Lau­sun­to Ih­mi­soi­keu­sins­ti­tuu­tio­työ­ryh­män mie­tin­nös­tä kan­sal­li­sen ih­mi­soi­keu­sins­ti­tuu­tion pe­rus­ta­mi­ses­ta

Lau­sun­to 5.8.2010

Vammaisfoorumi ry
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum

Oikeusministeriö
PL 25
00023 Valtioneuvosto
oikeusministerio@om.fi

 

Viite: Lausuntopyyntö OM 6/41/2009

Asia: Lausunto Ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän mietinnöstä kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta

Yleistä

Vammaisfoorumi pitää työryhmän esitystä kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta lähtökohtaisesti hyvänä. On erittäin tärkeää, että Suomeen saadaan perustetuksi ns. Pariisin periaatteiden mukainen kansallinen ihmisoikeusinstituutio. Esitetyn ihmisoikeuskeskuksen perustamisen kautta voidaan edistää paremmin ja laaja-alaisemmin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Esitetyllä ihmisoikeuskeskuksella tulee olla mahdollisimman laaja toimivalta, jonka puitteissa se voi myös edistää, turvata ja valvoa YK:n vammaisten yleissopimuksen täytäntöönpanoa kokonaisvaltaisesti ja monin keinoin, mm. antamalla suosituksia ja esityksiä lainsäädännön muuttamiseksi tai täydentämiseksi.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista

Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen vuonna 2007 ja se tuli kansainvälisesti voimaan 2008. Sopimuksen tarkoitus on korostaa sitä, että vammaisille henkilöille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin eikä heitä tule kohdella eri tavalla. Tavoitteena on taata vammaisille henkilöille yhdenvertainen kohtelu muiden kanssa ja vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan nauttia kaikista olemassa olevista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Tavoitteena on myös parantaa oikeuksien toteutumista käytännön tasolla. Yleissopimuksen solmiminen osoitti kansanyhteisön konsensusta ja tunnustusta siitä, että vammaiset ihmiset ovat maailmanlaajuisesti heikommassa asemassa ja heidän oikeutensa eivät toteudu syrjivistä käytänteistä johtuen. Tästä johtuen YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksella on vammaisten ihmisoikeuksien tunnustamisessa ja turvaamisessa ensisijainen merkitys, jonka vuoksi sen velvoitteet tulee kansallisvaltion huomioida myös erityisesti ihmisoikeusinstituutiota ja sen toimivaltaa säätelevissä normeissa.

Ihmisoikeusinstituution perustamisen ja käytännön toiminnan osalta ovat erityisen tärkeitä YK sopimuksen valvontaa koskeva 33 artikla sekä vammaisten omaa osallistumista korostava 33 artiklan 3 kohta ja 4 artiklan 3 kohta.

Sopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden tulee, sopusoinnussa oikeudellisten ja hallinnollisten mekanismien kanssa, nimittää tai perustaa sopimuksen valvontaa varten järjestelmä, jonka tehtävänä on edistää, suojella ja seurata sopimuksen toteutumista jäsenvaltiossa. Tämän järjestelmän tulee sisältää yksi tai useampia itsenäisiä mekanismeja. Yhdenvertaisuuslainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa ja toivomme että lain uudistuksen myötä päästään sellaiseen järjestelmään jossa YK:n sopimuksen vaatimukset otetaan huomioon. Valtuutetun rinnalla tulee kuitenkin kansallisella ihmisoikeusinstituutiolla ja ihmisoikeuskeskuksella olla tehtävänä edistää, suojella ja seurata sopimuksen toteutumista. Nämä elimet voivat yhdessä taata sen, että YK:n sopimuksen vaatimukset tulee täytettyä.

Kansallisen ihmisoikeuskeskuksen tarkoitus ja tehtävät

Esityksessä on hyvin laajasti ja väljästi määritelty ihmisoikeuskeskuksen tarkoitus ja tehtävät. Esityksen yleisperusteluissa mainitaan YK:n vammaisten yleissopimus ja sen 33 artikla. Mielestämme tämä pitäisi mainita myös keskuksen tehtävien osalta 19 d pykälässä tai pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa. Vammaissopimuksen täytäntöönpanon edistäminen, turvaaminen ja seuranta pitäisi kuulua ihmisoikeuskeskuksen tehtäviin ja tämä pitää mainita edes yksityiskohtaisissa perusteluissa. Tämä vammaissopimuksen valvontaa koskeva artikla on poikkeuksellinen YK:n ihmisoikeussopimuksissa ja vaatii mielestämme tarkempaa ja velvoittavampaa sääntelyä kansallisessa lainsäädännössä. Keskuksen yhtenä tehtävänä tulee olla YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen noudattamisen seuranta. Ihmisoikeuskeskuksella tulee esimerkiksi olla mahdollisuus seurata sitä, täyttävätkö viranomaiset omassa toiminnassaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen vaatimukset

Vammaisfoorumi haluaa nostaa esille myös sen, että esityksessä mainitaan ihmisoikeuksien valvonnan osalta erillisvaltuutetut. Vammaisilla henkilöillä ei ole maassamme vieläkään omaa vammaisvaltuutettua tai muutakaan valtuutettua, jonka tehtävänä olisi erityisesti vammaisten yhdenvertaisuuden edistäminen ja suojeleminen sekä yksittäisten tapausten selvittäminen. Vammaisfoorumi on jo useamman vuoden vaatinut vammaisille henkilöille erityisvaltuutettua. YK:n sopimuksen allekirjoituksen jälkeen tulisi myös sopimuksen määräysten perusteella perustaa tällainen valtuutetun virka.

Pidämme kannatettavana esitystä, että ihmisoikeuskeskukselle ei esitetä yksittäisten kanteluiden tutkimista. Ihmisoikeuskeskuksen tehtäviin voisi mielestämme kuitenkin kuulua laajempien rakenteellisiin asioihin tai temaattisiin asioihin liittyvä valvonta. Samoin jos jotkut tietyt asiat toistuvat jatkuvasti yksittäisissä kanteluissa ja valituksissa, niin ihmisoikeuskeskus voisi puuttua tällaisiin asioihin. Ihmisoikeuskeskukselle tulisi säätää toimivalta puuttua yksittäisten tapausten taustalla oleviin hallinnollisiin, rakenteellisiin ongelmiin, jotka vaikuttavat ihmisoikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen.

Ihmisoikeuskeskuksella tulisi olla mahdollisuus puuttua havaitsemiinsa tilanteisiin, joissa ihmisoikeudet eivät toteudu tai niitä rikotaan. Ihmisoikeuskeskuksella tulee olla laaja tiedonsaantioikeus, jotta se voi tehokkaasti valvoa ihmisoikeuksien noudattamista.

Vammaisten henkilöiden osallistuminen ihmisoikeuskeskuksen toimintaan

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n sopimuksessa on sen 33 artiklan 3 kohdassa todettu, että vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt, on osallistettava ja heidän on osallistuttava valvontaprosessiin täysimääräisesti. Sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa todetaan, että laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkaa, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa, sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät.

Nämä sopimuksen määräykset tulee ottaa huomioon valittaessa ihmisoikeuskeskukselle työntekijöitä ja neuvottelukunnan jäseniä. Neuvottelukunnan kokoonpanossa tulee olla vammaisten henkilöiden edustaman järjestön edustus. Vammaisjärjestöillä on oma vammaisten ihmisoikeuksiin erikoistunut järjestö VIKE ry.

Työntekijöiden joukossa tulee olla ainakin yksi vammaisasioihin erikoistunut työntekijä. Valittaessa vammaisasiantuntijoita tulee muistaa, että vammaiset itse ovat parhaita asiantuntijoita vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Vammaisfoorumin näkemyksen mukaan nämä YK-sopimuksen vaatimukset tulee ottaa täysimääräisesti huomioon ihmisoikeuskeskuksen toiminnassa ja lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulisi olla maininta näistä vaatimuksista.

Kantelujen käsittely ja vanhentumisaika

Vammaisfoorumi pitää hyvänä esityksenä sitä, että kanteluiden vanhentumisaikaa muutetaan kahteen vuoteen.

Kanteluiden käsittelyn osalta Vammaisfoorumi pitää tärkeänä sitä, että kansalaisten mahdollisuutta kanteluiden tekemiseen ei missään tapauksessa rajoiteta. On ymmärrettävää, että halutaan suunnata voimavarat perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tärkeiden kanteluiden tehokkaaseen tutkimiseen. Harkintavalta siitä, missä laajuudessa asia tutkitaan, ei saisi kuitenkaan muodostua liian väljäksi ja laajaksi. Kanteluiden tekeminen on monessa tapauksessa yksittäiselle henkilölle ainoa mahdollisuus saada oikeussuojaa. On tärkeää, että kanteluiden tekeminen ei vaadi mitään muotovaatimuksia, vaan henkilö voi itse tehdä kantelun eikä tarvitse siihen asianajajan palveluita. Oikeussuojakeinona kantelu ei aina ole erikoisen tehokas, mutta se on kuitenkin tärkeä. Esimerkiksi, jos eduskunnan oikeusasiamies toteaa, että kunta on toiminut vammaispalveluita järjestäessään väärin, niin vammaisella henkilöllä ei ole mitään takeita siitä, että tilanne kuitenkaan muuttuisi. Kunta voi jatkaa väärää toimintaansa eduskunnanoikeusasiamiehen huomautuksesta huolimatta. Tämä on kuitenkin usein se ainoa keino saada asia riippumattoman tahon tutkittavaksi ja usein eduskunnan oikeusasiamiehen tekemät huomautukset vaikuttavat asiantilan tai menettelyn muuttumiseen.

Lopuksi

Vammaisfoorumi pitää erittäin tärkeänä kansallisen ihmisoikeusinstituution ja ihmisoikeuskeskuksen perustamista.

Näemme, että ihmisoikeuskeskuksella on myös tärkeä rooli täytäntöön pantaessa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimusta ja valvottaessa sen noudattamista.

Vammaisfoorumi haluaa myös nostaa esille ihmisoikeuskeskuksen puolueettomuuden ja riippumattomuuden vaatimuksen. Tämä vaatimus keskukselle tulee Pariisin periaatteiden noudattamisen lisäksi myös YK:n sopimuksen 33 artiklan vaatimuksista. Voidaanko ihmisoikeuskeskuksen tosiasiallinen puolueettomuus ja riippumattomuus turvata, kun virkoja määritellään eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännöillä ja edelleen kanslian työjärjestyksellä. Mielestämme jää myös epäselväksi, miten tässä järjestelmässä tulee turvatuksi vammaissopimuksen 33 artiklan 3 kohta vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen osallisuus seurantajärjestelmään. Tätä ei ole suoranaisesti kirjattu mihinkään velvoittavaksi ja tämän noudattaminen jää riippuvaiseksi johtosäännön ja kanslian työjärjestyksen toimeenpanosta.

VAMMAISFOORUMI RY

Merja Heikkonen Pirkko Mahlamäki

puheenjohtaja pääsihteeri

Lisätiedot: oikeuksienvalvontalakimies Liisa Murto, p. 050-5508 899 liisa.murto@nkl.fi