Nä­kö­vam­mais­ten Kes­kus­lii­ton lau­sun­to lu­kio­kou­lu­tuk­sen ke­hit­tä­mi­sen toi­men­pi­de-eh­do­tuk­sia val­mis­te­le­van työ­ryh­män muis­tios­ta

11.2.2011

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Yleissivistävän koulutuksen yksikkö
PL 29
00023 Valtioneuvosto

lukio@minedu.fi

Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio. Opetus- ja kulttuuriministeriön työ-ryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:14

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua näkemyksensä Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistiosta.

Työryhmä on valmistellut toimenpide-ehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi lähtökohtana yleissivistyksen vahvistaminen. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella lukiokoulutuksen kehittämistä laaja-alaisesti ottaen huomioon mm. lukiokoulutuksen yleissivistävän tehtävän ja tulevaisuuden koulutustarpeet.

Lähtökohtaisesti Näkövammaisten Keskusliitto pitää lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän mietintöä hyvänä ja siinä esitettyjä toimenpide-ehdotuksia kannatettavina.

Näkövammaisten Keskusliitto haluaa kiinnittää opetus- ja kulttuuriministeriön huomiota seuraaviin asioihin.

Lukiokoulutus ja Suomen vammaispoliittinen ohjelma

Suomen vammaispoliittisen ohjelman (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4) tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema myös käytännössä. Ohjelmassa linjataan vammaispolitiikan tavoitteet vuosille 2010–2015 ja siitä eteenpäin. Ohjelma luo vahvan pohjan vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteuttamiselle Suomessa.

Vammaispoliittinen ohjelma korostaa vammaisten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua läpi elämän koulutukseen. Tavoitteena on inkluusio kaikilla koulutuksen tasoilla. Lisäksi ohjelmassa todetaan jokaisella olevan oikeus maksuttomaan perusopetukseen sekä yhtäläiseen mahdollisuuteen saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta.

Lukiokoulutuksen osalta vammaispoliittiseen ohjelmaan on kirjattu seuraavat konkreettiset toimenpiteet, joiden toteuttamiseen opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut.


Toimenpide 61:

Parannetaan lukio-opiskelussa tarvittavien avustaja- ja tukipalvelujen saatavuutta ja selkiytetään palvelujen tuottamisvastuita.

Vastuuministeriö: OKM, STM

Ajoitus: Jatkuva; yhteinen oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on valmisteilla yhteistyössä OKM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton kanssa vuonna 2010

Rahoitustarve: Edellyttää lisärahoitusta

Seurannan mittarit, osoittimet: Vaikeavammaiset lukiolaiset saavat opiskelussa tarvitsemansa avun ja tuen

Velvoite: YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus art. 9, art. 21 ja art. 24


Toimenpide 62:

Edistetään opiskelumahdollisuuksien yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä lukiokoulutuksessa; valmistellaan esteetöntä opiskelijavalintamenettelyä koskeva suositus ja opas.

Vastuuministeriö: OKM

Muut keskeiset ministeriöt: STM

Ajoitus: 2011

Rahoitustarve: Selvitetään

Seurannan mittarit, osoittimet: Suositus ja opas tuotettu

Velvoite: YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus art. 9, art. 21 ja art. 24 sekä perustuslaki 6 § ja 16 §


Toimenpide 63:

Vaikutetaan siihen, että vammaiset lukiolaiset voivat päästä mukaan kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Vastuuministeriö: OKM

Ajoitus: Käynnistetään heti

Rahoitustarve: Ei erillisrahoitusta

Seurannan mittarit, osoittimet: Selvitysten kautta

Velvoite: YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus art. 21 ja art. 24

Lukiokoulutusta koskevat toimenpide-esitykset ovat tarpeellisia mm. siksi, ettei vammaisten nuorten pääsy perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen toteudu kaikilta osin yhdenvertaisesti ikätovereiden kanssa. Eroja on koulutusasteiden, koulutusalojen ja eri paikkakuntien välillä.

Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa opetus- ja kulttuuriministeriötä vammaispoliittisen ohjelman toimenpide-ehdotuksista ja ministeriön sitoutumisesta niihin.

Yhdenvertaisuusperiaate

Toisen asteen koulutusväylien tulee kohdella yhdenvertaisesti erilaisia opiskelijaryhmiä kuten vammaisia tai muutoin erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Työryhmän tapaan Näkövammaisten Keskusliitto korostaa, ettei vamma tai siihen rinnastettava tekijä saa estää lukio-opintoihin hakeutumista ja niissä etenemistä, mikäli opiskelijalla on yleiset edellytykset lukio-opintoihin.

Lukion suoritusaika

Työryhmä ehdottaa, että lukion oppimäärä on jatkossakin laajuudeltaan kolmivuotinen ja sisältää vähintään 75 kurssia. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että lukion voi edelleen suorittaa enintään neljässä vuodessa, ellei pidempi aika ole perustellusta syystä välttämätön.

Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä mahdollisuutta suorittaa lukio-opinnot kolmessa tai neljässä vuodessa. Myös mahdollisuus neljää vuotta pidempään opiskeluaikaan erityisistä syistä on kannatettava. Osa näkövammaisista lukiolaisista mitoittaa opiskeluajan jo lukion alussa kolmea vuotta pidemmäksi ja osa pidentää opiskeluaikaa lukion aikana. Tämä on erittäin perusteltua, sillä näkövamma vaikuttaa käytettäviin opiskelutekniikoihin ja voi tosiasiassa hidastaa opiskelua.

Erityisjärjestelyt

Näkövammaiset lukiolaiset saavat melko hyvin opintojensa aikana tarvitsemansa erityisjärjestelyt. Tällaisia erityisjärjestelyjä ovat mm. lisäaika ja mahdollisuus apuvälineiden käyttöön koetilanteissa, oppikirjojen ulkopuolisen oppimateriaalin saaminen soveltuvassa muodossa ja ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyt. Näkövammaisten Keskusliitto edellyttää, että näkövammainen lukiolainen saa opiskelun kannalta välttämättömät erityisjärjestelyt, sillä ilman niitä opintojen eteneminen ei ole mahdollista.

Opinto-ohjauksen kehittäminen

Työryhmä ehdottaa lukion opinto-ohjausjärjestelmän uudistamista. Henkilökohtaisen ohjauksen resursointia tulee lisätä ja lukiopolun eri vaiheisiin ajoittuvat ohjaustarpeet tulee tunnistaa. Lisäksi ohjauksellinen vastuu ja seuranta tulee ulottaa lukion jälkeisiin opintoihin. Samansuuntaisia ajatuksia esitti Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtinut työryhmä (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:11).

Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä opinto-ohjauksen kehittämistä, voimavarojen riittävyyden varmistamista ja yhteistyön tiivistämistä eri koulutusasteiden välillä. Jokaisella koulutusasteella on myös näkövammaisia opiskelijoita, joilla on yhtäläinen oikeus opinto-ohjaukseen ja systemaattiseen tukeen urakysymyksissä. Näkövammaisten Keskusliitto korostaa, että opinto-ohjaajilla tulee olla riittävä tietämys näkövammaisuudesta ja sen vaikutuksesta opiskelupaikan ja –alan valintaan. Työnsä tukena opinto-ohjaajat voivat käyttää mm. Näkövammaisten Keskusliitossa olevaa asiantuntemusta.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa

Tulevaisuuden suuntana on tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääminen kaikilla koulutuksen osa-alueilla. Työryhmä ehdottaa mm., että tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääntyminen otetaan huomioon lukion opetussuunnitelmia uudistettaessa, kehitetään valtakunnallista etäopetusportaalia, parannetaan verkko- ja monimuoto-opetuksen oppimisympäristöjä sekä tuetaan koulutuksen järjestäjiä valtionavustuksilla tieto- ja viestintäteknisten kokonaisvalmiuksien parantamisessa.

Näkövammaiset käyttävät pääsääntöisesti samanlaisia toimisto-ohjelmistoja, internetselaimia ja muita tietoteknisiä laitteita kuin muutkin. He kuitenkin tarvitsevat niiden käyttöön erillisiä apuvälineitä. Tällaisia ovat ruudunlukuohjelma, pistekirjoitusnäyttö, puhesyntetisaattori ja suurennusohjelma. Ruudunlukuohjelman tehtävä on välittää näkövammaisille puheen ja/tai pistekirjoituksen avulla ruudulla oleva informaatio. Pistenäyttö on ruudunlukuohjelman kanssa toimiva lisälaite, joka näyttää pistekirjoituksella saman kuin mitä puhesyntetisaattori ruudunlukuohjelman käskystä puhuu.

Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittämisen ja lisäämisen yhteydessä on huolehdittava esteettömyyden toteutumisesta. Se on välttämätöntä näkövammaisten lukiolaisten, koulutuksen henkilökunnan ja opiskelijoiden näkövammaisten vanhempien yhdenvertaisten toimintamahdollisuuksien toteutumisen kannalta. Lisäksi Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että esteettömyyden vaatimuksesta säädetään lainsäädännössä, joka velvoittaa kaikkia tieto- ja viestintätekniikan, sähköisen asioinnin tai sähköisten palvelujen tuottajia.

Näkövammaisten Keskusliitto on tuonut esiin tieto- ja viestintätekniikan esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja käytettävyyteen liittyviä näkökulmia Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020- raporttia (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:12) koskevassa lausunnossaan, jonka se on jättänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle 21.12.2010.

Ylioppilaskirjoitusten uudistaminen

Ylioppilaskirjoitusten uudistaminen on mm. opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen lukiolaisten liiton tavoitteena. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa jokainen kokelas hyödyntää kokeen suorittamisessa myös tieto- ja viestintätekniikkaa.

Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että ylioppilaskirjoitusten uudistamminen ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottaminen toteutetaan esteettömyyden periaatteet varmistaen. Mikäli esteettömyyttä ei oteta toteutusvaiheessa vakavasti, näkövammaisten lukiolaisten mahdollisuudet ylioppilastutkinnon suorittamiseen yhdenvertaisesti eivät toteudu.

Erityisopetus

Voimassaoleva lukiolainsäädäntö ei tunne erityisopetus-käsitettä. Lainsäädännön kehittäminen erityisopetuksen suuntaan ei ole Näkövammaisten Keskusliiton mielestä tarkoituksenmukaista eikä nykyaikaista. Tällainen linjaus ei myöskään olisi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen eikä Suomen vammaispoliittisen ohjelman tavoitteiden mukainen. Erityisopetuksen asemesta näkövammaisen lukiolaisen tulee tarvittaessa saada tehostettua lisäopetusta, jotta hän voi suoriutua menestyksellisesti ja omien resurssiensa mukaisesti lukio-opinnoista. Yhteistyö perusopetuksen erityisopettajien tai suurissa kaupungeissa usean lukion yhteisen erityisopettajan kanssa saattaa olla hyödyllistä.

Opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutus

Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksella tulee lisätä opettajien valmiuksia erityisen tuen tarpeiden tunnistamiseen ja tarpeisiin soveltuvien opetuksellisten tukitoimien luomiseen. Koulutuksessa on välttämätöntä käsitellä erilaisia vammaisuuteen liittyviä teemoja. Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa perus- ja täydennyskoulutuksen järjestäjiä mahdollisuudesta käyttää järjestön tai valtion näkövammaisten erityiskoulujen asiantuntemusta näkövammaisuutta koskevan tietoisuuden ja käytännön osaamisen lisäämisessä.

Vammaisten opiskelijoiden oikeuksia koskevan lainsäädännön yhtenäistäminen

Työryhmä ehdottaa toisella asteella opiskelevien

vammaisten opiskelijoiden oikeuksia koskevan lainsäädännön yhtenäistämistä. Vammaisten opiskelijoiden oikeuksista ja koulutuksen järjestäjän velvollisuuksista säädettäisiin lukiolaissa ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset otettaisiin mukaan kustannuspohjiin ja koulutuksen järjestäjien yksikköhintojen porrastusperusteisiin.

