Lau­sun­to kou­lu­tuk­sen tie­toyh­teis­kun­ta­ke­hit­tä­mi­ses­tä

21.12.2010

Opetus- ja kulttuuriministeriö

PL 29

00023 Valtioneuvosto

kirjaamo@minedu.fi


Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:12

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua näkemyksensä Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 –raportista.

Valmisteluryhmän toimeksiantona oli laatia ehdotukset opetuksen toimialan tietoyhteiskunta-asioiden kehittämiseksi poliittisen päätöksenteon tueksi, kansallisten tavoitteiden asettamiseksi tuleville vuosille, toimialan toimintatapojen uudistamiseksi ja tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi.

Yleisellä tasolla esitetyt kärkihankkeet ja toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia. Valmisteluryhmä on kuitenkin sivuuttanut täysin tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisten aineistojen ja palvelujen esteettömyyden, saavutettavuuden ja käytettävyyden.

Käsitteiden määrittelyä

Näkövammaisten Keskusliitto huomauttaa, ettei kärkihankkeissa tai toimenpide-ehdotuksissa käsitellä lainkaan esteettömyyttä. Käsitteitä saavutettavuus ja käytettävyys valmisteluryhmä käyttää merkityksessä, joka ei liity esteettömyyteen. On välttämätöntä, että tieto- ja viestintätekniikan esteettömyyteen liittyvät käsitteet määritellään selkeästi.

Esteettömyys tarkoittaa kaikkien ihmisten mahdollisuutta käyttää tuotetta tai palvelua iästä, vammasta tai muusta rajoitteesta huolimatta. Esteetön tuote tai palvelu mukautuu asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Esteettömyyden tavoitteena on helpottaa ja mahdollistaa erilaisten ihmisten tasavertainen arki niin, että kaikki kansalaiset voivat tehdä työtä, opiskella, harrastaa ja osallistua.

Saavutettavuus tarkoittaa erilaisten yleisöjen tarpeiden huomioonottamista ja tuotteen tai palvelun helppoa lähestyttävyyttä kaikille ihmisille. Se on myös yhdenvertaisuuden edistämistä.

Käytettävyys on apuvälineen tai muun valmistetun esineen, palvelun tai ympäristön helppokäyttöisyyttä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Käytettävyydellä voidaan myös viitata helppokäyttöisyyttä mittaaviin menetelmiin sekä oppiin niistä periaatteista, joita soveltamalla tuotteesta, palvelusta tai ympäristöstä saadaan helppokäyttöisempi.

Helppokäyttöisyys tarkoittaa suunnitteluperiaatetta, jonka mukaan käyttäjä saavuttaa tavoitteensa tehokkaasti osaamistasosta riippumatta. Helppokäyttöisyys ei merkitse toiminnallisten vaihtoehtojen supistamista siten, että helppokäyttöisempi lopputulos on toiminnoiltaan vajaa.

Design for All on käsite, jonka tarkoituksena on ohjata suunnittelijoita ja päätöksentekijöitä toteuttamaan asiakkaan tarpeet täyttäviä ratkaisuja. Avainasemassa on ns. valtavirta-ajattelu, jonka mukaan ratkaisujen suunnittelussa on heti alussa asetettava tavoitteeksi laajan asiakas- ja käyttäjäkunnan tarpeiden ja mahdollisuuksien tyydyttäminen.

Näkövammaisten tietotekniset apuvälineet

Näkövammaiset käyttävät pääsääntöisesti samanlaisia toimisto-ohjelmistoja, internetselaimia ja muita tietoteknisiä laitteita kuin muutkin. He kuitenkin tarvitsevat niiden käyttöön erillisiä apuvälineitä. Tällaisia ovat ruudunlukuohjelma, pistekirjoitusnäyttö, puhesyntetisaattori ja suurennusohjelma. Ruudunlukuohjelman tehtävä on välittää näkövammaisille puheen ja/tai pistekirjoituksen avulla ruudulla oleva informaatio. Pistenäyttö on ruudunlukuohjelman kanssa toimiva lisälaite, joka näyttää pistekirjoituksella saman kuin mitä puhesyntetisaattori ruudunlukuohjelman käskystä puhuu.

Suomen vammaispoliittinen ohjelma ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuk-sia koskeva yleissopimus

Suomen vammaispoliittisen ohjelman (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4) tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema myös käytännössä. Ohjelmassa linjataan vammaispolitiikan tavoitteet vuosille 2010–2015 ja siitä eteenpäin. Ohjelma luo vahvan pohjan vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteuttamiselle Suomessa. Eräs ohjelman kärkiteema on yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen. Tämä sisältää myös tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen asioinnin ja palvelujen esteettömyyden.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Yleissopimuksen periaatteina ovat mm. henkilöiden syrjimättömyys, täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan sekä esteettömyys ja saavutettavuus. Erityisesti sopimuksen artikla 9 käsittelee esteettömyyttä ja saavutettavuutta sisältäen tieto- ja viestintäteknologian ja –järjestelmät. Suomi on allekirjoittanut yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan, mutta ratifiointi on vielä kesken.

Esteettömyys on turvattava

Tietoyhteiskuntakehityksen lähtökohtana on oltava kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisten palveluiden käyttäjinä. Näkövammaisten Keskusliitto korostaa tämän tarkoittavan myös opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan liittyvää tieto- ja viestintätekniikankäyttöä ja kehittämistä.

Valmisteluryhmä painottaa useassa toimenpide-ehdotuksessa kaikkien kansalaisten tasavertaista mahdollisuutta käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa hyvin erilaisissa asioissa. Tavoite ei toteudu, ellei esteettömyyteen liittyviä näkökulmia ja toimenpidetarpeita oteta vakavasti. Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että opetus- ja kulttuuriministeriö tarkentaa Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020-raportin kärkihankkeet ja toimenpide-ehdotukset siten, että esteettömyys ja siihen liittyvät lähikäsitteet on sisällytetty suunnitteluun ja konkreettiseen toimintaan. Sama vaatimus kohdistuu Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma –raportin toimenpiteisiin (Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta).

E-oppimateriaalit

Valmisteluryhmän vision mukaan vuonna 2020 oppimisen tukena hyödynnetään sähköisiä oppimateriaaleja ja muuta verkossa vapaasti käytettävissä olevaa aineistoa. Korkealaatuisen e-oppimateriaalin (mm. pelit ja simulaatiot) tarjonta kattaa koko opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteet.

Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa, että e-oppimateriaalien kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä myös tieto- ja viestintätekniikan esteettömyyteen keskittyneiden asiantuntijoiden ja Celia-kirjaston kanssa. Koska e-oppimateriaalia kehitetään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, esteettömyyden varmistamiseen liittyvä yhteistyö on välttämätöntä molempien tahojen kanssa. Se on sisällytettävä myös käyttäjälähtöiseen sekä opettajien ja oppilaiden itse tuottamaan e-oppimateriaaliin. Yhteistyö tulee lisätä toimenpide-ehdotukseen 20, jossa mainitaan keskeiset yhteistyötahot.

Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että kaikissa tuotettavissa e-oppimateriaaleissa huolehditaan esteettömyyden periaatteiden toteutumisesta. On välttämätöntä, että esteettömyys lähikäsitteineen lisätään eri kieliryhmien sekä monikielisen ja monikulttuurisen yhteiskunnan tarpeiden rinnalle e-oppimateriaaleja käsittelevään kohtaan.

Toimenpide-ehdotuksen 21 mukaan perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä vaikutetaan siihen, että työkirjat ja opettajan oppaat uudistetaan vuorovaikutteisiksi e-oppimateriaaleiksi. Toimenpide-ehdotuksessa 22 esitetään paperiton koulu –kokeilun toteuttamista ja yksityisen ja julkisen sektorin pilottien käynnistämistä pedagogisesti mielekkäiden uusien oppimateriaalityyppien kehittämiseksi. Toimenpide-ehdotuksen 23 mukaan Opetushallitus päivittää e-oppimateriaalien laatukriteeristön vuoden 2011 aikana.

Näkövammaisten Keskusliitto huomauttaa, että näkövammaisten koululaisten, opiskelijoiden, koulutuksen henkilökunnan ja oppilaiden näkövammaisten vanhempien syrjäytyminen on tosiasia, ellei tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisten palvelujen esteettömyyttä oteta vakavasti e-oppimateriaalien kehittämisessä ja käyttöönotossa. Opetushallituksen on jatkossakin sisällytettävä esteettömyys rinnakkaiskäsitteineen e-oppimateriaalien laatukriteeristöön.

Verkkopohjaiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt

Verkkopohjaiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt yleistyvät jatkuvasti kaikilla koulutusasteilla. Oppimisympäristöt ovat esillä useassa valmisteluryhmän toimenpide-ehdotuksessa (esim. 13, 18 ja 19). Toimenpide-ehdotuksen 18 mukaan Opetushallitus jatkaa kansallista oppimisympäristöjen kehittämistä ja kehitystyön ohjausta sekä jakaa valtionavustusta valtakunnallisesti vaikuttaville kehittämishankkeille. Lisäksi tarkoituksena on jatkaa hankkeissa kehitettyjen mallien levittämistä ja vakiinnuttamista kattavasti koulutuksen käyttöön. Toimenpide-ehdotuksen 19 mukaan yrityksiä kannustetaan elinikäisen opiskelun tukemiseksi kehittämään henkilökohtaiseen käyttöön suunniteltuja (sähköisiä) opiskeluympäristöjä, joita tulee voida liittää ja yhdistää koulutuksen käytössä oleviin oppimisympäristöihin.

Näkövammaisten Keskusliitto huomauttaa, että oppimisympäristöjä kehitettäessä ja käytettäessä on huolehdittava esteettömyyden toteutumisesta. Se on välttämätöntä näkövammaisten koululaisten, opiskelijoiden, koulutuksen henkilökunnan ja oppilaiden näkövammaisten vanhempien yhdenvertaisten toimintamahdollisuuksien toteutumisen kannalta.

Ylioppilaskirjoitukset

Ylioppilaskirjoitusten uudistaminen on mm. opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen lukiolaisten liiton tavoitteena. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa jokainen kokelas hyödyntää kokeen suorittamisessa myös tieto- ja viestintätekniikkaa.

Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että ylioppilaskirjoitusten uudistamminen ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottaminen toteutetaan esteettömyyden periaatteet varmistaen. Mikäli esteettömyyttä ei oteta toteutusvaiheessa vakavasti, näkövammaisten lukiolaisten mahdollisuudet ylioppilastutkinnon suorittamiseen yhdenvertaisesti eivät toteudu.

Apuvälineiden ja käyttökoulutuksen varmistaminen

Eräs Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 –raportin visio on, että koulutuksen parissa työskentelevällä henkilöstöllä ja opiskelijoilla on käytössään työssä ja opinnoissa tarvittava ajanmukainen tekninen laiteympäristö ja pääsy verkkoon, tarvittavat tiedot ja taidot sekä motivaatio käyttää teknologiaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla oppimisen tukena ja muussa vuorovaikutuksessa.

Näkövammaisten koululaisten, opiskelijoiden ja koulutuksen henkilöstön kohdalla tämä edellyttää tosiasiallista mahdollisuutta riittäviin, toimiviin ja tarkoituksenmukaisiin apuvälineisiin sekä niiden käyttökoulutukseen. Koulutusta tarvitaan myös tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisten palvelujen käyttöön.

Näkövammaisten Keskusliitto edellyttää, että näkövammaisten koululaisten, opiskelijoiden ja koulutuksen henkilökunnan tarvitsemien apuvälineiden ja tietoteknisten laitteiden saanti ja tarvittava käyttökoulutus varmistetaan esiopetuksesta alkaen. Opetushenkilöstöllä tulee olla mahdollisuus hankkia osaamista, jonka avulla he voivat opettaa näkövammaista koululaista tai opiskelijaa tietotekniikan opiskelussa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Ellei näin tapahdu, näkövammaiset syrjäytyvät ja jäävät vaille monissa raportin kohdissa korostettuja kansalaisen taitoja. Koulutuksellinen tasa-arvo edellyttää oppimisen edellytysten valtakunnallista yhdenvertaisuutta ja kaikkien oppijoiden tarpeista huolehtimista.

Kaikkien mahdollisuus tarvittavien tietoyhteiskuntataitojen hankkimiseen turvattava

Toimenpide-ehdotuksessa 16 otetaan kantaa kaikkien kansalaisten mahdollisuuteen hankkia tarvittavat tietoyhteiskuntataidot. Lisäksi siinä korostetaan verkossa kokonaan suoritettavien kurssien ja opintojen tarjontaa ja saatavuutta.

Näkövammaisten työikäisten ja ikääntyneiden mahdollisuudet tarvittavien tietoyhteiskuntataitojen hankkimiseen on varmistettava. Näkövammaisten Keskusliitto korostaa, että jatkossa on löydyttävä tahoja, jotka vastaavat näkövammaisten työikäisten työelämän ulkopuolella olevien ja ikääntyneiden tietoteknisten apuvälineiden saatavuudesta, käyttökoulutuksesta ja tietoyhteiskuntataitojen opettamisesta.

Yritys- ja verkostoyhteistyö sekä kehittämishankkeet

Valmisteluryhmä viittaa useassa kohdassa yritysyhteistyöhön ja erilaisiin kehittämishankkeisiin. Esimerkiksi toimenpide-ehdotuksen 32 mukaan yritysyhteistyössä ja yritysten kehittämisrahoitusta suuntaamalla tulee vaikuttaa siihen, että Suomessa kehitetään myös koulutuksen ehdoilla oppimisessa tarvittavaa uutta teknologiaa ja palveluja. Toimenpide-ehdotuksessa 34 nostetaan esiin toimivien markkinoiden ja markkinoilla olevien eri vaihtoehtojen merkitys hintatason alentajana ja järjestelmien kehityksen turvaajina.

Kehitys sisältää riskin kansalaisten eriarvoistumisesta sekä syrjäytymisestä, mikäli palveluiden ja tiedonkulun sähköistyminen toteutetaan teknologiavetoisesti kansalaisten tarpeita ymmärtämättä ja heidän taitojaan huomioon ottamatta. Demokratian vahvistamisessa esteettömyyden toteutumisella on merkittävä rooli.

Näkövammaisten Keskusliitto edellyttää, että kehityksessä ja yritysyhteistyössä pidetään jatkuvasti esillä esteettömyyteen liittyvät näkökulmat. Näkövammaisten koululaisten, opiskelijoiden, koulutuksen henkilökunnan ja oppilaiden näkövammaisten vanhempien kannalta on välttämätöntä, että markkinoilla olevat ja sinne tulevat sovellukset ym. ovat esteettömiä.

Tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisten palvelujen toteuttaminen alusta lähtien esteettömällä tavalla vähentää jälkikäteen tehtävien korjausten tarvetta ja siten myös kustannuksia. Usein esteettömyysnäkökulman toteuttaminen parantaa käytettävyyttä myös muiden käyttäjien kannalta.

Lainsäädännön muutokset välttämättömiä

Tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen asioinnin ja palvelujen esteettömyys perustuu erilaisiin suosituksiin ja standardeihin. Näkövammaisten Keskusliitto vaatii,että esteettömyyden vaatimuksesta säädetään lainsäädännössä, joka velvoittaa kaikkia tieto- ja viestintätekniikan, sähköisen asioinnin tai sähköisten palvelujen tuottajia.

Voimassaoleva hankintalaki antaa jo nyt mahdollisuuden sisällyttää esteettömyyskriteerit kilpailutusprosessiin (tarjouspyyntöihin). Tätä mahdollisuutta ei ole julkisissa hankinnoissa juurikaan hyödynnetty. Hankintalain mahdollisuudet eivät ole riittäviä, vaan niiden rinnalle on säädettävä lainsäädännölliset velvoitteet esteettömyyden toteuttamiseen.

Lausunnon keskeinen sisältö

Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että esteettömyys sisällytetään kaikkeen tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisten palvelujen ja asioinnin kehittämiseen ja tuottamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla tämä tarkoittaa mm. e-oppimateriaaleja, verkkopohjaisia ja virtuaalisia oppimisympäristöjä sekä ylioppilaskirjoituksia. Näkövammaisten kansalaisten mahdollisuudet tieto- ja viestintätekniikan käyttöön, riittäviin apuvälineisiin ja käyttökoulutukseen on taattava. Lisäksi Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että esteettömyyden vaatimuksesta säädetään lainsäädännössä, joka velvoittaa kaikkia tieto- ja viestintätekniikan, sähköisen asioinnin tai sähköisten palvelujen tuottajia.

Lisätietoja

Tiedonsaantijohtaja Teuvo Heikkonen, 050 596 5002, teuvo.heikkonen@nkl.fi

koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Teuvo Heikkonen
tiedonsaantijohtaja