Lau­sun­to kos­kien Hal­li­tuk­sen esi­tys­tä Edus­kun­nal­le laeik­si jul­ki­ses­ta työ­voi­ma­pal­ve­lus­ta an­ne­tun lain muut­ta­mi­ses­ta ja vä­liai­kai­ses­ta muut­ta­mi­ses­ta se­kä eräi­den sii­hen liit­ty­vien la­kien muut­ta­mi­ses­ta (HE 74/2009 vp)

Vammaisfoorumi ry 2.3.2010
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum

Lausunto 17.2.2010

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Vammaisfoorumi ry kiittää mahdollisuudesta lausua Hallituksen esityksestä Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

Työnhakijaksi rekisteröinti

Hallituksen esityksen mukaan työnhakijaksi rekisteröinti tapahtuisi ensisijaisesti sähköisen verkkopalvelun kautta. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että sähköinen verkkopalvelu on kaikille työnhakijoille saavutettavaa (esim. pistekirjoitus, selkokielisyys). Huolimatta sähköisen verkkopalvelun kautta rekisteröitymisen ensisijaisuudesta on aina turvattava henkilökohtaisen palvelun mahdollisuus niille asiakasryhmille, jotka eri syistä tuntevat sitä tarvitsevansa.

Työnhakijan palveluprosessi ja työllistymissuunnitelma

Hallituksen esityksen tavoite nopeuttaa palveluprosesseja ja niihin liittyvien suunnitelmien tekoa on oikean suuntainen. On myös positiivista, että esityksessä vähennetään asiakastyössä käytössä olevia suunnitelmalajeja kuudesta kolmeen.

Hallituksen esitys siitä, että työllistymissuunnitelma laaditaan kaikille työttömille työnhakijoille yhteistyössä heidän kanssaan kahden viikon sisällä työttömäksi rekisteröitymisestä, on erinomainen. Tämä hyvä käytäntö tulee ulottaa kaikkiin työnhakijoihin jotka eivät ole työsuhteessa tai päätoimisia opiskelijoita tai yrittäjiä, huomioiden erikseen joustoturvasäännökset. Työllistymissuunnitelma tulee laatia työnhakijoille riippumatta heidän sosiaalivakuutuksellisesta statuksestaan. Tämä tarkennus hallituksen esitykseen mahdollistaisi tasa-arvoisen palvelun kaikille kansalaisille koskien myös työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön pyrkiviä. Tarkennus olisi sopusoinnussa tämän vuoden alussa voimaan tulleen työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön paluuta edistävän määräaikaislain kanssa. Työllistymissuunnitelmaa laadittaessa on myös arvioitava asiakkaan kuntoutustarvetta ja tarvittaessa ohjattava hänet kuntoutuksen vastuutaholle.

Vammaisfoorumi ry haluaa kiinnittää huomiota siihen, että valtion tuottavuusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta ollaan tekemässä henkilöstövähennyksiä jopa enemmän kuin muilta hallinnonaloilta. Tuottavuusohjelmaa toteutettaessa on otettava huomioon taloustaantuman vaikutus lisääntyneenä palvelutarpeena samoin kuin tulevaisuuden työvoimapalvelujen muuttuvat tarpeet. Vammaisfoorumin mielestä valtion tuottavuusohjelman tavoitteita pitää työ- ja elinkeinohallinnon osalta nykytilanteessa lieventää, mikäli aiotaan selviytyä nykyisistä ja tulevista lainsäädännöllisistä velvoitteista ja turvata työnhakijoiden yksilölliset palvelutarpeet. Työllistymissuunnitelmien laatiminen ehdotetulla tavalla sekä palkkatukeen liittyvän tarveharkinnan kasvaminen esitetyllä tavalla aiheuttaa TE-toimistoille lisätyötä. Toimistojen resurssien ja osaamisen riittävyys on varmistettava.

Työllistymissuunnitelmien laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vuosina 2006- 2007 toteutettu työnhakusuunnitelmien laadun arviointi jokaisen työ- ja elinkeinokeskuksen alueella osoitti merkittäviä puutteita. On huolehdittava siitä, että ehdotetussa nopeutetussa menettelyssä työllistymissuunnitelma sisältää ne elementit, joihin lainsäädäntömuutos velvoittaa. Hallituksen esityksessä ehdotettujen määräaikaistarkistusten lisäksi työllistymissuunnitelmaa on aina tarkistettava työnhakijan niin halutessa.

Asiakassegmentointi ja ohjeistus

Vammaisfoorumi ry on erittäin huolissaan ministeriön työ- ja elinkeinotoimistoille marraskuussa 2009 lähettämästä ohjeesta henkilöasiakkuusstrategian toimeenpanolinjauksista TE-toimistoissa. Ohje koskee henkilöasiakassegmentointia TE-toimistojen asiakastyön perustana. Ministeriön ohjeen mukaan henkilöasiakkaan palvelussa otetaan käyttöön seuraavat asiakassegmentit:

1. Suoraan työmarkkinoille suuntaavat
2. Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat
3. Työmarkkinoille kuntoutuvat

Lisäksi ohjeessa todetaan, että edellä määriteltyjen segmentteihin kuuluvien asiakkaiden lisäksi TE-toimistojen asiakkaisiin kuuluu henkilöitä, jotka eivät ole TE-toimiston keinoin autettavissa. Näiden henkilöiden asiointi tulee järjestää vähimmäisasiointina, mikäli edellytyksiä työllistymiselle ei katsota olevan.

Asiakassegmentoinnin tarkoituksena lienee helpottaa TE-toimistojen mahdollisuuksia selvitä lisääntyneistä velvoitteista ja taantuman vuoksi voimakkaasti lisääntyneen asiakasmäärän kasvusta. Vammaisfoorumi on huolissaan siitä, miten segmentoinnissa tulee kuulluksi työnhakijan oma mielipide työkyvystään ja palvelutarpeestaan. Kun työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä asiakkaan kanssa, tulisi myös päätöksen segmentoinnista vastata yhteistä näkemystä. Mikäli näin ei tapahdu, on ilmeisenä vaarana, että TE-toimistojen henkilökunnan asenteiden tai puutteellisen tietämyksen vuoksi vammaiset ja pitkäaikaissairaat työnhakijat segmentoidaan mielivaltaisesti riippumatta heidän koulutuksestaan, osaamisestaan tai jäljellä olevasta työkyvystään. Asiaa pahentaa työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2005 antama ohje no O/1/2005 ja erityisesti sen 15.12.2004 päivätty liite, joka järjestöjen tietojen mukaan on edelleen aktiivisesti käytössä asiakastyöntekijöillä useissa työ- ja elinkeinotoimistoissa. Diagnooseihin, toimintarajoitteisiin ja vammaisuuden kuormittavuuteen painottuvat kysymykset toimivat esteinä työvoimapalvelujen piiriin pääsemiseksi ja työllistymiselle. Vammaisjärjestöt vaativat ohjeen kumoamista ja korvaamisesta uu¬della ohjeella, joka paremmin vastaa nykykäsityksiä jäljellä olevasta työkyvystä ja työllistymistä tukevien järjestelmien antamista mahdollisuuksista.

Vammaisten, pitkäaikaissairaiden, pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistettävien työnhakijoiden kohdalla työhallinnon toimenpiteiden pitää aina olla ensisijaisia. Jos ne eivät riitä, vasta sen jälkeen on porrasteisesti selvitettävä sosiaalihuoltolain mukaiset työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan mahdollisuudet. Asiakassegmentointi ei saa johtaa siihen, että osa työnhakijoista ollaan työntämässä ulos työvoimapoliittisten toimien piiristä kuntien työllistämisvelvoitteen piiriin.

Palkkatuki

Ehdotetut muutokset palkkatukeen johtuvat EY:n valtiotukisäännöksestä ja ryhmäpoikkeusasetuksesta. Muutokset koskevat ainoastaan työnantajia, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa, hallituksen esityksen mukaisesti näin ollen myös yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka myyvät kilpailuolosuhteissa tuotteita ja palveluja koskevia sää. Vammaisfoorumi näkee erittäin ongelmalliseksi, että elinkeinotoimintaa ei ole hallituksen esityksessä määritelty. Hallituksen esityksen mukaisesti päätöksen siitä, sovelletaanko palkkatukea hakevaan työnantajaan elinkeinotoiminnan harjoittajaa koskevia säännöksiä vai ei tekevät TE-toimistot. Tämä esityksen kohta tulee toteutuessaan esitetyssä muodossa aiheuttamaan epäselviä, alueellisesti ja tapauskohtaisesti eriarvoistavia ja hajanaisia tulkintoja sekä työnantajien että työllistyvien henkilöiden kohtelussa. Hallituksen esityksen kohta ei ole perusteltu ja näemme sen johtavan päätösten ruuhkautumiseen ja epävarmuuden lisääntymiseen. Esitetyssä muodossa toteutettuna muutos palkkatuen käsittelyssä tulee merkittävästi vaikeuttamaan koko toimintaa ja aiheuttamaan työ- ja elinkeinotoimistoihin kohtuuttomia osaamisvaatimuksia.

Esitystä tulee muuttaa siten, että verottajan tekemä päätös verohuojennukseen tuloverosta tulee olla TE-toimistoja sitovia. Yleishyödyllisyysnäkökohtia ei tule väheksyä. Yleishyödyllisen yhdistyksen saama palkkatukea ns. elinkeinotoimintaan ei voida kohtuudella pitää kilpailua uhkaavana eikä sillä ole vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämismahdollisuudet voidaan parhaiten turvata myöntämällä palkkatuki elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena. Palkkatukea ei ehdoteta myönnettäväksi pelkästään de minimis-tukena, koska se vähentäisi vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia. Nykyisen perustuen, korotetun tuen tai korkeimman korotetun tuen säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuki-intensiteetti saisi olla vajaakuntoisen osalta enintään 75 prosenttia palkkauskustannuksista ja muiden työttömien osalta enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista.

Vammaisfoorumi ry yhtyy sosiaali- ja terveysjärjestöjen käsitykseen siitä, että säännöksien muuttamisella edellä kerrotulla tavalla on huomattava vaikutus järjestöjen työllistämismahdollisuuksiin ja työllistettyjen määrään. Yhdistykset tuottavat usein palveluja, joita kunnat tai yritykset eivät tuota ja tarjoavat matalan kynnyksen työpaikkoja vaikeasti työllistyville henkilöille. Säännöksien muuttaminen johtaa myös siihen, että jotkut väestöryhmät jäävät vaille tarvitsemiaan palveluja, koska korvaavia palvelujärjestelmiä ei ole.

Vammaisfoorumin mielestä on kohtuutonta, että samanaikaisesti kun yhteiskunnassa edellytetään järjestöjen täydentävän julkisia palveluja yhä enenevässä määrin ja muutenkin korostetaan järjestöjen merkitystä, heikennetään niiden toimintaedellytyksiä.

Starttiraha

Starttirahan saamisen mahdollisuuksia pitää laajentaa koskemaan myös niitä henkilöitä, jotka työkyvyttömyyseläkkeeltä tai osatyökyvyttömyyseläkkeeltä käsin haluavat perustaa yrityksen.

Työmarkkinatoimenpiteet

Toimenpiteiden yhtenäistäminen on selkeyttävä uudistus, kuitenkin niin että terveydellisistä syistä vajaakuntoisten työnhakijoiden osalta on syytä säilyttää keinovalikoimassa myös pitkäkestoiset toimenpiteet. Nuorten osalta joustavuuden lisääminen esitetyllä tavalla on perusteltua.

Työmarkkinatoimenpiteiden yhteydessä terveystietojen käyttäminen tulee kaikissa toimenpideprosessin vaiheissa rajautua vain työllistymisen kannalta välttämättömiin. Muilta osin terveydentilatietoja ei tule käyttää. Terveystietojen asiantuntematon käyttö osana työmarkkinatoimenpiteitä johtaa työllistymistä estäviin tulkintoihin. Työllistymistä estäviä tulkintoja esiintyy jo nykyisen lain voimassa ollessa työ- ja elinkeinotoimistoissa sekä työvoiman palvelukeskuksissa.

Lopuksi

Vammaisfoorumi ry katsoo, että hallituksen lakiesitys ei huomioi riittävästi yhdistysten erityisroolia kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen väylänä. Esityksessä ei ole myöskään huomioitu työkyvyttömyyseläkkeeltä työllistymisen mahdollisuuksia lisäävän uuden lainsäädännön vaikutuksia työvoimapalveluihin. Näiltä osin lakiesitystä on tarkennettava, jotta säädettävä lainsäädäntö vastaa esitettyä paremmin työmarkkinoiden ja kansalaisten palvelutarpeisiin myös akuutin työttömyystilanteen helpottaessa.

VAMMAISFOORUMI  RY

Mika Vuorela
koulutusjohtaja
MTKL ry

Terttu Manelius
vammaispoliittinen suunnittelija
Invalidiliitto ry