Lau­sun­to Nä­kö­vam­mais­tai­to­jen oh­jaa­jan eri­koi­sam­mat­ti­tut­kin­nos­ta

22.11.2011

Opetushallitus

PL 380

00531 Helsinki

kirjaamo@oph.fi

Näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto 2012

Opetushallituksen lausuntopyyntö 2.11.2011 nro 37/421/2011

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua näkemyksensä uudistettavasta näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinnosta.

Näkövammaistaitojen ohjauksen erikoisammattitutkinto on tarpeellinen ja sisällöiltään melko kattava. Jotkin osa-alueet jäävät ammattitaitovaatimusten osalta kovin yleisluonteisiksi. Myös osa käsitteistä jää epäselväksi (esim. sosiaalinen saavutettavuus). Nämä seikat on aiheellista ottaa huomioon käytännön koulutustyössä.

Tavoite ja merkitys

Näkövammaisten Keskusliitto pitää näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkintoa välttämättömänä. Tutkinnon suorittamiseen valmistavaa koulutusta on järjestettävä todellista tarvetta vastaavasti.

Näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinnon suorittajan tulee osoittaa osaamisensa näkövammaistaitojen ohjauksen asiantuntijana ja näkövammaistaitojen ohjaajana toimimisessa. Tutkintoon sisältyy kaksi pakollista ja kaksi valinnaista tutkinnon osaa. Valinnaisten tutkinnon osien avulla tutkinnon suorittaja saa erityisosaamisen kahteen osa-alueeseen, jotka ovat liikkumistaidon ohjaus, näönkäytön ohjaus, pistekirjoituksen ohjaus, teknisten apuvälineiden käytön ohjaus tai yrittäjänä toimiminen näkövammaistaitojen ohjauksessa. Laaja-alaisen osaamisen ja tutkinnon suorittaneiden työllistymisen kannalta on hyvä, että erikoistumisaloja on valittava kaksi. On tärkeää huolehtia, ettei jokin valinnainen osa-alue jää kokonaan vaille tutkinnon suorittajia.

Pakolliset tutkinnon osat

Näkövammaistaitojen ohjauksen asiantuntijana toimiminen

Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaan tutkinnon suorittaja mm. osaa edistää näkövammaisen asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Tämä ammattitaitovaatimus sisältää esim. esteettömän toimintaympäristön edistämisen.

Esteettömän toimintaympäristön edistämisessä tutkinnon suorittaja valitsee apuväline- ja laitehankinnoissa sekä palveluissa ekologisesti ja taloudellisesti parhaan vaihtoehdon. Vastaava arviointikriteeri on myös tutkinnon valinnaisissa osissa näkövammaisten asiakkaiden näönkäytön ohjaus alakohdassa toimintaympäristön saavutettavuuden ja käytettävyyden edistäminen sekä näkövammaisten asiakkaiden pistekirjoituksen ohjauksen alakohdassa pistekirjoituksen apuvälineiden käytön ohjaaminen. Näkövammaisten Keskusliitto edellyttää, että apuväline- ja laitehankinnoissa sekä palveluissa lähtökohtana on oltava asiakkaan tarpeen mukaan valittu tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Taloudellisuus ja ekologisuus ovat hyviä näkökulmia, mutta ne eivät saa ohittaa asiakkaan todellista apuvälineen tms. tarvetta eivätkä hankinnan toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta asiakkaan arjessa.

Esteettömän toimintaympäristön edistämisessä tutkinnon suorittaja antaa asiakkaalle ohjausmateriaalin hänelle sopivassa muodossa kuten pistekirjoituksena, isokirjoituksena tai äänitteenä. On välttämätöntä, että asiakas saa materiaalin itselleen sopivassa muodossa. Näkövammaisten Keskusliitto huomauttaa, että materiaali voi olla myös sähköisessä muodossa, joten tämä muoto on perusteltua lisätä edellä olevaan kohtaan.

Näkövammaistaitojen ohjaajana toimiminen

Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaantutkinnon suorittaja osaa edistää näkövammaisen asiakkaan itsenäistä toimintaa ja hyvinvointia. Tämä osa-alue on jaettu päivittäistaitojen ohjaamiseen, itsenäisen liikkumisen tukemiseen, opastamiseen ja ympäristön kuvailuun, toiminnallisen näönkäytön edistämiseen ja pistekirjoituksen oppimisen tukemiseen. Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä, että kaikki oheiset osa-alueet on sisällytetty pakollisiin tutkinnon osiin. Niihin liittyvässä koulutuksessa on tärkeää muistaa käytännön läheisyys, jotta todelliset ohjaustilanteet ovat näkövammaiselle asiakkaalle mahdollisimman hyödyllisiä.

Ammattitaitovaatimusten mukaan tutkinnon suorittaja osaa arvioida ja ottaa huomioon näkövammaistaitojen ohjauksen toimintaympäristön tarkoituksenmukaisuuden ja turvallisuuden. Toimintaympäristöstä huolehtimisen kohdalla tutkinnon suorittajan mm. edellytetään kehittävän yhteistyössä asiakkaan kanssa asiakkaan toimintaympäristöjä ekologisesti ja taloudellisesti parhaalla tavalla. Näkövammaisten Keskusliitto huomauttaa, että toimintaympäristöjen lähtökohtana tulee olla toimivuus, tarkoituksenmukaisuus ja turvallisuus. Etusijalla kehittämisessä tulee olla asiakaslähtöisyys.

Pistekirjoituksen oppimisen tukemisessa tutkinnon suorittaja mm. perehdyttää asiakkaan ja asiakasryhmät pistekirjoitukseen sokean, vahvasti heikkonäköisen ja kuurosokean lukutaidon välineenä. Terminologian täsmentämiseksi termi vahvasti heikkonäköinen on suositeltavaa muuttaa termiksi vaikeasti tai syvästi heikkonäköinen. Vaikeasti ja syvästi heikkonäköinen ovat WHO:n luokituksen mukaisia termejä (WHO:n luokat 2 ja 3).

Näkövammainen tutkinnon suorittajana

Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa, että näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinnon suorittajissa voi olla myös näkövammaisia ihmisiä. Valittaessa opiskelijoita tutkinnon suorittamiseen valmistavaan koulutukseen on näkövammaisia hakijoita kohdeltava yhdenvertaisesti muiden hakijoiden kanssa. Näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto on yksi tutkinnoista, joihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen liittyvää lainsäädäntöä, joka tulee voimaan vuoden 2012 alussa. On tärkeää, ettei näkövammaisten tutkinnon suorittajien asema vaarannu näkövamman vuoksi, mikäli he muilta osin ovat soveltuvia koulutukseen ja alan työtehtäviin.

Näkövammaisten opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien osalta on välttämätöntä huolehtia mm. yhdenvertaisista opiskelumahdollisuuksista sekä oppimisympäristöjen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Suoritusten arvioinnissa ja mahdollisen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa on huolehdittava mahdollisesta tarpeesta korvaaviin suoritustapoihin tai tehtäviin.

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja

Lisätietoja

koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko 050 401 5802, sari.kokko@omat.fi