Vam­mais­foo­ru­min lau­sun­to val­tio­neu­vos­ton lap­si- ja nuo­ri­so­po­liit­ti­nen ke­hit­tä­mi­soh­jel­ma 2012-2015

Lau­sun­to 12.10.2011

Vammaisfoorumih ry
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum


Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kirjaamo kirjaamo@minedu.fi


Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua näkemyksensä Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta 2012-2015. Koska monet näkövammaisia lapsia ja nuoria koskevat asiat ovat samansuuntaisia muulla tavoin vammaisia lapsia ja nuoria koskevien asioiden kanssa, Näkövammaisten Keskusliitto yhtyy Vammaisfoorumi ry:n lausuntoon. Vammaisfoorumi on 27 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö.

Vammaisfoorumi pitää kehittämisohjelmaa ideologialtaan hyvänä ja kansallisesti tärkeänä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisen välineenä. Tavoitteiden, keinojen ja resurssien määrittely kaipaa kuitenkin lisää konkretiaa. Nykyistä selkeämmin on määriteltävä, kuka tekee, mitä tekee, kenen kanssa tekee ja millaisilla resursseilla.

Vammaisjärjestöt ovat mielellään mukana kehittämisohjelman toteuttamisessa ja seurannassa.

Suomen lapsi- ja nuorisopolitiikkaa ohjaavat kansainväliset sopimukset

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Yleissopimuksen periaatteina ovat mm. henkilöiden syrjimättömyys, täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan sekä esteettömyys ja saavutettavuus. Lasten ja nuorten kannalta keskeisiä ovat mm. sopimuksen artiklat 5 tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, 7 vammaiset lapset, 9 esteettömyys ja saavutettavuus, 23 kodin ja perheen kunnioittaminen, 24 koulutus sekä 27 työ ja työllistyminen.

Vammaisfoorumi esittää, että kehittämisohjelman lukuun 6 Kehittämisohjelman yleiset perusteet lisätään YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Lisäys tukee vammaisten lasten ja nuorten aseman esillä olemista kautta koko kehittämisohjelman.

Läpileikkaavat teemat

On hyvä, että yhtenä kehittämisohjelman läpileikkaavana teemana on yhdenvertaisuus. Vammaisfoorumi esittää, että myös esteettömyys ja saavutettavuus nostetaan läpi ohjelman kulkevaksi teemaksi. Ohjelman jokainen osuus koskettaa tavalla tai toisella vammaisia lapsia, nuoria tai vammaisia vanhempia.

Lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi ja yhteisvastuullisiksi kansalaisiksi tuetaan (strateginen tavoite 1)

Toimenpide 1.1 sisältää lasten ja nuorten kuulemisen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Näitä kehitettäessä on huolehdittava vammaisten lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tosiasiallisesta toteutumisesta. Lapsivaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon myös vammaiset lapset.

Demokratiakasvatuksessa (toimenpide 1.2) on huolehdittava vammaisuuteen liittyvän tietämyksen lisäämisestä ja asenteisiin vaikuttamisesta. Vammaisjärjestöjen kokemuskouluttajien hyödyntäminen esim. oppilaitoksissa on toivottavaa.

Toimenpiteen 1.3 mukaan jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan perusedellytykset toimia tietoyhteiskunnassa. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä koulutuksessa vahvistetaan. Sähköiset palvelut ovat esillä myös muissa kehittämisohjelman toimenpiteissä (esim. 2.2 alueellinen yhdenvertaisuus).

Tietoyhteiskuntakehityksen lähtökohtana on oltava kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisten palveluiden käyttäjinä. Vammaisfoorumi vaatii, että esteettömyys ja siihen liittyvät lähikäsitteet on sisällytettävä alusta alkaen kaikkiin tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisten palvelujen hankkeisiin myös opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla. Esteettömyyden toteutuminen on edellytys sille, että näkövammaiset voivat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Näkövammaisten Keskusliitto ry on ottanut kantaa esteettömyyteen lausunnossaan Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 –raportista, jonka se on jättänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle 21.12.2010.

Yhdenvertaisuutta tuetaan (strateginen tavoite 2)

Vammaisfoorumin mielestä ohjelmassa on otettava huomioon Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu yhdenvertaisuuslain uudistus, jolla on oleellista merkitystä myös lasten ja nuorten elämänalueille.

Yhdenvertaisuuteen liittyvien näkökulmien kirjaamisessa on muistettava, etteivät kaikki yhdenvertaisuuteen liittyvät toimenpiteet kohdistu automaattisesti vähemmistöjen lapsiin tai nuoriin. Ne kohdistuvat myös olemassa oleviin rakenteisiin, lasten, nuorten ja aikuisten asenteisiin sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamiseen.

Vammaisfoorumi edellyttää, että kehittämisohjelmassa otetaan vakavasti sekä vammaisten lasten perheiden että perheiden, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat vammaisia, tarpeet. Näiden perheiden yhdenvertaisuuden toteutuminen ja palvelujen yhtäläinen saatavuus on varmistettava. Esimerkiksi perhekeskusten ym. vanhemmuuden tuen (toimenpide 2.3) on oltava myös vammaisten vanhempien ulottuvilla.

Toimenpiteessä 2.1 puututaan rasismiin, syrjintään ja suvaitsemattomuuteen. Sen mukaan on mm. tarkoitus selvittää eri etnisiin ryhmiin kuuluvien nuorten toisiinsa kohdistamia asenteita. Vammaisfoorumi ehdottaa, että myös vammaisuuteen liittyviä asenteita selvitetään. Asenteilla on oleellinen merkitys myös toimenpiteeseen 8.2 kiusaaminen. Lisäksi Vammaisfoorumi ehdottaa, että eri ministeriöt ja vammaisjärjestöt toteuttavat yhteistyössä päiväkoteihin ja kouluihin suunnatun asennekampanjan, johon ministeriöt varaavat myös resursseja.

Alueellinen yhdenvertaisuus (toimenpide 2.2) sisältää mm. oppilaitosverkoston kehittämisen ja oppilaitosten määrän mahdollisen vähentämisen. Vammaisfoorumi muistuttaa rakennetun ympäristön esteettömyyden merkityksestä vammaisten lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien kannalta. Esteettömyydestä on huolehdittava myös mahdollisessa oppilaitosten määrän vähentämisessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on vähentää merkittävästi sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä vähentää koulutuksen periytyvyyttä. Eri tavoin vammaisten nuorten huomioonottaminen toimenpideohjelmassa ja tutkimushankkeessa on välttämätöntä. Koulutuksellinen tasa-arvo on myös muuta kuin sukupuoltenvälisiä eroja, koulutuksen periytyvyyttä tai etnisen taustan vaikutuksia. Vammaisuudella on todellista merkitystä koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisessa, joten se on perusteltua ottaa yhtenä näkökulmana mukaan toimenpideohjelmaan ja tutkimushankkeeseen. (Toimenpiteet 2.2 alueellinen yhdenvertaisuus ja 4.1 alhaisen koulutustason periytyvyyden ehkäisy)

Sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen sisällytetään kaikkeen lapsi- ja nuorisotoimintaan (strateginen tavoite 3)

Toimenpide 3.2 käsittelee harrastusten sukupuolittuneisuutta. On oleellista ottaa huomioon myös muun kuin sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen. Vammaisten lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet ja osallisuus vapaa-ajantoiminnassa on muita lapsia ja nuoria vähäisempää. Heillä on oltava yhdenvertainen mahdollisuus oman kiinnostuksensa mukaisiin harrastuksiin. Osallistuminen vaatii mm. harrastusten ohjaajien myönteistä asennoitumista vammaisten lasten ja nuorten osallistumiseen ja todellisen tekemisen mahdollistamista.

Tasa-arvon edistäminen hakukriteerinä terveyttä edistävän liikunnan sekä lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksissa vuodesta 2012 alkaen on kannatettavaa. Vammaisfoorumi edellyttää, että tähän tasa-arvoon sisällytetään myös vammaiset lapset ja nuoret.

Koulutuksellista tasa-arvoa parannetaan (strateginen tavoite 4)

Toimenpiteen 4.1 mukaan varhaiskasvatuksessa kiinnitetään huomiota mahdollisten kehityshäiriöiden tunnistamiseen ja niiden haittojen pienentämiseen. Vammaisfoorumi edellyttää, että kehityshäiriöiden sijasta puhutaan erilaisten ja eri tavoin vammaisten lasten tarpeiden tunnistamisesta sekä oikea-aikaisten ja lapsen tarpeiden kannalta oikeiden palvelujen, tukitoimien ja tuen järjestämisestä. Tähän on löydyttävä myös resursseja.

Perusopetuksen päättävissä nuorissa on vuosittain useita vammaisia nuoria. Vammaisfoorumi edellyttää, että oppilaan- ja opinto-ohjausta (toimenpide 4.2) kehitetään siten, että vammaiset nuoret saavat todellista ohjausta ja neuvontaa nivelvaiheissa sekä ura- ja koulutusvalinnoissa. Vammaisjärjestöjen asiantuntemus on myös opinto-ohjaajien ym. nuorten kanssa työskentelevien käytettävissä.

Lasten ja nuorten tasavertaista osallistumista kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan tuetaan (strateginen tavoite 5)

Vammaisfoorumin mielestä on hyvä, että kehittämisohjelmassa mainitaan vammaisten lasten ja nuorten yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet erilaiseen vapaa-ajantoimintaan. Harrastuksiin osallistuminen edellyttää riittäviä palveluja, joita ovat mm. henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ja apuvälineet sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumista. Vammainen nuori ei voi osallistua yhdenvertaisesti erilaiseen vapaa-ajantoimintaan, ellei hän voi osallistua siihen muiden nuorten tapaan ilman vanhempiaan tai ellei hän esim. puutteellisten kuljetuspalvelujen vuoksi pääse paikalle.

Nuorten työllistymistä parannetaan ja työllisyyttä lisätään (strateginen tavoite 6)

Vammaisten työllisyysaste on huomattavasti keskimääräistä työllisyysastetta heikompi. Myös monet hyvin koulutetut vammaiset eivät ole työllistyneet.Vammaisten panosta työmarkkinoilla ei hyödynnetä läheskään riittävästi. Tämä koskee sekä erilaisia opintoihin liittyviä työharjoitteluja että varsinaista palkkatyötä. Työelämätaidot ja ammatillinen osaaminen eivät kehity, ellei työtä ole tarjolla.

Vammaisilla nuorilla on oltava sama yhdenvertainen oikeus nuorten yhteiskuntatakuuseen kuin vammattomillakin nuorilla. Yhteiskuntatakuun on tosiasiassa koskettava jokaista nuorta. Vammaisuus ei saa olla syy jättää nuorta sen ulkopuolelle. Vammaisille nuorille ei tule automaattisesti tarjota kuntoutusta tai esim. pelkkiä avustavia työtehtäviä. On välttämätöntä, että nuori pääsee koulutus-, työ-, työpaja- tms. paikkaan, joka on häntä kiinnostava, tutkinnon suorittaneelle koulutusta ja koulutustasoa vastaava sekä vammaisuus huomioon ottaen soveltuva. Ratkaisujen etsimiseen on paneuduttava huolella myös vammaisten nuorten kohdalla, ja heidän tarpeensa on otettava vakavasti.

Toimenpiteen 6.2 mukaan TEM ja STM käynnistävät poikkihallinnollisen selvitys- ja kehittämishankkeen työmarkkinoiden muutostrendien vaikutuksista. Hankkeessa selvitetään työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutostrendejä ja rakennemuutoksia sekä arvioidaan niiden vaikutuksia työn tekemisen muotoihin, työvoiman käyttötapoihin ja työaikakysymyksiin. Tarkoituksena on ottaa huomioon erityisesti nuoret työntekijät ja opiskelijat. Vammaisfoorumi muistuttaa ministeriöitä vammaisten nuorten työntekijöiden ja opiskelijoiden aseman tarkastelusta yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Nuorten asumista ja muuta itsenäistymistä tuetaan (strateginen tavoite 7)

Nuorten asumisessa ja itsenäistymisessä on huolehdittava vammaisten nuorten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumisesta ja alueellisen eriarvoisuuden poistamisesta. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat oleellinen osa strategisen tavoitteen toteutusta. Tuetumpaa asumista tarvitseville vammaisille nuorille on löydyttävä oma koti, jossa he voivat itsenäistyä ja elää omaa elämäänsä tarvitsemansa tuen ja palvelujen turvin. Tuetun asumisen on toteuduttava nuorten tarpeita vastaavassa ympäristössä. Vammaisten nuorten muuton pois vanhempien luota on oltava yhtä luonnollista kuin vammattomienkin nuorten.

Koulussa ja harrastuksissa lisätään yhteisöllisyyttä (strateginen tavoite 8)

Toimenpiteen 8.2 mukaan lasten ja nuorten kanssa toimivien koulutuksessa tehdään järjestelmällistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Tämän työn ja asenteisiin vaikuttamisen on oltava osa myös päiväkotien ja koulujen arvoja ja toimintaa. Kiusaaminen kouluissa, vapaa-ajalla ja harrastustoiminnoissa on yhteiskunnallinen ongelma, jonka oireet näkyvät monin tavoin. On välttämätöntä, että kiusaamisen lopettamiseksi tehdään työtä em. toiminnoissa. Kiusaamiseen puuttumisen ja nollatoleranssin on oltava myös koko ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan vastuulla.

Lasten ja nuorten terveyttä edistetään (strateginen tavoite 9)

Oppilas- ja opiskelijahuollon ammattilaisilla on oltava riittävä tietämys vammaisuudesta, jotta he voivat tosiasiassa ohjata vammaisia lapsia ja nuoria. tämä koskee myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluja, joiden tulee olla yhdenvertaisesti kaikille avoimia. Keskeistä on sekä fyysinen että asenteellinen esteettömyys. Ennaltaehkäisevien toimien tehostamisessa ja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen.

Yhteistyötä ja osaamista lasten, nuorten ja perheiden asioissa parannetaan (strateginen tavoite 10)

Lasten ja nuorten kanssa toimivien koulutuksessa on huolehdittava, että työntekijöillä on tarvittava tietämys vammaisuudesta. Vaikka Vammaisfoorumi pitää vammaisuuden medikalisointia vanhentuneena näkemyksenä, on tärkeää, että henkilöstöllä on riittävä erityistietämys eri vammaryhmien tarpeista.Koulutuksessa on kerrottava selkeästi eri tavoin vammaisten lasten ja nuorten tarpeista (esim. sokean nuoren ja kehitysvammaisen nuoren tarpeet ovat erilaiset). Yhteistyö vammaisjärjestöjen kanssa henkilöstön perus-, lisä- ja täydennyskoulutuksessa on suositeltavaa.

Toimenpiteessä 10.1 mainitaan mm. lapsiasioita käsittelevien neuvottelukuntien kokonaisuuden selkiyttäminen. Vammaisfoorumi edellyttää, että lapsiasioita käsittelevien neuvottelukuntien ym. kokoonpanossa on myös vammaisjärjestöjen edustus.

Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri

Lisätietoja

Näkövammaisten Keskusliitto ry, koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi