Vam­mais­foo­ru­min lau­sun­to hal­li­tuk­se­ne­si­tyk­ses­tä pe­las­tus­laik­si ja me­ri­pe­las­tus­lain 23 §:n muut­ta­mi­ses­ta

15.2.2011

Eduskunta
Hallintovaliokunta

Lausunto hallituksenesityksestä pelastuslaiksi ja meripelastuslain 23 §:n muuttamisesta, HE 257/2010 sekä asiaan liittyvistä aloitteista LA 136/2008, LA 38/2009, LA 113/2010 ja TPA 35/2007

Yleistä

Vammaisfoorumi kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä pelastuslaiksi ja siihen liittyvistä lakialoitteista. Pidämme tärkeänä, että pelastuslakia uudistettaessa otetaan kaikessa huomioon eri tavoin vammaisten ihmisten tarpeet. Toiminnanrajoitteet ovat hyvin erilaisia, mm. liikkumiskykyyn, aisteihin tai henkisiin älyllisiin toimintoihin vaikuttavia. Tilanteet ja tarpeet voivat vaihdella merkittävästi sen suhteen, millaisia toimintarajoitteita eri vammat aiheuttavat yksilöille. Keskitymme tässä niihin seikkoihin, jotka koskevat yleisellä tasolla vammaisia henkilöitä. Haluamme samalla korostaa esteettömyyden ja saavutettavuuden merkitystä, erityisesti mitä tulee tiedonsaantiin sekä rakennetun ympäristön esteiden purkamiseen. Myös yksityisyyden suoja, yksilön vapauspiirin suojaaminen liialliselta puuttumiselta on ensi arvoisen tärkeä huomioida säännöksiä luotaessa. Turvallisuusvaatimusten ja erilaisten muiden rajoitusten välinen tasapaino on säilytettävä.

Lain tavoite ennalta ehkäistä onnettomuuksia on sinänsä erittäin tärkeä ja sellaisena vastaa YK:n vammaisyleissopimuksen 11 artiklan velvoitetta vaaratilanteiden osalta: Sopimuspuolet toteuttavat ”kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen vammaisten henkilöiden suojelun ja turvallisuuden vaaratilanteissa”, antaa perusteen sille, että vammaisten henkilöiden suojelun ja turvallisuuden varmistamiseksi on toimittava, kuten muunkin väestön suhteen, yhdenvertaisesti.

Turvallisuusperustetta voi soveltaa vain suhteellisuuden ja kohtuullisuuden rajaan asti. Korostamme, että on syytä säilyttää kohtuus turvallisuusvaatimusten osalta. Turvallisuuden perusteella ei tule kajota henkilön muihin perustavaa laatua oleviin oikeuksiin. Turvallisuuden perusteen nojalla vaadittavat laitteet, kuten automaattiset sammutuslaitteet, ovat useissa tapauksissa erittäin tarpeellisia. Jos niitä vaaditaan asennettavaksi yksityiseen asuntoon, syntyy yksityisen henkilön kannalta kohtuuttoman kallis investointi. Tähän liittyen pidämme erittäin kannatettavana toimenpidealoitetta TPA 35/2007, jossa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin erityisryhmien palveluasuntojen paloturvallisuuden parantamisesta aiheutuvien investointia rahoitusjärjestelyjen turvaamiseksi siten, että asumisen hinta ei nouse kohtuuttomasti.

Haluamme lisäksi todeta valtioneuvoston väestösuojista antaman asetuksen osalta, että väestösuojissa tulee huolehtia kaikkinaisesta esteettömyydestä. Myös kaikkien ohjeiden ja ohjemerkkien tulee olla kirjoitettuna pistekirjoituksella. Valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta tulee pelastussuunnitelmien osalta huomioida erikseen myös näkö- ja kuulovammaiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt.

Lain yksityiskohtaiset kommentit

3 § Jokaisen toimintavelvollisuus

Pykälässä säädetään hätäilmoituksen tekemisestä. Suomessa ei kuitenkaan vielä ole 112 SMS – hätätekstiviestijärjestelmää, jolla kuurot ja kuulovammaiset ja tilanteen mukaan kaikki kansalaiset voisivat tehdä hätäilmoituksen tekstiviestillä. Suomessa on 15 hälytyskeskusta, joilla kullakin oma SMS- numeronsa. Vasta yleisen 112-hälytysnumeron saavutettavuus takaa kuuroille ja kuulovammaisille kansalaisille yhdenvertaisen kohtelun pelastuspalvelujen saamisessa ja mahdollisuudessa tehdä hätäilmoitus.

10 § Rakennusten uloskäytävät

On erittäin tärkeätä, että uloskäytävät ja kulkureitit pidetään esteettöminä niin että myös aisti- ja liikuntavammaiset henkilöt voivat niitä käyttää. Uloskäytävien ja kulkureittien merkinnän ja valaistuksen osalta tulee huomioida, että myös eri tavoin aistivammaisten, liikuntavammaisten tai ymmärtämisen suhteen vammaisten tulee voida pystyä havainnoimaan turvallinen kulkureitti.

15 § Rakennuksen pelastussuunnitelma

Pelastussuunnitelman tulee ehdotetun pykälän mukaan sisältää asukkaille ja muille henkilöille annettavat ohjeet. Nämä ohjeet tulee antaa myös sellaisessa muodossa, että näkö- ja kuulovammaiset sekä selkokieltä tarvitsevat vammaiset henkilöt pystyvät vastaanottamaan tiedon.

17 §, Palovaroittimet

Hallituksen esityksen perusteluihin on otettu maininta hälytyksen näkemisestä. Pidämme tätä hyvänä ja myös meidän aikaisempien vaatimusten mukaisena muutoksena. Koska sisäasiainministerin asetuksella voidaan antaa tarkempia määräyksiä palovaroittimista, tulisi visuaaliset hälyttimet sisällyttää annettavaan asetukseen. 

18 § ja 19 § Poistumisturvallisuus

Poistumisturvallisuudessa ja siihen liittyvässä selvityksessä on etukäteen otettava huomioon, että kaikki asukkaat ja hoidettavat henkilöt eivät pelastustilanteessa kuule äänellä annettuja ohjeita.

32 § Pelastustoiminnan sisältö

Pykälän 2 kohdan mukaan pelastustoimintaan kuuluu väestön varoittaminen. Varoittamisesta ja muusta informoinnista on huolehdittava paitsi äänellä aina myös visuaalisesti saavutettavin keinoin, kuten SMS-tekstiviestein sekä viittomakielellä ja äänellä televisiossa ja verkossa. Varoittaminen televisiossa ja verkossa ei voi myöskään perustua ainoastaan kirjoitettuun muotoon. Myös lisätietoja sisältävien www-sivujen käytettävyys apuvälineohjelmien avulla on varmistettava.

46 § Yhteistyö pelastustoiminnassa

Pykälän 2 momentin 1 kohdassa todetaan, että hätäkeskukset vastaanottavat hätäilmoituksia ja välittävät ilmoitukset asianomaisille yksiköille. Tämä ei kuitenkaan vielä toteudu numeroon 112 lähetettävien hätätekstiviestien osalta. Ja esimerkiksi kuulo- ja puhevammaisille on tekstiviesti ainoa keino välittää hätäviesti.

Pykälän 2 momentin 5 kohdan mukaan sosiaali- ja terveysviranomaiset ja hallinnonalan laitokset vastaavat mm. psykososiaalisen tuen palveluista. Vammaisfoorumi katsoo tämän edellyttävän, että tuen tarjoamiseen velvoitettu viranomainen on vastuullinen järjestämään tukea ja palveluja viittomakielellä tai tarvittavaa tulkkauspalvelua.

Pykälän 2 momentin 8 kohdassa mainitut viranomaistiedotteet tulee välittää esteettömässä muodossa. Niiden tulee olla näkö- ja kuulovammaisille saavutettavassa muodossa.

89 § Tiedonsaantioikeus pelastustoimintaa ja valvontatehtäviä varten

Pykälässä todetaan, että pelastusviranomaisella on oikeus saada tietoja jotka koskevat siviilisäätyä, lapsen ja vanhemman perheoikeudellista asemaa, kansalaisuutta tai ammattia. Esityksessä ei ole esitetty perusteita sille miksi nämä edellä esitetyt tiedot olisivat nimenomaan tarpeelliset pelastustoimintaa ja valvontatehtävää varten. Kun kyse on henkilön yksityisyyteen liittyvistä tiedoista, on oltava selkeät perustelut sille, miksi juuri näitä tietoja tarvittaisiin. Tai jos tietojen keräämiselle ei ole perusteita, niin niitä ei voida kerätä.

Esimerkkinä tärkeistä tiedoista on tieto äidinkielestä ja asiointikielestä. Suomessa on kaksi viittomakieltä: suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli. Viittomakieli on äidinkieli kuurolle, huonokuuloiselle tai kuulevalle henkilölle, jonka vanhemmista toinen tai molemmat ovat kuuroja. Viittomakieli on ensikielikuurolle tai huono-kuuloiselle lapselle, joka on omaksunut viittomakielen kuulevilta vanhemmiltaan, joiden äidinkieli ei ole viittomakieli. Viittomakieli on myös äidinkieli ja/tai ensikieli osalle kuurosokeiden ryhmästä. Näiden henkilöiden asiointikieli on suomi tai ruotsi. Pelastuspalvelun tarjoajan tulee olla tietoinen näistä kommunikointiin liittyvistä seikoista.

VAMMAISFOORUMI RY

Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri

Lisätietoja: oikeuksienvalvontalakimies Liisa Murto, 050 550 8899, liisa.murto@nkl.fi