Vam­mais­foo­ru­min lau­sun­to jul­ki­syh­tei­sön va­hin­gon­kor­vaus­vas­tuun sään­te­lyä ja sen ke­hi­tys­tar­pei­ta kos­ke­vas­ta sel­vi­tyk­ses­tä

Lau­sun­to 8,11.2010

Vammaisfoorumi ry
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum

OIKEUSMINISTERIÖ
oikeusministerio@om.fi

Viite: Lausuntopyyntö OM 19/41/2007

Asia: Lausunto julkisyhteisön vahingonkorvausvastuun sääntelyä ja sen kehitystarpeita koskevasta selvityksestä.

Yleistä

Vammaisfoorumi haluaa tuoda tässä esille kommenttinsa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden näkökulmasta. Vammaisfoorumin 28 jäsenjärjestöä edustavat yhteensä noin 320 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä.

Vammaisfoorumi pitää selvityksessä esitettyjä muutostarpeita erittäin tärkeinä ja ajankohtaisina. Vammaisfoorumi katsoo, että ne ovat sellaisia muutoksia, mitä pitäisi toteuttaa lainsäädännössä välittömästi. Muutoksen perusteena on oikeusturvan parantaminen. Kuten selvityksessä todetaan, julkisen vallan käyttäjän vahingonkorvausvastuun kehittämisessä tulee pyrkiä siihen, että julkisen vallan käyttäjän ja yksityisen välisessä oikeussuhteessa aiheutuneen vahingon korvaamisen edellytykset ovat mahdollisimman selkeät ja täsmälliset. Erityisesti pidämme tärkeänä oikeusturvan toteutumisen kannalta sitä, että julkisyhteisön vahingonkorvausasiasta voitaisiin päättää myös hallintotuomioistuimissa, kun niissä käsitellään valitusasiaa.

Vammaisfoorumin mielestä olisi tässä yhteydessä tärkeää myös selventää vahingonkorvausvastuuta silloin, kun julkisyhteisö on ulkoistanut palvelun yksityiselle palveluntuottajalle. Varsinkin, kun palvelun toteuttamiseen osallistuu useampia ”portaita”. Tästä esimerkkinä Kelan kilpailuttama tulkkauspalvelu. Palvelun toteuttamiseen osallistuu Kela, tulkkauspalvelun välityskeskus ja tulkkipalveluyritys ja tulkki. Kun vastuuta toiminnasta on siirretty usealle eri taholle, niin asiakkaan oikeusturvan kannalta pitäisi olla selkeää, kenellä on vastuu palvelun toteutumisesta.

Seuraavassa esitämme tarkemmat kommenttimme muutosehdotuksiin.

Standardisäännös

Vammaisfoorumin mielestä standardisäännöksen kumoaminen on erittäin tärkeä muutos. Katsomme myös että standardisäännöksen olemassa ololle ei ole sellaisia perusteita, että se pitäisi säilyttää. Myös julkisen vallankäyttäjän vahingonkorvausvastuu pitäisi määräytyä vahingonkorvausoikeuden yleisten periaatteiden kautta. Lakiin voitaisiin kuitenkin ottaa selvityksessä ehdotetunlaisesti yksityiskohtaisia säännöksiä julkisen vallan käyttäjän tuottamusarviointia ja korvausvastuuta koskien.

Muutoksenhakuvaatimus

Vammaisfoorumi kannattaa muutoksenhakuvaatimuksen kumoamista.

Mielestämme yleisen myötävaikutussäännöksen soveltaminen on riittävä arvioitaessa muutoksenhaun merkitystä vahingonkorvausasiassa.

Mielestämme tässä yhteydessä tulisi selvittää myös se mahdollisuus, että hallinto-oikeuksien käsittelyssä voitaisiin käsitellä pääasian ohella myös vahingonkorvausasia tai niin että vahingonkorvaus voitaisiin käsitellä erillisenä hallintoriita-asiana. Nykyisin on mahdollista käsitellä hallintoriita-asiana niitä tapauksia, joissa henkilö on omalla kustannuksella maksanut jonkun hänelle kuuluvan palvelun ja vaatii siitä korvauksia kunnalta. On kuitenkin paljon tapauksia, joissa henkilöllä ei ole mitään mahdollisuutta itse kustantaa esimerkiksi henkilökohtaista apua, tulkkipalvelua tai kuntoutusta. Hänelle on saattanut tulla väärästä päätöksestä paljon haittaa ja kärsimystä, mutta ei varsinaisia kuluja.

Nykytilanne on ongelmallinen ja kansalaisen oikeuksien toteutumisen kannalta heikko. Esimerkiksi kun kunta päättää vammaisen henkilön lainmukaisten palveluiden myöntämisestä. Kunta saattaa katsoa, että henkilö ei ole lain vaatimusten mukaisesti vaikeavammainen eikä myönnä haettua palvelua. Kun asiaa on käsitelty hallinto-oikeudessa, on oikeus päätynyt siihen, että henkilö on vaikeavammainen, ja palvelut tulee hänelle järjestää. Tähän käsittelyyn on saattanut mennä useita vuosia, jonka ajan henkilö on joutunut olemaan ilman hänelle itsenäisen elämän mahdollistavaa palvelua. Jos valituksen yhteydessä voitaisiin selvittää kunnan viranomaisten vahingonkorvausvastuu, parantaisi tämä menettely suuresti asiakkaan oikeusturvaa. Tällä olisi myös ennalta estävä vaikutus siihen, että kunta tarkemmin selvittäisi asiakkaan tilanteen ja noudattaisi tiukemmin lakia, jos kunta tietäisi, että se voi joutua korvausvelvolliseksi. Edellä mainittu koskee erityisesti subjektiivisia oikeuksia, kuten vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua, tulkkauspalvelua ja henkilökohtaista apua.

Kannerajoitus

Kansalaisen oikeusturvan turvaamisen kannalta pidämme ehdottoman tärkeänä, että kannerajoitus poistettaisiin. Mielestämme jokaisella tulee olla oikeus vaatia vahingonkorvausta julkisen vallan käyttäjältä riippumatta siitä, mikä taho on kyseessä.

Neuvonta

Vammaisfoorumi kannattaa selvityksessä esitettyä ehdotusta, että vahingonkorvauslakiin lisätään erillinen säännös, jonka perusteella virheellisestä tai laiminlyödystä viranomaisneuvonnasta aiheutuva vahinko tulisi korvattavaksi.

Olemme samaa mieltä siitä, että yksityisen luottamusta viranomaiselta saatuun neuvoon on perusteltua suojata. Neuvontaan liitettävä selkeä vastuu voi johtaa parempiin toimintatapoihin ja parantaa viranomaistoiminnan laatua.

Vammaisten henkilöiden osalta ongelmia saada oikeaa neuvontaa on ollut erityisesti Kelan neuvonnan osalta. Neuvonnan osalta olisi voitava myös edellyttää, että neuvoa antavat saavat riittävää koulutusta neuvontaan.

Perus- ja ihmisoikeusloukkauksen korvaaminen

Vammaisfoorumi pitää erittäin tärkeänä, että vahingonkorvauslakiin otetaan säännös, jossa julkisyhteisö velvoitetaan korvaamaan perustuslaissa turvattujen perusoikeuksien ja Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa turvattujen ihmisoikeuksien loukkaukset. Selvityksessä puhutaan ainoastaan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvatuista ihmisoikeuksista. Mielestämme ihmisoikeusloukkaukset pitäisi määritellä laajemmin kuin vain Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamat ihmisoikeudet.

Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus tarjoaa turvaa syrjinnältä vain sopimuksessa erikseen mainittujen oikeuksien ja vapauksien nauttimisen suhteen. Vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen on viety tapauksia, joissa on vaadittu julkisen hallinnon virastoilta esteettömyyttä, nämä eivät ole menestyneet. EIT on todennut haluttomuutensa tulkita oikeuksia niin, että julkista valtaa käyttäville syntyisi esteettömyyden edistämisvelvoitteita. Kuitenkin juuri ennakoiva esteettömyyden edistäminen on tehokkaampi keino, kuin jälkikäteiset kohtuulliset mukautukset yksittäistapauksissa.

Laajempaa ihmisoikeuksien soveltamista tässä tapauksessa puoltaa jo sekin, että vammaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä on Lissabonin sopimuksen tultua voimaan kiellettyä myös oikeudellisesti sitovan perusoikeusasiakirjan nojalla.

Perus- ja ihmisoikeusloukkauksia koskevan säännöksen ottaminen vahingonkorvauslakiin vahvistaisi mielestämme perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Mahdollinen vahingonkorvausvastuu vaikuttaa myös ennaltaehkäisevästi perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksiin.

Julkisen vallan käyttäjän aiheuttaman kärsimyksen korvaaminen

Vammaisfoorumi pitää tätäkin esitystä perusteltuna ja kannatettavana. myös kärsimys tulisi säätää korvattavaksi. Esimerkiksi vammainen henkilö, joka ei ole saanut hänelle lain mukaan kuuluvaa henkilökohtaista avustajaa tai tulkkauspalvelua, ei ole tästä syystä pystynyt itsenäisesti elämään eikä osallistumaan koulutukseen, työhön tai muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. Kun tuomioistuin myöhemmin, joskus jopa vuosien kuluttua, toteaa, että henkilölle olisi tämä palvelu tullut järjestää, ei henkilöllä ole tällä hetkellä mitään mahdollisuutta saada tästä kärsimyksestä korvausta.

Ilman toimivia vammaisuudesta aiheutuvia haittoja vähentäviä vammaispalveluja tai apuvälineitä, voi käydä niin että vammaisen henkilön oikeuksien käyttäminen estyy kokonaan. Siksi vammaispalvelujen järjestämisestä päätettäessä täytyisi aina huomioida se, onko asiakkaalla tehokas mahdollisuus käyttää palveluja.

Yksittäinen asiakas on useimmiten tiedollisesti heikommassa asemassa kuin asiaa ratkova sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltija. Siksi asiakkaan asemaa tulee turvata myös tehokkain hyvitystoimin. Jos esimerkiksi henkilökohtaista apua koskeva päätös viivästyy pitkällisen käsittelyn takia, ja asiakas siksi menettää työpaikkansa, on kyse syy-yhteydestä menettelyn ja työpaikan menettämisestä aiheutuneen ansionmenetyksen välillä.

Kuntoutusta ja terveydenhuoltoa koskevien päätösten viipymiset tai vasta pitkällisten valitusprosessin päätteeksi myönnetty kuntoutus, voi tulla asiakkaan kannalta ratkaisevan myöhään. Kuten, jos kyseessä on etenevät sairaudet, esimerkiksi ALS tai MS, silloin asiakkaan tilanne voi kahden vuoden prosessin jälkeen olla jo sellainen, ettei kuntoutuksesta enää voi saadakaan tavoiteltua hyötyä. asiakkaan elämänlaatu on ratkaisevasti huonontunut, eikä menetettyä mahdollisuutta voi enää saada takaisin.

Nykyisessä tilanteessa kunnalla ja Kelalla ei ole kuin voitettavaa, kun he eivät myönnä haettua palvelua tai etuutta. Jos palvelu valitusprosessin kautta tulee myönnettäväksi, niin siinä on saattanut kulua vuosia ja näin kunta tai Kela on näinä vuosina säästänyt tämän palvelun aiheuttamat kustannukset eikä ole mitään pelkoa siitä, että kustannuksia pitäisi jälkikäteen maksaa tai että väärästä päätöksestä joutuisi maksamaan vahingonkorvausta. Harvalla vammaisella on esimerkiksi mahdollisuutta palkata itselleen henkilökohtaista avustajaa ja vaatia näitä kuluja myöhemmin kunnalta maksettavaksi, kun tuomioistuin on todennut, että henkilölle kuuluu järjestää henkilökohtainen apu.

Helsingissä marraskuun 8. päivänä 2010

VAMMAISFOORUMI RY

Merja Heikkonen
Puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
Pääsihteeri

Lisätiedot: oikeuksienvalvontalakimies Liisa Murto, p. 050 550 8899, liisa.murto@nkl.fi