Näkövammaisten Keskusliiton lausunto adoptiolainsäädännön uudistamisesta

17.2.2011

Oikeusministeriö
PL 25
00023 Valtioneuvosto

oikeusministerio@om.fi

Adoptiolainsäädännön uudistaminen. Oikeusministeriön työryhmämietintö 84/2010

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry on tutustunut Adoptiolainsäädännön uudistaminen –työryhmämietintöön (oikeusministeriö 84/2010). Mietinnössä ehdotetaan uudistettavaksi adoptiota koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan. Nykyinen lapseksi ottamisesta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi ja korvattavaksi uudella adoptiolailla. Lisäksi ehdotetaan muutoksia mm. avioliittolakiin.

Työryhmämietinnön mukaan uudistetun adoptiolainsäädännön yleisenä ja ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen edun toteutumista adoptioasioissa. Lisäksi tarkoituksena on mm. yhdenmukaistaa adoptioprosessia kotimaisissa ja kansainvälisissä adoptioissa, parantaa asianosaisten oikeusturvaa adoptioprosessin eri vaiheissa ja kehittää adoptioasioita käsittelevien viranomaisten organisointia.

Suomen vammaispoliittinen ohjelma ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Suomen vammaispoliittisen ohjelman (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4) tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema myös käytännössä. Ohjelmassa linjataan vammaispolitiikan tavoitteet vuosille 2010–2015 ja siitä eteenpäin. Ohjelma luo vahvan pohjan vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteuttamiselle Suomessa.

Vammaispoliittinen ohjelma sisältää seuraavat perhe-elämään liittyvät toimenpide-ehdotukset.

1. Tiedotetaan palveluista ja tukitoimista ja ohjataan niiden järjestämistä niin, ettei runsaasti palveluja tarvitsevia vammaisia henkilöitä eroteta perheestään palvelutarpeen perusteella ja niin, ettei palvelujen ja tukitoimien tarve muodosta estettä parisuhteelle ja perheen perustamiselle.

Vastuuministeriö STM (informaatio-ohjaus, THL/TUSO-asia henkilöstön koulutuksen osalta)

Ajoitus Jatkuva

Rahoitustarve Ei erillisrahoitusta

Seurannan mittarit, osoittimet Kansalaispalautteen kerääminen

Velvoite YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus art.23, PL 19.1 § ja 19.3 §

2. Saatetaan adoptiota koskeva vammaisia henkilöitä syrjivä ohjaus vastaamaan nykyaikaisen vammaispolitiikan periaatteita. (Laki lapseksi ottamisesta)

Vastuuministeriö STM (informaatio-ohjaus, THL/ TUSO-asia henkilöstön koulutus)

Muut keskeiset ministeriöt OM

Ajoitus Jatkuva. OM on asettanut kesällä 2009 työryhmän valmistelemaan adoptiolainsäädännön uudistamista, ml. ohjaus ja valvonta. Työryhmän tehtävä päättyy 11/2010, HE 2011

Rahoitustarve Ei erillisrahoitusta

Seurannan mittarit, osoittimet Kansalaispalautteen kerääminen

Velvoite YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus art. 23

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Yleissopimuksen periaatteina ovat mm. henkilöiden syrjimättömyys, täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan.

Yleissopimuksen 23 artikla käsittelee kodin ja perheen kunnioittamista. Artikla korostaa henkilöihin kohdistuvan syrjinnän poistamista kaikissa avioliittoon, perheeseen, vanhemmuuteen ja henkilökohtaisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Yleissopimuksen mukaan on mm. tunnustettava kaikkien avioliittoikäisten vammaisten oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe sekä vammaisten henkilöiden oikeudet päättää vapaasti ja vastuullisesti lastensa määrästä ja ikäerosta. Lisäksi on varmistettava vammaisten henkilöiden oikeudet ja vastuut, jotka liittyvät huoltoon ja holhoukseen, edunvalvontaan tai lasten adoptointiin. Suomi on allekirjoittanut yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan, mutta ratifiointi on vielä kesken.

Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa Suomen vammaispoliittisen ohjelman ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen linjauksista. Ministeriöt ovat vammaispoliittista ohjelmaa laadittaessa sitoutuneet sen toimenpide-ehdotuksiin.

Lapsen etu

Adoptiolakiin ehdotetaan kirjattavaksi periaate, jonka mukaan kaikissa alaikäisen lapsen adoptiota koskevissa päätöksissä ja muissa toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (2 §). Sama periaate on vahvistettu mm. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 ja 21 artiklassa. Kirjauksen tarkoituksena on ohjata adoptioasian hoitamiseen osallistuvia tahoja arvioimaan adoptiota ennen kaikkea lapsen näkökulmasta sekä hakemaan ratkaisua tai toimenpidevaihtoehtoa, joka yksittäisissä tapauksissa vastaa parhaiten lapsen etua.

Näkövammaisten Keskusliitto korostaa, että näkövammainen vanhempi on lapsen edun sekä pysyvän perheen, tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin varmistamisen kannalta yhtä hyvä kuin näkevä vanhempi. Vastaavien lapsen etuun liittyvien seikkojen tulee toteutua myös silloin, kun adoptoitava lapsi on näkövammainen.

Adoptioneuvonnan kehittäminen

Adoptiolakiin ehdotetaan otettavaksi nykyistä kattavammat ja täsmällisemmät säännökset adoptioneuvonnasta. Tavoitteena on erityisesti adoptioneuvonnan sisällöllinen kehittäminen. Esityksen mukaan sekä kotimaisessa että kansainvälisessä adoptiossa toimittaisiin tulevaisuudessa yhtenäisesti. Kummassakin tapauksessa adoption edellytysten selvittely tapahtuisi adoptioneuvonnassa ja selvittelyn päätteeksi erillinen lupaviranomainen tekisi adoption hakijoiden soveltuvuuden arvioinnin.

Näkövammaisten Keskusliitto huomauttaa, että adoptioneuvontaa antavilla tahoilla ja adoption hakijoiden soveltuvuudesta päättävillä lupaviranomaisilla tulee olla riittävä ja asianmukainen tietämys näkövammaisuudesta. Tiedon ohella merkitystä on asenteilla.

Lakiin ehdotetaan uutta säännöstä, jonka mukaan adoptioneuvonnan antaja voi tietyillä edellytyksillä keskeyttää adoptioneuvonnan antamisen. Keskeyttämispäätös voitaisiin tehdä, jos neuvonnassa esille tulleiden seikkojen perusteella on ilmeistä, ettei edellytyksiä adoptioon ole olemassa. Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa, ettei näkövamma voi yksin olla riittävä peruste adoptioneuvonnan keskeyttämiselle.

Adoption edellytykset

Adoption edellytyksistä ehdotetaan säädettäväksi adoptiota koskevan lain 2 luvussa. Alaikäisen adoptiosta säädettäisiin lain 3 §:ssä ja aviopuolisoita koskevista edellytyksistä 8 §:ssä.

Ehdotetun säännöksen mukaan alaikäisen lapsen adoptoinnissa otetaan huomioon myös hakijan parisuhdekumppanin tai avopuolison henkilöön ja olosuhteisiin liittyvät seikat. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen adoptioon tarvitaan hakijan parisuhdekumppanin tai avopuolison suostumus. Ehdotetun 8 § 3 momentin mukaan aviopuoliso voi adoptoida yksin mm. tilanteessa, jossa toinen aviopuoliso ei voi sairautensa tai vammansa vuoksi pätevästi ilmaista tahtoaan. Jos tällaisessa tilanteessa haetaan alaikäisen lapsen adoption vahvistamista, on adoption edellytysten täyttymistä arvioitaessa harkittava, miten hakijan aviopuolison sairaus tai vamma mahdollisesti vaikuttaa siihen, onko adoptio lapsen edun mukainen ja kykeneekö hakija antamaan lapselle hyvän hoidon ja kasvatuksen.

Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa yhdenvertaisuuden ja vammaispoliittisten linjausten toteutumisen välttämättömyydestä. Näkövammaisen adoption hakijan soveltuvuutta ei tule arvioida vain näkövamman perusteella, vaan adoption edellytyksiä on tarkasteltava kokonaisuutena.

Oikeusturvan parantaminen

Adoption hakijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että hän voi hakea muutosta adoptioprosessin aikana tehtäviin päätöksiin, jotka voivat tosiasiassa merkitä adoptioprosessin keskeytymistä. Esityksessä ehdotetaan, että adoption hakijalla olisi oikeus hakea muutosta päätökseen, jolla adoptioneuvonnan antaja keskeyttää adoptioneuvonnan antamisen tai jolla palvelunantaja kieltäytyy kansainvälisen adoptiopalvelun antamisesta tai keskeyttää sen antamisen. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että adoptiota koskevan asian käsittelyyn hallinto-oikeudessa osallistuisi lastensuojeluun perehtynyt asiantuntijajäsen. Tämä on perusteltua, koska adoptioasiassa tehtyä valitusta käsiteltäessä keskeisenä ongelmakysymyksenä on useimmiten se, onko hakija kelpoinen ja sopiva adoptiovanhemmaksi ja onko adoptioprosessin jatkaminen siten lapsen edun mukaista.

Näkövammaisten Keskusliitto suhtautuu näkövammaisten adoption hakijoiden näkökulmasta katsottuna myönteisesti hakijoiden oikeusturvan parantamiseen. Se kuitenkin muistuttaa, että ehdotetulla asiantuntijajäsenellä tulee olla riittävä tietämys näkövammaisuudesta tilanteissa, joissa hän työnsä puolesta on tekemisissä näkövammaisten adoptiota hakevien kanssa.

Vaikutukset yhdenvertaisuuteen

Perustuslain 6 §:ssä säädetään ihmisten yhdenvertaisuudesta lain edessä ja siitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. vammaisuuden tai terveydentilan vuoksi. Tällä hetkellä näkövammaisten mahdollisuutta adoptioon voidaan kritisoida yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa, ettei näkövamma saa suoraan vaikuttaa adoption hakijan mahdollisuuksiin, vaan adoption edellytyksiä on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa näkövamma on vain eräs adoption hakijan elämäntilanteeseen ja lähiympäristöön liittyvä seikka.

Lisätietoja

koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi

Näkövammaisten Keskusliitto ry

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja