Lau­sun­to hal­li­tuk­sen esi­tyk­seen 130/2009 edus­kun­nal­le laik­si vuo­rot­te­lu­va­paa­lain 25 §:n muut­ta­mi­ses­ta

Näkövammaisten Keskusliitto ry
Invalidiliitto ry

Lausunto 1.10.2009

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
00102 Eduskunta

Käsittelyssä oleva vuorotteluvapaalakiehdotus ei ota huomioon sokeita ja pysyvästi liikuntavammaisia koskevaa eläkelainsäädännön poikkeusta, jonka perusteella nämä ihmiset voivat saada työkyvyttömyyseläkettä ja käydä ansiotyössä yhtä aikaa. Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Invalidiliitto ry pyytävät korjausta tähän. Tarkemmat perustelut seuraavassa.

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Invalidiliitto ry ovat tutustuneet vuorotteluvapaalain 25 §:n muuttamista koskevaan hallituksen esitykseen HE 130/2009.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan määräaikaisena vuoden 2009 loppuun asti voimassaolevan vuorotteluvapaalain säätämistä pysyväksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2010 alusta.

Näkövammaisten Keskusliitto ja Invalidiliitto pitävät hyvänä vuorotteluvapaata koskevan lain säätämistä pysyväksi. Järjestöt haluavat kiinnittää eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan huomiota epäkohtaan, joka koskee kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavia pysyvästi sokeita ja liikuntakyvyttömiä työssäkäyviä ihmisiä.

Vuorotteluvapaa ja kansaneläkelain (568/2007) 12 § 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke

Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentti

Kansaneläkelain 12 §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeistä. Lain 12 §:n 4 momentin mukaan työkyvyttömyyseläke myönnetään aina pysyvästi sokealle tai liikuntakyvyttömälle. Pysyvästi sokeita tai liikuntakyvyttömiä pidetään eläkelainsäädännössä aina työkyvyttöminä, vaikka he olisivat työssä ja elättäisivät sillä itsensä.

Sokeana pidetään henkilöä, jolta puuttuu suuntausnäkö ja joka ei siten voi näkönsä heikkouden vuoksi liikkua kuin tutussa ympäristössä. Suuntausnäkö puuttuu yleensä, jos näkökyky on 0,04 tai vähemmän tai näkökenttä on supistunut joka puolelta alle 10 asteeseen tai näitä vastaavissa tilanteissa.

Liikuntakyvyttömänä pidetään yleensä henkilöä, joka ei voi käyttää alaraajojaan liikkumiseen.

Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaista eläkettä saavat pysyvästi sokeat ja liikuntakyvyttömät voivat olla työelämässä ja ansaita palkkatuloa kuten vammaton ihminen. Kyseisellä eläkkeellä olevilla ei ole ansiotulorajoja ja tätä eläkettä käsitellään useissa tilanteissa eri tavalla kuin tavanomaista työkyvyttömyyseläkettä. Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukainen eläke on pikemminkin rinnastettava vammaistukeen kuin yleiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Vuorottelukorvauksen estävät etuudet

Vuorotteluvapaalain (1305/2002) 14 §:n mukaan vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta ajalta, jolta vuorottelija saa mm. työttömyysturvalain (1290/2002) 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 4 §:n 2 momentin 1?3, 5 tai 6 kohdassa tarkoitettua etuutta.

Työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työkyvyttömällä ihmisellä ei ole oikeutta Työttömyysetuuteen. työkyvyttömänä pidetään mm. ihmistä, joka saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 2 momentissa kuitenkin säädetään, että työnhakijalla, joka saa työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin perusteella on oikeus työttömyysetuuteen, mikäli hän muutoin täyttää työttömyysturvalaissa työttömyysetuuden saamiselle asetetut edellytykset.

Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaisen eläkkeen erityisasemaa vahvistaa myös laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002). Tämän lain 1 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavaa pidetään työkykyisenä.

Vuorotteluvapaasta annetussa laissa ei ole lainkaan otettu huomioon työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 2 momentissa olevaa poikkeusta eikä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 1 luvun 8 §:n 2 momenttia.

Vuorotteluvapaata koskevassa hallituksen esityksessä HE 226/2002 ja vuorotteluvapaakokeilua koskevassa hallituksen esityksessä HE 136/1995 on määritelty vuorottelukorvauksen saamisen rajoitukset lähes yhtenevästi.

Hallituksen esitysten mukaan oikeutta vuorottelukorvaukseen ei ole mm. edellä mainituilla perusteilla. Rajoituksen tarkoituksena on estää mahdollisuus saada samanaikaisesti etuuksia eri sosiaaliturvajärjestelmistä. Hallituksen esitysten mukaan tällaiset tilanteet konkretisoituisivat elämäntilanteen äkillisissä muutoksissa. Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen kohdalla ei ole kyse elämäntilanteen äkillisestä muutoksesta, vaan kyseinen eläke maksetaan pysyvän sokeuden tai liikuntakyvyttömyyden perusteella. Selkeästi vammaisuuteen liittyvänä se on verrattavissa vammaistukeen, jonka saaminen ei estä vuorottelukorvauksen saamista eikä sitä myöskään yhteensoviteta vuorottelukorvauksen kanssa.

Esitys

Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Invalidiliitto ry esittävät, että kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavat pysyvästi sokeat ja liikuntakyvyttömät ovat oikeutettuja vuorottelukorvaukseen. Lisäksi järjestöt esittävät, ettei vuorottelukorvausta yhteensoviteta kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaisen eläkkeen kanssa, vaan kyseistä eläkettä kohdellaan samoin kuin vammaistukea.

Näkövammaisten Keskusliitto ja Invalidiliitto esittävät, että eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsittelee esityksen ja tekee sen vaatimat muutokset vuorotteluvapaan vakinaistamista koskevan hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä.

Esityksen perustelut

Näkövammaisten Keskusliiton ja Invalidiliiton mukaan kansaneläkelain 12 §:n 4 momentinmukaista työkyvyttömyyseläkettä saavilla palkkatyössä olevilla ihmisillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta jäädä vuorotteluvapaalle. He eivät ole yhdenvertaisessa asemassa vammattomien palkansaajien tai vammaistukea saavien palkansaajien kanssa. Koska kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukainen eläke vaikuttaa vuorottelukorvauksen saamiseen, vuorottelijan vuorotteluvapaan aikana käytettävissä olevat tulot putoavat merkittävästi enemmän kuin muiden vuorottelijoiden. Tämä tekee vuorotteluvapaan käyttämisen mahdottomaksi ja eriarvoistaa nämä vammaiset ihmiset muista palkansaajista.

Lisätietoja

Näkövammaisten Keskusliitto ry
Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi


Invalidiliitto ry
Terttu Manelius, 044 765 0664, terttu.manelius@invalidiliitto.fi

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja

INVALIDILIITTO RY

Raimo Lindberg
toimitusjohtaja

Marja Pihnala
järjestöjohtaja