Eri­tyi­so­pe­tuk­sen stra­te­gia

Lausunto 14.12.2007
Opetusministeriö
Lausuntopyyntö 12.11.2007

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää opetusministeriötä mahdollisuudesta esittää näkemyksensä erityisopetuksen strategiasta.

Erityisopetuksen strategia paneutuu kattavasti erityisopetuksen osa-alueisiin, kuten käytännön työhön, opettajankoulutukseen ja tutkimukseen. Työryhmä on onnistunut työssään hyvin, ja sen tekemät toimenpide-ehdotukset ovat asianmukaisia.

Näkövammaisia integroidusti kotikunnassaan opiskelevia koululaisia on noin 600-700. Valtion erityiskouluissa opiskelee joitakin kymmeniä näkövammaisia lapsia ja nuoria.

Erityisopetuksen strategiassa on otettu melko hyvin huomioon asioita, jotka ovat keskeisiä näkövammaisten lasten ja nuorten koulunkäynnin kannalta. Tässä lausunnossa haluamme kiinnittää opetusministeriön huomiota seuraaviin seikkoihin.

Oikeus koulutukseen ja lähikouluun

Oikeus koulutukseen on keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite. Hyvä peruskoulutus on polku jatko-opintoihin ja työelämään. Oppivelvollisuuteen ja -oikeuteen sisältyy myös oikeus oppimisessa tarvittaviin palveluihin ja tukitoimiin. Niiden asianmukainen järjestäminen on tärkeä koulutus-, sosiaali- ja yhteiskuntapoliittinen kysymys.

Erityisopetuksen strategian tavoitteena lienee painottaa nykyistä enemmän inklusiivista opetusta. Lähikouluperiaatteen toteutuminen on keskeinen osa tätä kehitystä. Näkövammaisten Keskusliiton mukaan jokaisen näkövammaisen lapsen ensisijainen koulu tulee olla oma lähikoulu.

Kunnan on huolehdittava, että lähikoulu saa tarvittavan tuen ja näkövammainen oppilas tarvitsemansa avustaja- ym. tukipalvelut. Toissijaisia vaihtoehtoja ovat erityisluokat ja erityiskoulut, joita on harkittava vasta silloin, jos koulunkäynti niissä on erityisen perusteltua. Erityisluokka tai erityiskoulu voi tulla kyseeseen esim. näkövammaisen monivammaisen lapsen kohdalla. Samoin lisäopetus voi olla perusteltua toteuttaa näkövammaisten erityiskoulussa, sillä lisäopetusta tarjoava lähikoulu ei välttämättä pysty vastaamaan oppilaan tarpeisiin ja lisäopetuksen yksilöllisiin näkövammaisuuteen liittyviin tavoitteisiin.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

Tällä hetkellä kaikille erityisopetuksen oppilaille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Siitä on tehtävä hallintopäätös, johon voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen ja tarvittaessa myöhemmässä vaiheessa hallinto-oikeuteen. Hallintopäätöksen tekevä taho määritellään kunnan sisäisissä säännöissä.

Perusopetuslakia on muutettu 1.8.2003 alkaen, mutta edelleen joissakin kunnissa on epätietoisuutta HOJKSista tehtävästä hallintopäätöksestä. Koska HOJKSia voidaan pitää sitovana asiakirjana, osa kunnista on tehnyt hyvin pelkistettyjä HOJKSeja. Näin kunta ei ole sitoutunut mihinkään, vaan on voinut järjestää näkövammaisen oppilaan tarvitsemat palvelut ja tukitoimet minimitasoisina. Tämä ei vastaa HOJKSin tarkoitusta eikä edistä näkövammaisen oppilaan koulunkäyntiä. HOJKS tulee laatia, ja opetuksessa tarvittava tuki tarjota, sellaisena kuin näkövammainen oppilas sen tosiasiassa tarvitsee.

HOJKS laaditaan moniammatillisena yhteistyönä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön kannalta on erittäin tärkeää, että huoltaja(t) osallistuvat HOJKSin laadintaan.

HOJKSit ja niiden laadintaprosessit ovat hyvin erilaisia. Koulunkäynnin muutostilanteiden kannalta olisi suotavaa, että HOJKSit tehtäisiin yhtenäisen kattavan mallin pohjalta. HOJKS-malli tukisi HOJKSin laadintaa, sillä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa olevat kirjaukset eivät käytännössä näytä olevan riittäviä. Mahdollisessa valtakunnallisessa HOJKS-mallissa tulee olla riittävät näkövammaisuutta ja näkövammaispedagogiikkaa koskevat kirjaukset ja lisätietomahdollisuudet. Näkövammaisuuteen ja näkövammaisen lapsen koulunkäyntiin liittyy useita erityispiirteitä, joiden huomioon ottaminen on oleellinen osa oppioikeutta ja -velvollisuutta.

Opetusministeriön valmistelemassa erityisopetuksen strategiassa ei oteta kantaa HOJKSin toteutumisen seurantaan. Näkövammaisten Keskusliiton mukaan HOJKSien toteutumista tulee seurata, sillä niiden toteutuminen ei ole itsestään selvää. Lisäksi on seurattava HOJKSien kattavuutta ja laadintaprosessin käytäntöjä.

Varhainen puuttuminen

Näkövammaisten Keskusliitto pitää tärkeänä huomion kiinnittämistä varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Opetuksen ja tukitoimien suunnittelun ja toteutuksen tulee perustua moniammatilliseen yhteistyöhön. Etenkin heikkonäköisten oppilaiden kohdalla lääketieteellinen kannanotto ja tietämys on yhtä tärkeää kuin pedagoginen tietämys. Myös erilaisilla kuntoutuksellisilla näkökulmilla on merkitystä.

Sosiaaliset taidot ja sosiaalinen integraatio

Aistivamman ohella näkövamma on sosiaalinen vamma. Tämän vuoksi huomiota on kiinnitettävä lapsen ja nuoren sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä itsenäisen elämän taitojen kehityksen tukemiseen. Itsenäisen elämän taidoilla Näkövammaisten Keskusliitto tarkoittaa elämän perustaitoja, joita jokainen lapsi ja nuori arjessaan tarvitsee. Sosiaaliset taidot ja itsenäisen elämän taidot ovat yhtä keskeisiä kuin akateemiset taidot. Niiden kehitystä voivat kodin ohella tukea päivähoito, esiopetus, perusopetus ja muu koulutus sekä lapsen ja nuoren koko sosiaalinen ympäristö.

Näkövammaisten Keskusliitto korostaa näkövammaisten lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen ja itsenäisen elämän taitojen kehityksen tukemisen merkitystä. Lisäksi Näkövammaisten Keskusliitto on huolestunut näkövammaisten lasten ja nuorten yksinäisyydestä, syrjäytymisvaarasta ja alttiudesta tulla kiusatuksi kouluyhteisössä. Näkövammaisten lasten ja nuorten kohdalla opetushenkilöstön on kiinnitettävä erityistä huomiota myös muiden kuin akateemisten taitojen kehitykseen. Lisäksi opetushenkilöstön on pyrittävä edistämään erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren todellista sosiaalista osallisuutta. Samanikäiset kaverit ja ryhmässä toimimisen harjoittelu ovat olennainen osa lapsen sosiaalista kasvua ja kehitystä. Näkövammaisten lasten ja nuorten kohdalla integroinnin heikkous ovat nimenomaan sosiaaliseen osallisuuteen liittyvät näkökulmat. Näkövammaiset koululaiset eivät välttämättä onnistu luomaan kaverisuhteita ikätovereihinsa, mutta heillä ei ehkä myöskään ole kontakteja muihin näkövammaisiin lapsiin ja nuoriin. Sosiaalisen integraation tukeminen on jäänyt fyysisen ja toiminnallisen integraation varjoon.

Riittävät palvelut ja tukitoimet oppioikeuden varmistajina

Erityisopetuksen strategian mukaan jokaiselle perusopetuksen oppilaalle tulee turvata riittävä tuki ja henkilökohtainen ohjaus. Näkövammaisen oppilaan kohdalla tämä tarkoittaa esim. koulunkäyntiavustajaa, koulukuljetuksia, oppimateriaaleja, apuvälineitä sekä ohjaus- ja tukipalveluja.

Näkövammaisen oppilaan oppimateriaalin saanti tulee turvata. Materiaalitilaukset on tehtävä riittävän ajoissa, tilauksille on määriteltävä vastuuhenkilö ja tilauksiin liittyvän kunnan sisäisen päätöksenteon on oltava sujuvaa.

Riittävät, toimivat ja tarkoituksenmukaiset apuvälineet ovat olennainen osa näkövammaisen lapsen ja nuoren koulunkäyntiä. Apuväline, sen käyttötarkoitus ja opetuksen vuosiluokka määrittelevät, kuuluuko apuvälineen myöntäminen opetustoimelle, terveydenhuollolle vai Kelalle.

Nykypäivän lapset ja nuoret ovat tottuneet toimimaan tietoverkoissa ja käyttämään teknisiä laitteita. Näkövammaisten lasten ja nuorten kohdalla tietokoneiden ym. teknisten laitteiden ja tietoverkkojen käyttö ei ole itsestään selvää. Näkövammainen voi käyttää tietokoneita erilaisten apuvälineiden kanssa, mutta niiden saaminen on ongelmallista etenkin alakouluikäisille ja sitä nuoremmille lapsille. Kela kustantaa ammatillisena kuntoutuksena vaikeavammaisille opiskelussa tarvittavia apuvälineitä, joita voivat olla esim. tietokone ja siihen tarvittavat apuvälineet. Tämä kuitenkin koskee vasta peruskoulun 7. luokkaa ja sitä myöhempiä opintoja. Nuoremman näkövammaisen lapsen mahdollisuudet saada tietokone ja/tai siihen tarvittavat apuvälineet käyttöönsä vaihtelee suuresti.

Tietokonetta voidaan pitää näkövammaisten nuorten elämänhallinnan apuvälineenä, joten sen käyttö ei saisi alkaa myöhemmin kuin muilla nuorilla. Näkövammaisten Keskusliiton näkemyksen mukaan näkövammaisilla lapsilla ja nuorilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet käyttää tietokonetta ym. tietotekniikkaa samanikäisenä muiden lasten ja nuorten kanssa. Nykyisten säädösten puitteissa tämä toteutuu huonosti.

Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Svenska skolan för synskadade tarjoavat palveluja ja tukitoimia integroidusti opiskelevalle näkövammaiselle oppilaalle ja hänen koululleen. Laadukkaan opetuksen ja oppimisen kannalta on tärkeää turvata esim. ohjaavan opettajan palvelut ja tilapäisen opetuksen jaksot oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tosiasiallinen mahdollisuus tilapäisen opetuksen jaksoihin tulee olla myös normaalikouluissa opiskelevilla näkövammaisilla oppilailla. Nykyisin tässä on rahoitukseen liittyviä epäkohtia, eikä mahdollisuus tilapäisen opetuksen jaksoon välttämättä toteudu.

Näkövammaisten Keskusliitto pitää erityisopetuksen strategian toimenpide-ehdotusten puutteena sitä, ettei niissä oteta lainkaan kantaa koulunkäyntiavustajatoiminnan kehittämiseen. On selvästi nähtävissä, että selkiyttämistä tarvitaan mm. koulunkäyntiavustajan myöntämisperusteisiin, rooliin ja palkkaukseen. Myös koulunkäyntiavustajien riittävyys tulee taata.

Koulunkäyntiavustajalle ei saa siirtää luokanopettajan, aineenopettajan tai erityisopettajan tehtäviä. Tilanteet, joissa opettaja opettaa koko luokkaa samalla tavalla ja koulunkäyntiavustaja pyrkii soveltamaan opetuksen näkövammaiselle oppilaalle soveltuvaksi, eivät ole laadukasta opetusta. Opetustehtävä on siihen koulutetulla opetushenkilöstöllä.

Näkövammaisen lapsen koulunkäynti ei saa kärsiä taloudellisten seikkojen vuoksi. Kuntien on turvattava näkövammaisen oppilaan tarvitsemat palvelut ja tukitoimet riittävässä laajuudessa. Tarvittavat palvelut ja tukitoimet tulee kirjata yksiselitteisesti ja riittävän tarkasti HOJKSiin tai erityisopetuksen strategiassa ehdotettavaan tehostettuun tukeen liittyvään oppimissuunnitelmaan. Strategian mukaan oppimissuunnitelma otettaisiin käyttöön esi- ja perusopetuksessa aina tehostetun tuen alkaessa. Ellei tehostettu tuki ole tarkoituksenmukainen tukitoimi, oppilaalle tehtäisiin erityisopetuspäätös, joka olisi nykyistä monipuolisempi.

Tällä hetkellä kuntien käytännöt näkövammaisen oppilaan koulunkäynnin tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien toteutuksessa vaihtelevat. Osalla kunnista on tahtoa huolehtia riittävästä tuesta ja toisissa kunnan hallinto- ja päätöksentekokulttuuri eivät ole myönteisiä näkövammaisen oppilaan koulunkäynnille. Lähikouluperiaatteen toteutuminen ja oppioikeuden varmistaminen edellyttävät kunnan hallinnon ja päätöksenteon tukea.

Opetuksen eriyttäminen taito- ja taideaineissa

Erityisopetuksen strategiassa nostetaan esiin tehostettu tuki, joka tarkoittaa mm. opetuksen eriyttämisen, samanaikaisopetuksen, tukiopetuksen sekä osa-aikaisen erityisopetuksen ja oppilashuollon kehittämistä. Näkövammaisten oppilaiden kohdalla opetuksen eriyttäminen on merkityksellistä etenkin taito- ja taideaineissa. Suurimmat ongelmat ovat liikunnan opetuksessa. Näkövammaisella oppilaalla on yhtäläinen oikeus saada opetusta esim. liikunnassa, kuvaamataidossa ja käsityössä. Opetus on turvattava riittävällä opetuksen eriyttämisellä ja erityispedagogisella osaamisella.

Pidennetty oppivelvollisuus ja ryhmäkoko

Nykyisin valtaosa näkövammaisista oppilaista on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Perusopetuslaissa säädettävä pidennetty oppivelvollisuus vaikuttaa luokkakokoon siten, että opetusryhmän koko saa olla enintään 20 oppilasta.

Erityisopetuksen strategiassa ei oteta kantaa pidennetyn oppivelvollisuuden poistamisen tai säilyttämisen puolesta. Ehkä suurin merkitys pidennetyllä oppivelvollisuudella on nimenomaan luokkakoon kannalta. Nykyisten ryhmäkokosäädösten toimivuutta selvitettäessä on hyvä kiinnittää huomiota pidennetyn oppivelvollisuuden myönteiseen vaikutukseen luokkakokoa määriteltäessä.

Opinto-ohjaus ja nivelvaiheet

Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä, että erityisopetuksen strategiassa otetaan esiin perusopetuksen jälkeiset opinnot ja niihin liittyvä opinto-ohjaus. Näkövammaisten oppilaiden kohdalla opinto-ohjaus ei aina toteudu tarkoituksenmukaisesti. Tätä kuvastaa mm. kokemus opinto-ohjauksen merkityksettömyydestä tulevia opiskeluvalintoja tehtäessä. Opinto-ohjaajilla tulee olla riittävä osaaminen ja tukiverkosto näkövammaisen nuoren ohjaamiseen. Vastuuta ammatinvalinnasta ja jatko-opintojen suunnittelusta ei saa jättää yksin näkövammaiselle nuorelle ja hänen perheelleen.

Huomion kiinnittäminen peruskoulun nivelvaiheisiin edistää siirtymien onnistunutta toteutusta. Näkövammaiselle oppilaalle, hänen vanhemmilleen ja opettajilleen on taattava riittävä tuki ja ohjaus koulunkäynnin eri vaiheissa. Koulun tai koulumuodon vaihdoksen yhteydessä on hyvä hyödyntää saattaen vaihtamista, mikä varmistaa tiedonkulkua ja tiedonvaihtoa.

Valtion erityiskoulut

Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä valtion erityiskoulujen tehtävien, aseman ja rahoituksen selvittämistä. Kyseisiä asioita on selvitetty vuosina 2004-2006, joten uuden selvityksen antama lisäarvo on syytä tarkentaa.

Näkövammaisten Keskusliiton mielestä valtion erityiskoulun ja lapsen kotikunnan rahoitusvastuun jakautuminen kaipaa selkiyttämistä ja yhtenäistä käytäntöä tilanteessa, jossa lapsi käy koulua valtion erityiskoulussa. Nykyisin epäselvyyttä on mm. matka- ja avustajakustannusten jakautumisesta. Valtion erityiskoulussa olevan lapsen kuntoutuksen toteutuminen tulee turvata myös koulun loma-aikoina ja sellaisessa kuntoutuksessa, joka ei varsinaisesti liity koulunkäyntiin.

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2010 alusta. Uudistuksen tavoitteena on tehdä valtionosuusjärjestelmästä nykyistä selkeämpi, yksinkertaisempi ja läpinäkyvämpi. Lisäksi sitä on tarkoitus kehittää nykyistä kannustavammaksi.

Koska esi- ja perusopetuksen oppilaskohtainen rahoitus muuttuu ja mm. korotetut valtionosuudet poistuvat, näkövammaisten (ja muiden vammaisten) lasten opetuksen rahoitus on turvattava. Näkövammaisten Keskusliitto on huolestunut valtionosuusuudistuksen vaikutuksista näkövammaisten oppilaiden tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien saatavuuteen. Korotetun valtionosuuden tuoma rahoitus on uudistuksessa kompensoitava riittävän hyvin. Lisäksi on huolehdittava siitä, että näkövammaisen oppilaan tarvitsemiin tukipalveluihin suunnatut rahat todella käytetään niihin.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta tuli voimaan 1.8.2004. Se tulee järjestää Opetushallituksen antamien koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti. Erityisopetuksen strategiassa ei oteta kantaa aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Kuitenkin Jyväskylän yliopiston tekemän perusopetuksen tukipalvelujen toimivuutta oppilashuoltoryhmien ja huoltajien kokemusten perusteella arvioivan selvityksen mukaan ongelmia oli myös aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä.

Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä siellä mahdollisesti tarvittava henkilökohtainen avustaja tai muu tukitoimi ovat osa pienen näkövammaisen koululaisen ja hänen perheensä arkea. Koska osa tarjolla olevasta aamu- ja iltapäivätoiminnasta järjestetään perusopetuslain mukaisena, erityisopetuksen strategiassa olisi tarkoituksenmukaista olla tähän liittyviä näkemyksiä ja mahdollisesti myös toimenpide-ehdotus toiminnan kehittämiseksi.

Valtakunnallinen opetuksen oikeusturvakeskus

Näkövammaisten Keskusliitto suhtautuu myönteisesti ehdotukseen valtakunnallisen oikeusturvakeskuksen perustamisesta. Jo suunnitteluvaiheessa tulee erityistä huomiota kiinnittää opetuksen oikeusturvakeskuksen asiantuntijuuden ja puolueettomuuden takaamiseen. Lisäksi sen suorittamalla valvonnalla tulee olla todellista merkitystä oppilaiden oikeusturvalle ja yhdenvertaisuudelle.

Opettajien perus- ja täydennyskoulutus

Erityisopetuksen strategiassa ehdotetaan, että yliopistot tarkistavat opettajankoulutuksen rakenteita ja sisältöjä siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus perehtyä opetuksen eriyttämiseen ja erityiskasvatuksen kysymyksiin opintojensa eri vaiheissa. Myös erityisopettajakoulutusta on tarkoitus kehittää.

Näkövammaisten Keskusliiton mukaan opettajankoulutuksen kehittäminen ja erityispedagogisen osaamisen lisääminen on tärkeää. Maassamme oleva näkövammaispedagoginen osaaminen on säilytettävä, ja sen kehittämistä on tuettava.

Opettajien täydennyskoulutuksessa pyritään painottamaan esim. työyhteisölle suunnattua koulutusta yksittäisten opettajien kouluttamisen sijaan. Näkövammaisen oppilaan kannalta on tärkeää, että opettaja ja avustaja saavat riittävän perehdytyksen näkövammaisen oppilaan opettamiseen ja koulunkäynnin tukemiseen. Keskeisiä asioita ovat mm. pedagogiset kysymykset, oppimateriaalikysymykset, apuvälineiden käyttö sekä sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot. Näkövammaisen lapsen opettajan tai avustajan koulutustarpeeseen tulee vastata, sillä viime kädessä kyse on lapsen oikeudesta laadukkaaseen opetukseen.

Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on hyvä muistaa järjestöissä oleva osaaminen ja yhteistyömahdollisuudet.

Lisätietoja: koulutussihteeri Sari Kokko, p. 050 401 5802, sähköposti: sari.kokko@nkl.fi

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja