Lausunto 25.10.2011
Vam­mais­foo­ru­min lau­sun­to hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä edus­kun­nal­le adop­tio­ta kos­ke­van lain­sää­dän­nön uu­dis­ta­mi­sek­si se­kä las­ten adop­tio­ta kos­ke­van eu­roop­pa­lai­sen yleis­so­pi­muk­sen hy­väk­sy­mi­sek­si ja laik­si sen lain­sää­dän­nön alaan kuu­lu­vien mää­räys­ten voi­maan­saat­ta

Vammaisfoorumi ry
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum

 

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta
stv@eduskunta.fi
Eduskunnan lakivaliokunta
lav@eduskunta.fi

Hallituksen esitys Eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta HE 47/2011 vp

Yleistä

Vammaisfoorumi ry kiittää eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua näkemyksensä adoptiolainsäädännön uudistamista koskevasta lainsäädännöstä. Vammaisfoorumi on 27 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö.

Lapsen etu

Adoptiolainsäädännön uudistuksen yleisenä ja ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen edun toteutumista. Adoptiolakiin ehdotetaan kirjattavaksi periaate, jonka mukaan kaikissa alaikäisen lapsen adoptiota koskevissa päätöksissä ja muissa toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (2 §). Sama periaate on vahvistettu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 ja 21 artiklassa sekä Euroopan neuvoston adoptiosopimuksen 4 artiklassa. Kirjauksen tarkoituksena on ohjata adoptioasian hoitamiseen osallistuvia tahoja arvioimaan adoptiota ennen kaikkea lapsen näkökulmasta sekä hakemaan ratkaisua tai toimenpidevaihtoehtoa, joka yksittäisissä tapauksissa vastaa parhaiten lapsen etua.

Esitetyssä 2 §:ssä korostetaan, että lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota etenkin siihen, miten voidaan parhaiten turvata pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, joka ei voi kasvaa omassa perheessään. Vammaisfoorumi huomauttaa, että olennaista on, miten pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi määritellään. On tärkeää, ettei vanhemman vammaisuutta nähdä tekijänä, joka vaarantaa lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin. Vammainen vanhempi on lapsen edun sekä pysyvän perheen, tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin varmistamisen kannalta yhtä hyvä kuin vammaton vanhempi.

Kaikkien lapsen etuun liittyvien seikkojen tulee toteutua myös silloin, kun adoptoitava lapsi on vammainen.

Lapsen kuuleminen

Adoptiolain 3 §:n 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että alaikäisen lapsen adoption vahvistamista koskevaa asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon lapsen toivomukset ja mielipide lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Säännös sisältää velvoitteen ottaa adoption vahvistamista harkittaessa huomioon myös sellaisen lapsen toivomukset ja mielipiteen, jonka suostumusta adoptioon ei 10 §:n mukaan vaadita. Alaikäisen lapsen mielipiteen selvittämisestä säädetään myös 26 §:ssä.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että vammaisella lapsella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin häntä koskevissa tilanteissa. Vammaisfoorumi pitää hyvänä linjausta, jonka mukaan ensisijaisesti on pyrittävä kaikin käytettävissä olevin keinoin selvittämään, mikä on lapsen tahto. Näihin keinoihin voi tilanteen mukaan kuulua esim. mahdollisuus käyttää puhevammaisten tulkkia tai erilaisia kommunikaation apuvälineitä. (yksityiskohtaiset perustelut 8 § 3 momentti)Lisäksi on välttämätöntä, että adoptioprosessiin liittyvissä ohjeistuksissa korostetaan, että lasta haastattelevalla henkilöllä on oltava tarvittava osaaminen käytössä myös vammaisten lasten haastattelemiseen.

Adoptioneuvonnan kehittäminen

Adoptiolakiin ehdotetaan otettavaksi nykyistä kattavammat ja täsmällisemmät säännökset adoptioneuvonnasta. Tavoitteena on erityisesti adoptioneuvonnan sisällöllinen kehittäminen.

Esitetyn 24 §:n mukaan adoptioneuvonnan antajan on selvitystä ja arviointia tehdessään otettava adoptionhakijoiden ohella huomioon kaikki tulevassa adoptioperheessä asuvat henkilöt, kuten hakijan rekisteröity parisuhdekumppani tai avopuoliso, perheen muut lapset ja samassa taloudessa asuvat isovanhemmat. Tarvittaessa adoptioneuvonnan antaja voi pyytää myös tällaisia henkilöitä esittämään esim. lääkärinlausunnon terveydentilastaan tai muuta sellaista selvitystä, jolla on merkitystä arvioitaessa, onko adoptiolapsen tulo perheeseen lapsen edun mukaista.

Esitetyssä 29 §:ssä adoptioneuvonnan antaja voi tietyillä edellytyksillä keskeyttää adoptioneuvonnan antamisen. Keskeyttämispäätös voitaisiin tehdä, jos neuvonnassa esille tulleiden seikkojen perusteella on ilmeistä, ettei edellytyksiä adoptioon ole olemassa. Vammaisfoorumi muistuttaa, ettei vammaisuus voi yksin olla riittävä peruste adoptioneuvonnan keskeyttämiselle.

Vammaisfoorumi edellyttää, että adoptioneuvontaa antavilla tahoilla ja adoption hakijoiden soveltuvuudesta päättävillä lupaviranomaisilla on tarvittava ja asianmukainen tietämys vammaisuudesta. Tiedon ohella merkitystä on asenteilla. Adoption hakijan tai hänen perheenjäsenensä vammaisuus ei saa olla suora este adoptiolle, vaan se on vain yksi seikka muiden joukossa.

Adoption edellytykset

Adoption edellytyksistä ehdotetaan säädettäväksi adoptiota koskevan lain 2 luvussa. Alaikäisen adoptiosta säädettäisiin lain 3 §:ssä ja aviopuolisoita koskevista edellytyksistä 8 §:ssä.

Ehdotetun säännöksen mukaan alaikäisen lapsen adoptoinnissa otetaan huomioon myös hakijan parisuhdekumppanin tai avopuolison henkilöön ja olosuhteisiin liittyvät seikat. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen adoptioon tarvitaan hakijan parisuhdekumppanin tai avopuolison suostumus. Ehdotetun 8 § 3 momentin mukaan aviopuoliso voi adoptoida yksin mm. tilanteessa, jossa toinen aviopuoliso ei voi sairautensa tai vammansa vuoksi pätevästi ilmaista tahtoaan.Vammaisfoorumi pitää hyvänä linjausta, jonka mukaan ensisijaisesti on pyrittävä kaikin käytettävissä olevin keinoin selvittämään, mikä toisen aviopuolison tahto asiaan liittyen on. Näihin keinoihin voi tilanteen mukaan kuulua esim. mahdollisuus käyttää puhevammaisten tulkkia tai erilaisia kommunikaation apuvälineitä.

Vammaisfoorumi muistuttaa yhdenvertaisuuden ja vammaispoliittisten linjausten toteutumisen välttämättömyydestä. Vammaisen adoption hakijan soveltuvuutta ei tule arvioida vain vammaisuuden perusteella, vaan adoption edellytyksiä on tarkasteltava kokonaisuutena. Tämän vuoksi Vammaisfoorumi pitää erityisen hyvänä lain 3 §:n perustelujen mainintaa ”Sen arvioiminen, täyttyvätkö adoption edellytykset, perustuu kussakin yksittäistapauksessa tehtävään kokonaisharkintaan. Esimerkiksi adoptionhakijan vammaisuus ei sinänsä ole adoption este. Hakijan vammaisuus ja sen mahdolliset vaikutukset hänen kykyynsä huolehtia lapsen hyvästä hoidosta ja kasvatuksesta on vain yksi seikka, joka päätöstä tehtäessä on otettava huomioon muiden asiaan vaikuttavien olosuhteiden ohella.”.

Vanhemman suostumus lapsensa adoptioon

Vanhempien suostumuksesta antaa lapsensa adoptoitavaksi säädetään lain 11 §:ssä. Pääsääntöisesti lapsen vanhemmilta tarvitaan suostumus lapsen adoptioon. Pykälän 3 momentissa määritellään tilanteet, joissa vanhempi ei voi sairautensa tai vammansa vuoksi pätevästi ilmaista tahtoaan. Vammaisfoorumi muistuttaa, että vammainen pystyy tekemään itseään koskevan päätöksen tarvittaessa tuetusti, vaikka häneltä puuttuisi kyky ilmaista itseään sanallisesti. Vammaisfoorumi pitää hyvänä linjausta, jonka mukaan ensisijaisesti on pyrittävä kaikin käytettävissä olevin keinoin selvittämään, mikä vanhemman tahto asiaan liittyen on. Näihin keinoihin voi tilanteen mukaan kuulua esim. mahdollisuus käyttää puhevammaisten tulkkia tai erilaisia kommunikaation apuvälineitä. (yksityiskohtaiset perustelut 8 § 3 momentti)

Oikeusturvan parantaminen

Adoption hakijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että hän voi hakea muutosta adoptioprosessin aikana tehtäviin päätöksiin, jotka voivat tosiasiassa merkitä adoptioprosessin keskeytymistä. Esityksessä ehdotetaan, että adoption hakijalla olisi oikeus hakea muutosta päätökseen, jolla adoptioneuvonnan antaja keskeyttää adoptioneuvonnan antamisen tai jolla palvelunantaja kieltäytyy kansainvälisen adoptiopalvelun antamisesta tai keskeyttää sen antamisen. Lisäksi muutoksenhakua koskevia säännöksiä kehitettäisiin siten, että adoptiota koskevan asian käsittelyyn hallinto-oikeudessa osallistuisi lastensuojeluun perehtynyt asiantuntijajäsen. Tämä on perusteltua, koska adoptioasiassa tehtyä valitusta käsiteltäessä keskeisenä ongelmakysymyksenä on useimmiten se, onko hakija kelpoinen ja sopiva adoptiovanhemmaksi ja onko adoptioprosessin jatkaminen siten lapsen edun mukaista. Adoptiolautakunta voisi hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen korkeimmasta hallinto-oikeudesta, mikäli sille myönnettäisiin valituslupa. Valituslupa olisi mahdollista myöntää lautakunnalle vain, jos valituksen tekeminen on tarpeen soveltamiskäytännön yhdenmukaisuuden turvaamiseksi.

Vammaisfoorumi suhtautuu vammaisten adoption hakijoiden näkökulmasta katsottuna myönteisesti hakijoiden oikeusturvan parantamiseen. Se kuitenkin muistuttaa, että ehdotetulla asiantuntijajäsenellä tulee olla riittävä tietämys vammaisuudesta tilanteissa, joissa hän työnsä puolesta on tekemisissä vammaisten adoptiota hakevien kanssa. Vastaava tietämys tulee olla korkeimman hallinto-oikeuden jäsenillä, mikäli adoptiolautakunta hakee muutosta hallinto-oikeuden päätökseen korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Vaikutukset yhdenvertaisuuteen

Perustuslain 6 §:ssä säädetään ihmisten yhdenvertaisuudesta lain edessä ja siitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. vammaisuuden tai terveydentilan vuoksi. Tällä hetkellä vammaisten mahdollisuutta adoptioon voidaan kritisoida yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Vammaisfoorumi muistuttaa, ettei vammaisuus saa suoraan vaikuttaa adoption hakijan mahdollisuuksiin, vaan adoption edellytyksiä on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa vammaisuus on vain eräs adoption hakijan elämäntilanteeseen ja lähiympäristöön liittyvä seikka.

Suomen vammaispoliittinen ohjelma ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Suomen vammaispoliittisen ohjelman (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4) tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema myös käytännössä. Ohjelmassa linjataan vammaispolitiikan tavoitteet vuosille 2010–2015 ja siitä eteenpäin. Ohjelma luo vahvan pohjan vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteuttamiselle Suomessa. Sen mukaan vammaisilla vanhemmilla on oikeus kaikkiin perheille suunnattuihin palveluihin. Konkreettisena toimenpiteenä on saattaa adoptiota koskeva ohjaus vastaamaan nykyaikaisen vammaispolitiikan periaatteita (toimenpide 3.1.1 Perhe-elämä, kohta 2).

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Yleissopimuksen periaatteina ovat mm. henkilöiden syrjimättömyys sekä täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan.

Yleissopimuksen 23 artikla käsittelee kodin ja perheen kunnioittamista. Artikla korostaa henkilöihin kohdistuvan syrjinnän poistamista kaikissa avioliittoon, perheeseen, vanhemmuuteen ja henkilökohtaisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Yleissopimuksen mukaan on mm. tunnustettava kaikkien avioliittoikäisten vammaisten oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe sekä vammaisten henkilöiden oikeudet päättää vapaasti ja vastuullisesti lastensa määrästä ja ikäerosta. Lisäksi on varmistettava vammaisten henkilöiden oikeudet ja vastuut, jotka liittyvät huoltoon ja holhoukseen, edunvalvontaan tai lasten adoptointiin.

Yleissopimuksen 7 artikla käsittelee vammaisia lapsia. Artiklan mukaan kaikissa vammaisia lapsia koskevissa toimissa on otettava ensisijassa huomioon lapsen etu. Lisäksi on mm. varmistettava, että vammaisilla lapsilla on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa, ja että heidän näkemyksilleen annetaan asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti, yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa, ja että heillä on oikeus saada vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua tämän oikeutensa toteuttamiseksi.

Vammaisfoorumi muistuttaa sosiaali- ja terveysvaliokuntaa Suomen vammaispoliittisen ohjelman ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen linjauksista.

Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri

Lisätietoja

Näkövammaisten Keskusliitto ry
koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi