Hal­li­tuk­sen esi­tys Edus­kun­nal­le laik­si pe­ru­so­pe­tus­lain muut­ta­mi­ses­ta HE 109/2009 VP

Näkövammaisten Keskusliitto ry

Lausunto 17.2.2010

Eduskunta
Sivistysvaliokunta

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuultavaksi perusopetuslain muutosta koskevan lakiesityksen osalta.

Näkövammaisten Keskusliiton mielestä myös muu kuin lähikoulu tulee olla mahdollinen, jos oppilaan etu sitä edellyttää, erityisen tuen päätös tulee tarvittaessa tehdä toistaiseksi ja pidennetyn oppivelvollisuuden mahdollisuus tulee säilyttää. HOJKSin asema oppilaan opetuksen järjestämistä koskevana kokonaissuunnitelmana tulee säilyttää. Lisäksi oppilaan ja opettajan tulee saada tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, joihin on myös varattava rahoitus.

Oikeus koulutukseen ja lähikouluun

Hallituksen esityksen linjaus siitä, että erityistä tukea saavan oppilaan opetus riittävine tukitoimineen järjestetään oppilaan lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä aina, kun se on mahdollista ja oppilaan edun mukaista, on hyvä.

Kouluvalinnassa lähtökohtana on oltava oppilaan etu. Tarvittaessa näkövammaisella oppilaalla tulee olla oikeus ja todellinen mahdollisuus myös muuhun kuin lähikouluun, jos se on hänen etunsa mukaista. Erityisluokka tai erityiskoulu voi tulla kyseeseen esim. näkövammaisen monivammaisen oppilaan kohdalla. Samoin lisäopetus voi olla perusteltua toteuttaa näkövammaisten erityiskoulussa, sillä lisäopetusta tarjoava lähikoulu ei välttämättä pysty vastaamaan oppilaan tarpeisiin ja lisäopetuksen yksilöllisiin näkövammaisuuteen liittyviin tavoitteisiin.

Erityinen tuki

Erityistä tukea käsittelevään 17 §:ään on kirjattu uusi 4 momentti. Näkövammaisten keskusliitto pitää momenttia hyvänä, sillä se takaa näkövammaisen oppilaan oikeuden riittävään ja tarkoituksenmukaiseen tukeen esiopetuksesta alkaen. On välttämätöntä, että näkövammaiselle oppilaalle voidaan tehdä erityisen tuen päätös ilman sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta ja pedagogisen selvityksen laatimista. Lisäksi on tärkeää, että erityisen tuen päätös voidaan tehdä jo esiopetuksen alkaessa.

Erityistä tukea käsittelevän 17 §:n 2 momentissa säädetään erityisen tuen päätöksen määräaikaisuudesta. Näkövammaisen oppilaan kohdalla kyse ei ole väliaikaisesta vaan näkövamman aiheuttamasta pysyvästä tuen tarpeesta. Momentin mukaan erityisen tuen päätös tulee tarkistaa joustavasti oppilaan tuen tarpeen muuttuessa tai ainakin 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokkaa. Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä erityisen tuen päätöksen tarkistamista tarpeen ja tilanteen mukaan, mutta huomauttaa, että näkövammaisen oppilaan erityisen tuen päätös on voitava tehdä myös koko perusopetuksen ajan voimassaolevaksi.

Erityisen tuen päätöksen sisältö

Hallituksen esityksen mukaan erityisen tuen päätöksessä tulee määrätä nykyistä täsmällisemmin oppilaan opetuksen järjestämisestä sekä hänen tarvitsemistaan palveluista ja tukitoimista. Erityisen tuen päätökseen kirjattaisiin oppilaan oikeusturvan ja oppilaalle annettavan tuen järjestämisen kannalta merkitykselliset asiat.

Näkövammaisten Keskusliitto korostaa näkövammaispedagogisen asiantuntemuksen merkitystä kirjattaessa näkövammaisen oppilaan oikeusturvan ja oppilaalle annettavan tuen kannalta merkityksellisiä asioita. Erityisen tuen päätökseen on kirjattava kaikki näkövammaisen oppilaan oppioikeuden toteutumisen kannalta oleelliset asiat. Näkövammaisten Keskusliiton mielestä näitä ovat mm. opetuksen järjestämispaikka ja opetusryhmä, tarvittavat palvelut ja tukitoimet, oppimateriaalit sekä opetuksen ja oppimisen tuki. Jos oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä, myös ne on kirjattava erityisen tuen päätökseen.

Hallituksen esityksessä mainitaan kuntien kokevan erityisen pulmalliseksi tilanteet, joissa koulun ulkopuoliset tahot määrittelevät erityisopetuspäätöksen tarpeellisuutta. Kuntien mukaan tukitoimien suunnittelu pohjautuu silloin lääketieteelliseen eikä pedagogiseen asiantuntemukseen. Näkövammaisten Keskusliitto korostaa, että näkövammassa on kyse vammasta, joka edellyttää nimenomaan lääketieteellistä ja pedagogista asiantuntemusta. Kouluissa ja kunnissa ei ole riittävää näkövammaisuutta ja näkövamman oppimiselle tuomia haasteita ja ongelmia koskevaa asiantuntemusta. Näkövammaisen oppilaan kohdalla on välttämätöntä hyödyntää sekä lääketieteellinen että pedagoginen asiantuntemus tahoilta, jotka ovat näkövammaisuuden tai näkövammaisten opetuksen asiantuntijoita. Palvelujen ja tukitoimien tarvetta tulee tarkastella näkövammaisen oppilaan todellisen tarpeen eikä koulun tai kunnan toteutusmahdollisuuksien pohjalta.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

Tällä hetkellä kaikille erityisopetuksen oppilaille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siitä on tehtävä hallintopäätös, johon voi hakea muutosta valittamalla aluehallintovirastoon. Hallintopäätöksen tekevä taho määritellään kunnan sisäisissä säännöissä.

Hallituksen esityksen mukaan erityistä tukea koskevan päätöksen saaneelle oppilaalle tehdään jatkossakin henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Esityksen mukaan HOJKS ei tulevaisuudessa olisi hallintopäätös, vaan erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa koskeva pedagoginen asiakirja, jonka sisällöstä määrättäisiin opetussuunnitelman perusteissa.

Perusopetuslain uuden 17 a §:n mukaan suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityisen tuen päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätettäisiin erityisen tuen päätöksessä. HOJKSia tarkistettaisiin lukuvuosittain, jolloin esiin voi tulla myös erityisen tuen päätökseen liittyviä tukitarpeita. Tällöin pitää erityisen tuen päätöstä tarkistaa ja tehdä uusi päätös.

Näkövammaisten Keskusliitto on huolestunut HOJKSin painoarvosta tulevaisuudessa. Se ei saa jäädä asiakirjaksi, joka tehdään perusopetuslain velvoittamana, mutta jonka painoarvo opetuksessa on vähäinen. HOJKSin tulee olla yksilöllisen oppimisprosessin kokonaissuunnitelma, jota myös toteutetaan käytännön koulutyössä.

Näkövammaisten Keskusliitto korostaa, että HOJKS on jatkossakin tehtävä yhteistyössä oppilaan huoltajien ja tarvittavien näkövamma-alan asiantuntijoiden kanssa.

Pidennetty oppivelvollisuus

Suurin osa näkövammaisista oppilaista on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Se on hyvä tapa tukea näkövammaisen oppilaan kasvua ja oppimista. Tulevaisuudessakin erityisen tuen päätöksen ohella näkövammaisille oppilaille tulee tehdä päätös perusopetuslain 25 § 2 momentin mukaisesta pidennetystä oppivelvollisuudesta. Uudistus ei saa sulkea pois tätä mahdollisuutta.

Rahoitus

Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa, että näkövammaisen oppilaan erityiseen tukeen sisältyviin palveluihin ja tukitoimiin on varattava riittävä rahoitus. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti omassa lähikoulussa tai muussa oppilaan edun mukaisessa koulussa. Puutteellinen rahoitus ei saa aiheuttaa tarvittavan tuen rajoittamista tai puuttumista.

Lisätietoja asiasta antaa Sari Kokko, p. 050 401 5802, sähköposti: sari.kokko@nkl.fi

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja