Pelk­kä kir­jal­li­nen tie­dok­sian­to ei nä­kö­vam­mai­sel­le rii­tä

Näkövammaisten Keskusliitto julkilausuma 11.11.2000

Näkövammaisten Keskusliiton liittovaltuusto toivoo, että lainsäädännöllä taataan näkövammaisille henkilöille oikeus saada tieto itseään
koskevista hallintopäätöksistä ja niihin olennaisesti liittyvistä asiakirjoista kirjallisen muodon ohella myös suullisesti. Lisäksi tieto tulee antaa näkövamman kannalta parhaiten soveltuvassa muodossa, esimerkiksi äänitteenä, pistekirjoituksella tai sähköpostina. Näin näkövammaisilla olisi nykyistä tasa-arvoisemmat mahdollisuudet turvautua perustuslaissa säädettyihin oikeusturvan edistämisen keinoihin. Samalla myös hyvän hallinnon periaatteet toteutuisivat nykyistä laajemmin.

Näkövammaisten henkilöiden mahdollisuus saada itseään koskevat viranomaisten päätökset tiedoksi muutoin kuin kirjallisesti on hyvin satunnaista. Nykyinen käytäntö, joka perustuu lakiin, ei velvoita antamaan päätöksiä tiedoksi muussa kuin kirjallisessa muodossa (Laki tiedoksiannosta hallintoasioissa 232/66). Tämä heikentää olennaisesti näkövammaisten mahdollisuutta turvautua Suomen perustuslain 21 §:ssä säädettyyn oikeuteen hakea muutosta esimerkiksi toimeentuloa tai itsenäistä suoriutumista sääteleviin hallinnollisiin päätöksiin.

Enemmistö näkövammaisista on työelämän ulkopuolella, minkä vuoksi heidän
toimeentulonsa on julkisen sosiaaliturvan varassa. Lisäksi valtaosa kaikista näkövammaisista tarvitsee jokapäiväisistä toiminnoista suoriutuakseen erilaisia julkisia palveluja ja tukitoimia. Oikeus näihin kaikkiin etuuksiin, palveluihin ja tukitoimiin määritellään kirjallisilla päätöksillä, joita moni näkövammainen ei pysty itsenäisesti lukemaan, vaan tarvitsee ulkopuolista apua. Lukuavun saaminen saattaa kuitenkin kestää useita päiviä, jolloin valitusaika saattaa umpeutua. Lukuavun käyttö rajoittaa merkittävästi myös näkövammaisten oikeutta yksityisyyden suojaan.

Muun muassa näistä syistä näkövammaiset eivät voi tehokkaasti käyttää hyväkseen perustuslaissa jokaiselle taattua oikeutta hakea muutosta saamiinsa päätöksiin. Lisäksi erilaisten itsenäisen suoriutumisen edellytyksenä olevien etuuksien ja palvelujen saaminen viivästyy aina silloin, kun tietoa asian ratkaisemiseksi vaadittavista selvityksistä pyydetään vain kirjallisesti. Erilaiset etuuksien takaisinperintätilanteet voitaisiin myös välttää, jos tieto etuuden maksamiseksi tai sen suuruuden määrittelemiseksi tarvittavista selvityksistä annettaisiin muutenkin kuin kirjallisesti.

Lisätietoja

 tiedotuspäällikkö Anna-Maija Kurvinen-Tikkanen
am.kurvinen@nkl.fi
puh. 050 596 5018