Val­tio­neu­vos­ton lap­si- ja nuo­ri­so­po­li­tii­kan ke­hit­tä­mi­soh­jel­ma

Lausunto 11.10.2007
Opetusministeriö
Lausuntopyyntö 12.9.2007

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää opetusministeriötä mahdollisuudesta esittää näkemyksensä valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta.

Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma paneutuu kattavasti erilaisiin lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteiden kannalta keskeisiin asioihin. Kehittämisohjelman valmistelussa on ollut mukana yhteysverkosto, jossa myös Näkövammaisten Keskusliitto on edustettuna.

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa on otettu melko hyvin huomioon asioita, joita Näkövammaisten Keskusliitto on esittänyt yhteysverkoston kokouksessa 19.6.2007. Tässä lausunnossa haluamme kiinnittää opetusministeriön huomiota seuraaviin seikkoihin.

Hallituksen linja - lapsi- ja nuorisoystävällinen Suomi

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden on koskettava yhtäläisesti kaikkia lapsia ja nuoria. Hallituksen tavoitteen mukaan vammaisten lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on poistettava osallistumisen esteitä ja ehkäistävä niiden syntymistä. Tavoite on kannatettava, mutta se ei saa jäädä pelkäksi tavoitteeksi. Vammaisten lasten ja nuorten tasavertaiset osallistumismahdollisuudet tulee pitää mukana kaikissa kehittämisohjelman tavoitteissa ja toimenpiteissä. Tämä on hyvä selkiyttää myös eri toimenpiteiden vastuutahoille ja poliittisesta ohjauksesta vastaaville tahoille.

Digitaalinen sukupolvi

Teknologian, tieto- ja viestintätekniikan sekä digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen on arkipäivää. Lapset ja nuoret ovat tottuneet toimimaan tietoverkoissa ja käyttämään teknisiä laitteita. Näkövammaisten lasten ja nuorten kohdalla tietokoneiden ym. teknisten laitteiden ja tietoverkkojen käyttö ei ole itsestään selvää. Näkövammainen voi käyttää tietokoneita erilaisten apuvälineiden kanssa, mutta niiden saaminen on ongelmallista etenkin alakouluikäisille ja sitä nuoremmille lapsille. Kela kustantaa ammatillisena kuntoutuksena vaikeavammaisille opiskelussa tarvittavia apuvälineitä, joita voivat olla esim. tietokone ja siihen tarvittavat apuvälineet. Tämä kuitenkin koskee vasta peruskoulun 7. luokkaa ja sitä myöhempiä opintoja. Nuoremman näkövammaisen lapsen mahdollisuudet saada tietokone ja/tai siihen tarvittavat apuvälineet käyttöönsä vaihtelee suuresti.

Näkövammaisen nuoren elämässä tietotekniikan ja sen tuomien mahdollisuuksien merkitys on vieläkin suurempi kuin muiden nuorten. Tietotekniikka on välttämätöntä tiedonsaannissa ja tiedonhallinnassa. Se tuo näkövammaisten nuorten ulottuville asioita, joista he muutoin jäisivät syrjään. Tietokonetta voidaan pitää näkövammaisten nuorten elämänhallinnan apuvälineenä, joten sen käyttö ei saisi alkaa myöhemmin kuin muilla nuorilla. Näkövammaisten Keskusliiton näkemyksen mukaan näkövammaisilla lapsilla ja nuorilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet käyttää tietokonetta ym. tietotekniikkaa samanikäisenä muiden lasten ja nuorten kanssa. Nykyisten säädösten puitteissa tämä toteutuu huonosti.

Tietoverkot ja erilaiset digitaaliset oppimisympäristöt eivät välttämättä ole esteettömiä. Esteettömyysperiaatteet tulee ottaa vakavasti erilaisten www-sivujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Maassamme on hyviä esimerkkejä esteettömistä www-sivuista, jotka ovat sekä toimivia että visuaalisesti hyviä. Kokemukset digitaalisten oppimisympäristöjen käytöstä näkövammaisten apuvälineillä ovat vaihtelevia.

Kirjastot ja kirjastojen www-sivut ovat monipuolisia ja luotettavia tiedonlähteitä. Kehittämisohjelman toimenpiteenä mainitaan yleisten kirjastojen verkkopalvelujen, kirjastot.fi:n, keskitetysti tuottaman lasten ja nuorten portaalihankkeen tukeminen. Portaalihankkeen toteutuksessa on otettava huomioon esteettömyysnäkökulma, jotta se on myös näkövammaisten lasten ja nuorten käytettävissä.

Kehittämisohjelman mukaan on tarkoitus käynnistää verkkopohjaisen nuorisotyön valtakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on luoda vuoden 2009 loppuun mennessä valtakunnallinen moniammatillinen verkkonuorisotalo.

Hankkeen tavoite on hyvä. Toteutuksessa on otettava huomioon esteettömyysnäkökulmat, jotta näkövammaiset nuoret voivat hyödyntää verkkonuorisotaloa yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Vammaisuus osana perhettä

Kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa vammaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia. Toimenpiteenä mainitaan mm. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen edellyttämät lainsäädäntömuutokset. Yleissopimuksen tavoitteena on vahvistaa vammaisten ihmisten mahdollisuuksia nauttia kaikista olemassa olevista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa. Suomen tulee tehdä keskeiset lainsäädäntömuutokset ennen yleissopimuksen ratifiointia. Ratifiointi on tärkeää saada loppuun kuluvalla hallituskaudella.

Vammaisten ihmisoikeuskeskus (VIKE) ja useat vammaisjärjestöt ovat jättäneet lausuntonsa ulkoasiainministeriön YK:n vammaisten yleissopimusta koskeneeseen lausuntopyyntöön. Lausunnossaan VIKE ja vammaisjärjestöt tuovat esiin useita säädösmuutoksia, joiden tekeminen on välttämätöntä. Yleissopimuksen ratifioinnissa vastuutahoina tulee olla kaikki keskeiset ministeriöt. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa on vastuutahoksi nimetty vain sosiaali- ja terveysministeriö. Tämä ei Näkövammaisten Keskusliiton näkemyksen mukaan riitä, sillä muutokset edellyttävät hyvää poikkihallinnollista yhteistyötä.

Vammaispalvelujen kehittäminen on oleellinen osa vammaisten lasten ja nuorten yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien takaamista. Yksi keskeinen kehittämiskohde on henkilökohtainen avustaja -järjestelmä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kehitystyö on alkamassa kuluvalla hallituskaudella. Ensimmäiset mm. henkilökohtainen avustaja -järjestelmän subjektiiviseen oikeuteen liittyvät lainsäädäntömuutokset olisivat tulossa vuosina 2009-2010. Näkövammaisten Keskusliitto pitää erittäin tärkeänä, että ensivaiheessa subjektiivisen oikeuden piiriin tulevat myös täysin sokeat ihmiset.

Näkövammaisten Keskusliiton mukaan on välttämätöntä, että henkilökohtaisen avustaja -järjestelmän kehittämisessä tehdään pitkän ajan sitovat suunnitelmat. Lainsäädäntömuutokset tulee saada valmiiksi nykyisellä hallituskaudella esim. siten, että uudistetut säädökset tulevat voimaan asteittain.

Henkilökohtainen apu on fyysistä tai teknisluonteista avustamista jokapäiväisen elämän asioissa, opiskelussa, työssä ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Vammaisten ihmisten tarvitsemat henkilökohtaisen avustajan viikoittaiset tai kuukausittaiset tuntimäärät vaihtelevat vamman aiheuttaman tarpeen mukaan. Mitään vammaryhmää ei saa jättää henkilökohtaisen avun ulkopuolelle.

Poikkihallinnollista yhteistyötä on tarpeen lisätä vammaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä näkökulmien tuomiseksi eri hallinnonaloilla tehtävään valmistelutyöhön. Vammaispalvelut ja vammaisuuteen liittyvät asiat eivät ole pelkästään sosiaali- ja terveysministeriön asioita, vaan koskettavat laajasti eri hallinnonalojen toimintaa. Jokaisen hallinnon alan tulee ottaa vastuu siitä, että vammaisuuteen liittyvät asiat ovat esillä sen toiminnoissa ja valmistelutyössä.

Opinto-ohjaus ja ammatillinen koulutus

Kehittämisohjelman tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Opinto-ohjauksen tavoitteeksi asetetaan joustava, nopea ja ammattitaitoinen ohjaus opintoihin, jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä.

Opinto-ohjauksen tulee kiinnittää huomiota myös vammaisiin nuoriin ja heidän tarpeisiinsa. Tällä hetkellä esim. näkövammaisten nuorten saama opinto-ohjaus ei läheskään aina täytä em. opinto-ohjauksen tavoitteita. Opinto-ohjaajilla ei ole riittävää tietoa ja osaamista vammaisten nuorten ohjaamiseen. Vastuuta jatko-opintojen ja ammatinvalinnan suunnittelusta ei saa jättää yksin nuorelle ja hänen perheelleen. Nykyistä tilannetta kuvaa mm. kokemus opinto-ohjauksen merkityksettömyydestä tulevia opiskeluvalintoja tehtäessä. Vammaisten nuorten ohjaamiseen tulee kiinnittää huomiota opinto-ohjaajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Myös yhteistyö eri vammaisjärjestöjen kanssa on suositeltavaa. Pelkkä opinto-ohjaajan, kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin yhteistyö ei välttämättä riitä.

Kehittämisohjelmassa korostetaan työssäoppimisen merkitystä. Näkövammaisten nuorten kohdalla työssäoppimispaikkojen löytäminen, valinnanmahdollisuudet ja oppimistavoitteita vastaavan työssäoppimisjakson suorittaminen ei ole itsestään selvää. Näkövammaisten Keskusliiton mukaan tähän tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, jotta näkövammaiset nuoret voivat osallistua täysipainoisesti opintoihin sisältyviin työssäoppimisjaksoihin.

Valtaosa näkövammaisista lapsista ja nuorista opiskelee integroidusti lähikouluissa. Onnistuakseen integraatio tarvitsee tukea. Maassamme on näkövammaispedagogiikkaan erikoistuneita oppilaitoksia (esim. Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Arlainstituutti), joiden toiminta resurssikeskuksina ja näkövammaisten opetuksen ammattilaisina tulee säilyttää. Näkövammaispedagogisen osaamisen katoaminen vaikuttaisi haitallisesti myös jatkuvasti kehittyvään integraatioon.

Lisätietoja: koulutussihteeri Sari Kokko, p. 050 401 5802, sähköposti: sari.kokko@nkl.fi

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja