen sopivassa muodossa.

Matkakorvausten korvausperusteissa esitetään myös saattajan kulujen korvaamisesta luopumista. Vammaisjärjestöjä luopumisen perusteet eivät vakuuta. Perusteluissa todetaan, että mikäli henkilö tarvitsee TE-toimistossa asioidessaan vammansa vuoksi toisen ihmisen apua, hänellä on todennäköisesti oikeus henkilökohtaiseen apuun vammaispalvelulain nojalla. Samaten jos asiakas ei sairautensa tai vammansa vuoksi voi käyttää yleisiä kulkuneuvoja, hänellä voi olla oikeus kunnan järjestämiin kuljetuspalveluihin. Molemmat vammaispalvelulain mukaiset palvelut edellyttävät vaikeavammaisuutta, mitä statusta ei kaikilla TE-toimistossa asioivilla vammaisilla todellakaan ole. Vaikka vaikeavammaisella ihmisellä olisikin oikeus VPL:n mukaisiin kuljetuspalveluihin, hän joutuisi maksamaan kustannukset TE-toimistossa asioimisestaanvapaa-ajan matkoistaan. Näitä myönnetään useimmiten minimin mukaan 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa eli siis yhdeksän matkaa.

3.8.2 Starttiraha aloittavalle yrittäjälle

Perusteluissa todetaan, että starttiraha kuuluisi jatkossakin TE-toimiston palveluvalikoimaan, joskin sisällölliset muutokset arvioidaan, kunhan starttirahaa koskeva tutkimus valmistuu. Starttirahan saamisen ehtoja lievennettiin jokin aika sitten koskemaan muitakin kuin työttömiä työnhakijoita. Vammaisjärjestöt ovat jo pitkään vaatineet, että starttiraha pitäisi myöntää myös eläkkeellä olevalle yrityksen perustamista suunnittelevalle tai vähintään osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalle henkilölle. Itsensä työllistäminen on joissakin tapauksissa vammaisen ihmisen ainoa mahdollisuus päästä työelämään. Mikäli myöntämisedellytyksistä säädetään lailla, toivomme, että tämä laajennus otettaisiin huomioon.

4.2.1 TE-toimiston palveluverkko ja asiantuntemuksen kehittäminen

Vammaisfoorumi pitää myönteisenä perusperiaatteena sitä, että riippumatta missä TE-toimistossa asioi, toimiston tehtävänä on huolehtia siitä, että asiakas saa palvelutarpeensa edellyttämät palvelut. Samoin Vammaisfoorumi on samaa mieltä TE-toimistojen henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja vastuusta asennemuutoksen aikaansaamisessa (luku 5).

Te-toimistojen palveluverkosta ja asiantuntemuksen kehittämisessä ehdotetaan, että ammatillisen kuntoutuksen palvelut keskitettäisiin osaan ELY-keskusalueen toimipaikoista. Täten henkilökohtaisia palveluja tarvitsevalle vammaiselle henkilölle tulee matkaa palvelujen piiriin ja matkakustannuksia, joita ehdotuksen mukaan ei välttämättä kaikissa tapauksissa enää korvata. Ehdotuksessa mainitaan vaihtoehtona se, että erityisasiantuntija tulee tapaamaan asiakasta. Tämä on hyvä ehdotus, jonka myös on toteuduttava palvelurakennetta uudistettaessa.

Lopuksi

Kuluvan vuoden aikana on määrä valmistella toimintaohjelma osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi. Vammaisjärjestöt ovat asettaneet toimintaohjelmaan suuria toiveita ja vaatineet saada olla mukana sitä laadittaessa. Toimintaohjelman hallinnoinnin siirtäminen STM:lle ihmetyttää, koska vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisen edistäminen ei ole pelkästään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, vaan mitä suurimmassa määrin työllisyyspolitiikkaa. Mikäli hanke kuitenkin etenee aikataulun mukaisesti ja kuullaan myös niitä tahoja, joita asia koskee, oletamme toimintaohjelman sisältävän ehdotuksia, joiden toteuttaminen on tapahduttava kirjaamalla ne lainsäädäntöön, myös lakiin julkisista työvoimapalveluista. Vammaisfoorumi toistaa alussa esittämänsä huolen uudistusten eriparisesta aikatauluttamisesta.

Vammaisfoorumi ry

Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri