Vai­kea­vam­mai­sil­le hen­ki­löil­le sub­jek­tii­vi­nen oi­keus hen­ki­lö­koh­tai­seen avus­ta­jaan

Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry
Invalidiliitto ry
Kynnys ry
Näkövammaisten Keskusliitto ry

Kannanotto 11.10.2006

Eduskunta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Valtiovarainvaliokunta

Vaikeavammaisille henkilöille tärkein tukitoimi on henkilökohtainen avustaja. Vaadimme, että vaikeavammaisille henkilöille on saatava subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan.

Vaatimuksessamme tarkoitamme vaikeavammaisella henkilöllä ihmistä, jolla on vaikean vamman tai sairauden vuoksi pysyvästi kohtuuttomia vaikeuksia suoriutua välttämättömistä päivittäisistä toiminnoista ja jonka selviytyminen välttämättä edellyttää toisen henkilön fyysistä ja teknisluontoista apua ja joka ei ole laitoshoidon tarpeessa. Vaikeavammaisuus ei tässä yhteydessä johdu normaalista ikääntymisestä.

Henkilökohtainen avustaja on välttämätön esimerkiksi pukeutumisessa, riisuutumisessa, vuoteeseen menemisessä, wc:ssä käynnissä, syömisessä, tuskaisen tai vaarallisen asennon korjaamisessa sekä tiedonsaannissa sekä esimerkiksi asioinnissa, opiskelussa ja töissä. Vaikeavammaiset tarvitsevat yksinkertaisesti toisen henkilön fyysistä apua niiden asioiden tekemisessä, jotka tekisivät itse, jos eivät olisi vaikeavammaisia.

Allekirjoittaneilla neljällä vammaisjärjestöllä on kaksi vaatimusta, joihin tulee vastata vielä tämän vuoden kuluessa:

  1. Vaadimme vammaispalvelulakiin muutoksen, jossa syntyy ensivaiheessa vaikeimmin vammaisille henkilöille subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan.
  2. Vaadimme ensi vuoden 2007 talousarvioon 40 miljoonan euronmäärärahaa uudistuksen rahoittamiseksi.

Valtionosuuslainsäädäntöön sisällytetty vammaiskerroin ei ratkaise tarvittavan lakiuudistuksen rahoitusta. Myöskään PARAS-hankkeeseen liittyvä lakiesitys ei tuo ratkaisua henkilökohtainen avustaja -järjestelmän rahoitusongelmaan. Näin ollen vaikeavammaisten subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on toteutettavissa vain siten, että valtio sitoutuu osallistumaan vaikeavammaisten henkilöiden välttämättömään avun tarpeeseen erikseen korvamerkityllä valtionavulla. Muutoin yhteiskunnan panostus ei paranna pienen vähemmistön tosiasiallista tilannetta.

Ministeri Hyssälän asiasta antaman tiedotteen mukaan henkilökohtainen avustaja -järjestelmän muutos on niin suuri, että siinä on edettävä asteittain. Järjestelmän sisällön osalta olemme olleet samalla asteella vuodesta 1988 ja vuodesta 1991 asti olemme olleet ottamassa ensimmäistä kehitysaskelta. Nyt on sen ensimmäisen sisällöllisen muutoksen aika. Muutosta edellyttää muun muassa nykyisen hallituksen ohjelma, jossa on erityisesti luvattu kehittää vaikeavammaisten avustajajärjestelmää ja tulkkipalveluja. Tulkkipalveluja ollaan eduskunnalle annetun esityksen mukaan parantamassa, mutta henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kehittäminen on jälleen kerran sivuutettu. Hallituksen on vastattava hallitusohjelman toteuttamisesta. Tämän lisäksi valtiolla on valtiosääntöoikeudellinen velvollisuus ryhtyä toimiin henkilökohtainen avustaja -tukitoimen vahvistamiseksi.

Professori Kaarlo Tuori on antanut asiantuntijalausunnon erityisesti perustuslain 19.1 §:n velvoittavuudesta taata kaikille ihmisarvoinen elämä. Perustuslain 19 §:n 1 momentin säännös asettaa Tuorin perusteluiden mukaan lainsäätäjän harkintavallalle rajat, joita lainsäädäntötyössä tulee noudattaa. Tätä seikkaa, johon myös oikeuskansleri Nikula otti kantaa eduskunnassa 21.9.06 pitämässään puheessa, ei voida ohittaa.

Vaikeavammaisten ihmisten perusoikeuksien toteutumisen turvaaminen edellyttää, että eduskunta ryhtyy vaatimuksemme mukaisiin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin välittömästi.

HETA - HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJIEN LIITTO RY
INVALIDILIITTO RY
KYNNYS RY
NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY