Hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja­jär­jes­tel­mä sub­jek­tii­vi­sek­si oi­keu­dek­si myös so­keil­le ja kuu­ro­so­keil­le

Näkövammaisten Keskusliitto
Kannanotto 5.10.2006

Eduskunta
Kansanedustajat

Sosiaali- ja terveysministeriö
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Ruotsin malli sivuuttaa sokeat ja kuurosokeat

Vammaisjärjestöt ovat viime aikoina esittäneet henkilökohtainen avustaja -järjestelmän säätämistä 40 miljoonan euron lisämäärärahan turvin subjektiiviseksi oikeudeksi samaan tapaan kuin Ruotsissa on tehty. Myös Näkövammaisten Keskusliitto vaatii henkilökohtaisen avustajan säätämistä subjektiiviseksi oikeudeksi, mutta vastustaa tukitoimen järjestämistä Ruotsin mallin mukaisesti, koska se ei mahdollista avustajan myöntämistä eri tavoin vaikeavammaisille ihmisille.

Ruotsin lainsäädännön takaama subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan sisältää vain sellaisten henkilöiden avustajatarpeet, jotka tarvitsevat apua vähintään 20 tuntia viikossa ja joilla avun tarve liittyy henkilökohtaiseen suoriutumiseen, kuten pukeutumiseen, peseytymiseen ja ateriointiin (Lag om stöd och service till vissa funktionshindrade 1993:387). Rajaamalla henkilökohtaisen avun tarve teknisluontoiseen apuun on näkövammaiset ihmiset jo lähtökohtaisesti suljettu pois lain soveltamisalan piiristä eikä oikeuskäytäntökään ole Ruotsissa asettunut tukemaan näkövammaisten ihmisten oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan.

Sokeat ja kuurosokeat ovat vaikeavammaisia

Näkövammaisten Keskusliitto jäsenyhdistyksineen korostaa, että sokeat ja kuurosokeat sekä vaikeasti heikkonäköiset ovat vaikeavammaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat välttämättä henkilökohtaista apua, vaikka eivät ympärivuorikautisesti. Tyypillisiä tilanteita, joissa henkilökohtaista avustajaa tarvitaan ovat esimerkiksi postin lukeminen, ruokakaupassa käynti, pankki- ja maksuautomaattien käyttö, kaikki asiointi ja liikkuminen ylipäätään sekä opiskelu. Määrällisesti näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun tarve vaihtelee pääsääntöisesti alle kymmenestä tunnista muutamaan kymmeneen tuntiin kuukaudessa.

Henkilökohtaisen avun järjestämiseen vaihtoehtoisia malleja

Näkövammaisten Keskusliitto painottaa lisäksi sitä, että henkilökohtaisen avun käytännön järjestämisessä on oltava vaihtoehtoisia malleja. Nykyinen malli, jossa avustettava on avustajansa työnantaja ja hoitaa kaikki työnantajuuteen liittyvät juridiset velvoitteet, soveltuu huonosti tai on jopa mahdoton useille vaikeavammaisille ihmisille. Monen vaikeavammaisen ihmisen kohdalla työnantajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen on tehtävä myönnettyjä avustajatunteja käyttämällä, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Työnantajavelvoitteiden ulkoistamisen tarve tuli voimakkaasti esille neljän valtakunnallisen vammaisjärjestön henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kehittämishankkeen HAJ-projektin selvitystyön tuloksena. Työnantajan juridisten velvoitteiden siirtämistä jollekin ulkopuoliselle taholle siten, että työnjohto-oikeus säilyisi vaikeavammaisella ihmisellä itsellään, toivoivat vaikeavammaisten ihmisten ohella myös kuntien sosiaalityöntekijät ja henkilökohtaiset avustajat. Näkövammaisten Keskusliitto katsookin, että henkilökohtainen avun järjestämisestä olisi laissa säädettävä nykyistä monipuolisemmin esimerkiksi siten, että henkilökohtaista apua voisi hankkia muun muassa palvelusetelin avulla tai niin, että työnjohto-oikeus ja palkanlaskenta erotetaan toisistaan. Tällaista kolmen vaihtoehdon mallia esitti myös HAJ-projekti, joka luovutti toimenpide-ehdotuksensa sosiaali- ja terveysministeriölle viime keväänä.

Kaikille vaikeavammaisille oikeus henkilökohtaiseen apuun

Näkövammaisten Keskusliitto arvioi, että näkövammaisten joukossa olisi ainakin 1000 sellaista vaikeavammaista näkövammaista, joiden näkövamman vaikeusaste ja elämäntilanne edellyttävät henkilökohtaisen avustajan käyttöä. Vähimmäiskustannukset henkilökohtaisen avustajan järjestämisestä näille näkövammaisille ihmisille jäänevät hieman yli kolmeen miljoonaan euroon. Tällä summalla voitaisiin kustantaa kaikkein välttämättömin henkilökohtainen apu eli 20 avustajatuntia kuukaudessa yksittäiselle näkövammaiselle ihmiselle.

Huomattava on, että voimassa oleva lainsäädäntö henkilökohtaisen avustajan myöntämisestä ei tue näkövammaisten mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa henkilökohtaista apua. Määrärahasidonnaisuus yhdessä hakijoiden priorisoinnin kanssa ovat johtaneet siihen, että kunnissa sokeiden ja kuurosokeiden ihmisten henkilökohtaisen avustajan tarpeita pidetään vähäisempinä kuin muiden vaikeavammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun tarpeita. Määrärahasidonnaisuus ja kuntien oikeus asettaa henkilökohtaista avustajaa hakeneet etusijajärjestykseen ovat johtaneet lisäksi siihen, että oikeuskäytännössä ei ole asetuttu tukemaan vaikeavammaisten näkövammaisten välttämätöntä tarvetta henkilökohtaiseen avustajaan.

Edellä mainituilla perusteilla Näkövammaisten Keskusliitto ry katsoo, että henkilökohtaisesta avustajasta tulee säätää kaikkia vaikeavammaisia ihmisiä koskevana subjektiivisena oikeutena. Lisäksi jotta subjektiivinen oikeus voisi tosiasiallisesti toteutua, tulee järjestelmän vaatimien kustannusten jaosta erikseen sopia valtion ja kuntien kesken. Vain näin voidaan taata syrjimättömyys ja yhdenvertaiset mahdollisuudet itsenäiseen elämään kaikille vaikeavammaisille ihmisille.

Lisätietoja Näkövammaisten Keskusliitosta:

  • järjestöjohtaja Merja Heikkonen, p. (09) 3960 4602 tai 050 383 5226
  • sosiaaliturvapäällikkö Jaana Penttilä, p. (09) 3960 4660 tai 050 365 1464

 

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Esko Jantunen
puheenjohtaja

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja