Lu­kio­kou­lu­tuk­sen ke­hit­tä­mis­työ­ryh­mä

Lu­kio­kou­lu­tuk­sen ke­hit­tä­mi­seen liit­ty­vä kuu­le­mis- ja kes­kus­te­lu­ti­lai­suus 19.5.2010 Sää­ty­ta­lol­la

Näkövammaisten Keskusliitto korostaa esteettömyyden merkitystä tieto- ja viestintäteknologiaan sekä rakennuksiin ja opetustiloihin liittyvissä kysymyksissä. Näkövammaisilla lukiolaisilla tulee olla yhtäläinen oikeus heitä hyödyttävään opinto-ohjaukseen. Opiskelussa tarvittavat palvelut ja tukitoimet tulee järjestyä paikkakunnasta riippumatta. Lukio on tulevaisuudessakin voitava suorittaa neljässä vuodessa.

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry on tutustunut lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän keskustelujen pohjalta laadittuihin alustaviin näkemyksiin.
 
 Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän tehtävänä on valmistella toimenpide-ehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi.
 
Näkövammaisten lukiolaisten määrästä ei ole mahdollista saada tarkkaa tietoa. Eräiden arvioiden pohjalta heitä olisi noin 30-40. Lukio on näkövammaiselle nuorelle hyvä jatko-opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjoamat opiskelualat ovat näkövammaiselle varsin rajalliset, mutta lukion suoritettuaan hänellä on valittavana huomattavasti enemmän opiskelupaikkoja ja –aloja

Lukiokoulutuksen rakenne, tavoitteet ja sisällöt

Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä ehdottaa, että lukion oppimäärä olisi jatkossakin laajuudeltaan kolmivuotinen, ja sen voisi suorittaa enintään neljässä vuodessa. Näkövammaisten Keskusliitto pitää ehdotusta hyvänä. On tärkeää, että lukion oppimäärän voi tarvittaessa suorittaa pidemmässä kuin kolmessa vuodessa. Näkövamma saattaa hidastaa opiskelua, jolloin neljäs vuosi on mahdollisuutena oleellisen tärkeä.

Opetussuunnitelma, pedagogiikka ja oppimisympäristöt

Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa on suositeltavaa käsitellä myös vammaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa työryhmää järjestöissä olevasta osaamisesta ja asiantuntemuksesta.

Työryhmä ehdottaa voimavarojen suuntaamista koulurakennusten kunnosta ja tilojen käyttöön liittyvistä vaatimuksista vastaamiseen. Näkövammaisten Keskusliitto edellyttää, että rakennuksiin ja opetustiloihin liittyvissä kysymyksissä huolehditaan esteettömyyden toteutumisesta. Esteettömyys tarkoittaa myös esim. valaistuksen riittävyyttä ja häikäisemättömyyttä sekä selkeitä kylttejä.

Lukiokoulutuksen mitoitus ja saavutettavuus

On tärkeää, että lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus turvataan. Opiskelumatkat eivät saisi tulevaisuudessa muodostua lukioverkon harvenemisen myötä kohtuuttoman pitkiksi eikä nuoren ainoana vaihtoehtona saisi olla muuttaminen toiselle paikkakunnalle, jos hän haluaa hakeutua lukioon.
 
Työryhmä esittää, että alueellisen opetustarjonnan rakentamista tulee tukea osana valtakunnallista oppimisympäristöjen kehittämistä. Tällöin kyseeseen tulisivat verkko- ja monimuoto-opetus. Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että verkko- ja monimuoto-opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa huolehditaan tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuudesta, esteettömyydestä ja käytettävyydestä. Näkövammaisten lukiolaisten on voitava käyttää kyseisiä oppimisympäristöjä yhdenvertaisesti, joten ne on toteutettava esteettömästi.

Opiskelijoiden yksilölliset erityistarpeet ja tukitoimet

Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä ehdottaa, että lukion oppimäärä olisi jatkossakin laajuudeltaan kolmivuotinen, ja sen voisi suorittaa enintään neljässä vuodessa. Näkövammaisten Keskusliitto pitää ehdotusta hyvänä. On tärkeää, että lukion oppimäärän voi tarvittaessa suorittaa pidemmässä kuin kolmessa vuodessa. Näkövamma saattaa hidastaa opiskelua, jolloin neljäs vuosi on mahdollisuutena oleellisen tärkeä.

Opinto-ohjaus

Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistiossa (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:11) korostetaan tavoitteellisen opinto-ohjauksen ja urasuunnittelun tärkeyttä. Tämän työryhmän tapaan myös lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä ehdottaa, että jokainen lukio-opiskelija laatii jatko-opintoihin orientoivan henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman, joka sisällytetään henkilökohtaiseen suunnitelmaan opintojen etenemisestä.

Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä opinto-ohjauksen kehittämistä ja voimavarojen riittävyyden takaamista. Oikeus yksilölliseen opinto-ohjaukseen tulee kirjata lukiolakiin.

Lukioissa olevilla näkövammaisilla opiskelijoilla tulee olla yhtäläinen oikeus opinto-ohjaukseen ja systemaattiseen tukeen urakysymyksissä. Näkövammaisten Keskusliitto korostaa, että opinto-ohjaajilla on oltava riittävä tietämys näkövammaisuudesta ja sen vaikutuksesta opiskelupaikan ja –alan valintaan. Työnsä tukena opinto-ohjaajat ja koko kouluyhteisö voivat käyttää mm. järjestöissä ja valtion erityiskouluissa olevaa asiantuntemusta.

Opiskelijan oppimisen arviointi

Työryhmä esittää, että lukiokoulutuksessa lisätään tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksessa, opiskelijan oppimisen arvioinnissa ja ylioppilastutkinnossa. Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että tieto- ja viestintäteknologian käytön lisäämisessä ja laajentamisessa huolehditaan käyttöön otettavan teknologian saavutettavuudesta, esteettömyydestä ja käytettävyydestä. Niiden toteutuminen on edellytys näkövammaisten lukiolaisten yhdenvertaisille mahdollisuuksille hyödyntää erilaisia opetus- ja oppimisratkaisuja. Tieto- ja viestintäteknologian esteettömyyteen liittyvää asiantuntemusta löytyy mm. Näkövammaisten Keskusliiton tiedonsaantipalveluista.

Mikäli ylioppilaskirjoituksia uudistetaan ja niissä otetaan käyttöön tieto- ja viestintäteknologiaa, näkövammaisten kokelaiden mahdollisuudet erityisjärjestelyjen käyttämiseen on turvattava. Ylioppilaskirjoituksissa tarvittavia erityisjärjestelyjä ovat mm. lisäaika, mahdollisuus apuvälineiden käyttöön ja tehtävien saaminen soveltuvassa muodossa.

Lisätietoja

Koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi

Mauno Lehtinen  Merja Heikkonen
Toimitusjohtaja  Järjestöjohtaja