Näkövammaisten Keskusliitto pitää ehdotusta hyvänä. Näin olisi mahdollista turvata näkövammaisen opiskelijan opetukseen osallistumisen edellyttämät tukipalvelut. Uudistusta valmistellessa on rajattava, mitkä näkövammaisen lukiolaisen tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään lukiolain ja mitkä vammaispalvelulain (380/1987) nojalla. Keskeisiä opiskeluun liittyviä vammaispalvelulain nojalla järjestettäviä palveluja ovat mm. henkilökohtainen apu ja vaikeavammaisten kuljetuspalvelut. Opiskelussa tarvittavat apuvälineet järjestetään Kansaneläkelaitoksen ammatillisena kuntoutuksena Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista säädetyn lain (566/2005) mukaisesti.

Lisätietoja

koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi

Lausunnon keskeinen sisältö

Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa opetus- ja kulttuuriministeriötä Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa olevista lukiokoulutuksen toimenpide-ehdotuksista ja ministeriön sitoutumisesta niihin. Toimenpide-ehdotukset ovat:

- Parannetaan lukio-opiskelussa tarvittavien avustaja- ja tukipalvelujen saatavuutta ja selkiytetään palvelujen tuottamisvastuita.

- Edistetään opiskelumahdollisuuksien yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä lukiokoulutuksessa; valmistellaan esteetöntä opiskelijavalintamenettelyä koskeva suositus ja opas.

- Vaikutetaan siihen, että vammaiset lukiolaiset voivat päästä mukaan kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Toisen asteen koulutusväylien tulee kohdella yhdenvertaisesti erilaisia opiskelijaryhmiä. Näkövammaisten Keskusliitto korostaa, ettei vamma saa estää lukio-opintoihin hakeutumista ja niissä etenemistä, mikäli opiskelijalla on yleiset edellytykset lukio-opintoihin. Tulevaisuudessakin lukio-opinnot on voitava suorittaa kolmessa tai neljässä vuodessa. Myös mahdollisuus neljää vuotta pidempään opiskeluaikaan erityisistä syistä on kannatettava.

Näkövammaisen lukiolaisen tulee saada opiskelun kannalta välttämättömät erityisjärjestelyt mm. koetilanteissa ja ylioppilaskirjoituksissa. Ilman näitä opintojen eteneminen ei ole mahdollista.

Näkövammaisten Keskusliitto pitää tärkeänä opinto-ohjauksen kehittämistä, voimavarojen riittävyyden varmistamista ja yhteistyön tiivistämistä eri koulutusasteiden välillä. Jokaisella koulutusasteella on myös näkövammaisia opiskelijoita, joilla on yhtäläinen oikeus opinto-ohjaukseen ja systemaattiseen tukeen urakysymyksissä.

Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittämisen ja lisäämisen yhteydessä on huolehdittava esteettömyyden toteutumisesta. Vaatimus koskee kaikkea lukiokoulutukseen liittyvää kehittämistyötä. Tämä on välttämätöntä näkövammaisten yhdenvertaisten toimintamahdollisuuksien toteutumisen kannalta. Lisäksi Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että esteettömyyden vaatimuksesta säädetään lainsäädännössä, joka velvoittaa kaikkia tieto- ja viestintätekniikan, sähköisen asioinnin tai sähköisten palvelujen tuottajia.

Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä ehdotusta toisella asteella opiskelevien vammaisten opiskelijoiden oikeuksia koskevan lainsäädännön yhtenäistämisestä. Tällöin vammaisten opiskelijoiden oikeuksista ja koulutuksen järjestäjän velvollisuuksista säädettäisiin lukiolaissa ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset otettaisiin mukaan kustannuspohjiin ja koulutuksen järjestäjien yksikköhintojen porrastusperusteisiin. Näin olisi mahdollista turvata näkövammaisen opiskelijan opetukseen osallistumisen edellyttämät tukipalvelut, joiden ohella välttämättömiä ovat vammaispalvelulain ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista säädetyn lain mukaiset palvelut ja tukitoimet.

Näkövammaisten Keskusliitto ry

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja