Vam­mais­foo­ru­min lau­sun­to hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä Edus­kun­nal­le laik­si ta­pa­tur­ma­va­kuu­tus­lain muut­ta­mi­ses­ta

Lausunto 10.11.2009

Tiivistelmä

Tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha on tarkoitettu korvaamaan tapaturmasta aiheutuneen toimintakyvyn alenemista. Haittarahan suuruus määräytyy asetuksella säädettävän haittaluokituksen perusteella. Vammaispalveluilla ja Kelan tuilla tuetaan puolestaan yksilöllistä, jäljellä olevaa toimintakykyä. Haittaluokitus on puhtaasti lääketieteellinen, yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet ohittava luokitus ja siksi soveltumaton niiden palvelujen perusteeksi, joissa yksilöllinen tilanne tulisi olla ratkaiseva. Haittaluokitusta ei siksi saisi käyttää em. palveluiden ja tukien myöntämisperusteena. Näin kuitenkin jatkuvasti tapahtuu.

Tapaturmavakuutuslain uudistamisen ohella uudistetaan myös haittaluokitusta ja samalla sitä kiristetään. Vakuutusyhtiöiden intressi alentaa maksettavia haittarahoja on ymmärrettävä, mutta sillä perusteella ei saisi heikentää vammaisten muiden palvelujen saantia.

Jos kyseessä olevalla tapaturmavakuutuslailla ei estetä haittaluokituksen soveltamista muilla aloilla ja kiristettyä haittaluokitusta sovelletaan niihin palveluihin, joiden myöntämiseen sitä ei ole tarkoitettu, vaikuttaa se suoraan heikentävästi vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palvelujen saatavuuteen.

Tarkemmat perustelut

Kuten esityksessä todetaan, ovat vammaisjärjestöt olleet huolissaan haittaluokituksen seurannaisvaikutuksista muissa vammaisten etuuksia koskevissa järjestelmissä, joiden soveltamiskäytännössä hyödynnetään tapaturmavakuutuksen haittaluokitusta. Näitä seurannaisvaikutuksia ei lain valmistelussa ole riittävästi selvitetty. Esityksen perusteella myöhemmin säädettävää varsinaista haittaluokitusta on jo tähän mennessä käytetty virheellisesti erilaisten vammaisille ihmisille elintärkeiden palveluiden- ja tukitoimien myöntämisperusteena, vaikka luokitus ei mekaanisuutensa vuoksi siihen sovellu, esimerkiksi vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ym. (liite). Haittaluokitus on puhtaasti lääketieteellinen luokitus, joka ei huomioi ihmisen yksilöllistä elämäntilannetta, esim. ikää, perhetilannetta tai ammattia. Vammautumisen aiheuttama palvelujen ja tuen tarve on aivan erilainen, jos henkilö vammautuu esimerkiksi lapsena kuin jos vammautuminen tapahtuu ikääntyneenä, perheellisen vammautujan tuen tarve on erilainen kuin perheettömän, työssä jatkaminen vammautumisen jälkeen on riippuvainen työn laadusta jne.

Esityksen valmistelussa on kyllä tiedostettu soveltamiseen liittyvä ongelma, mutta tyydytty kuitenkin toteamaan, ettei esitys ota kantaa muuhun soveltamiseen. Laissa tulisi yksiselitteisesti todeta, että haittaluokitusta voidaan käyttää vain tapaturmavakuutuslain mukaisen haittarahan suuruuden määrittelyyn. Haittaluokituksen käyttämisestä muissa tarkoituksissa tulisi aina säätää ao. laissa.

Hallituksen esityksen esitys siitä, että tapaturmavakuutuslain mukaisen haitan käsitteen soveltuvuus ja haittaluokituksen käyttäminen muissa etuusjärjestelmissä on tarkoituksenmukaista ratkaista erikseen kunkin järjestelmän tavoitteet ja tarpeet huomioiden, sysää vastuun muusta soveltamisesta tämän esityksen ulkopuolelle, ja jättää siksi liian paljon tulkinnanvaraa ja ikään kuin välillisesti hyväksyy muualla soveltamisen. Tiukka soveltamissäännös antaisi vammaiselle ihmiselle oikeussuojaa silloin, jos haittaluokitusta on käytetty virheellisesti ja palvelua tai tukitoimea joudutaan hakemaan valitusteitse.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla asetus varsinaisesta, uudistetusta haittaluokituksesta. Tässä asetuksessa haittaluokkia ollaan kiristämässä mm. sokeiden ja raaja-amputoitujen osalta. Haittaluokituksen laaja soveltaminen ja haittaluokkien alentaminen saattaa johtaa elintärkeän palvelun, etuuden tai tukitoimen eväämiseen ja sitä kautta jopa fyysisen toimintakyvyn alentumiseen ja vamman/sairauden pahenemiseen. Haittaluokituksen alentuminen voi evätä apuvälineen saamisen tai kuntoutukseen pääsemisen, jolloin toimintakyky voi huonontua ja haittaluokka tosiasiallisesti suurenee.

Selkeämmän ja tarkkarajaisemman soveltamisalan vaatimuksen mukaisesti Vammaisfoorumin mielestä haittaluokkaa ei pitäisi ollenkaan määritellä sellaisille ihmisille, joiden vamma/sairaus ei ole voinut syntyä tapaturmassa. Tällaisia vammoja ovat esimerkiksi CP-vamma tai kehitysvamma.

Vammaisfoorumi hämmästelee yleensäkin hallituksen esityksen näkemystä siitä, että ympäristön esteettömyys ja apuvälineiden kehitys olisivat merkittävästi vähentäneet vammojen aiheuttamia haittoja. Näillä parannuksilla on voitu vaikuttaa vain hyvin pieneen osaan haitoista ja samaan aikaan ympäristö on myös muuttunut haasteellisemmaksi hallita. Esimerkiksi joukkoliikenne on edelleen suurelta osin esteellistä tai vain noin 5% nettisivustoista on käytettävissä näkövammaisten apuvälineillä. Lääketiede, esteettömyysponnistelut tai apuvälineteknologia eivät ole pystyneet seuraamaan itsepalvelu- ja tietoyhteiskunnan kehitystä. Vakuutusyhtiöt, erityisesti niiden asiantuntijalääkärit, ovat olleet vahvasti mukana esityksen valmistelussa, ja heidän intressissään on kiristää haittaluokitusta ja nähdä maailma parempana, kuin se todellisuudessa on. Vammaisten ihmisten oma kokemusmaailma on kuitenkin toisenlainen ja modernin vammaispolitiikan periaatteiden mukaisesti vammaisten ihmisten oma näkemys tulisi olla ensisijainen vammaisten ihmisten asioista päätettäessä.

Helsingissä marraskuun 10. päivänä 2009

VAMMAISFOORUMI RY

Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri

Liite

Vammaisfoorumi ry:n lausuntoon eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
liittyen hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta.

Esimerkkejä siitä, miten tapaturmavakuutuksen haittaluokitusta käytetään virheellisesti muita palveluja ja tukia myönnettäessä ja joihin luokituksen kiristys vaikuttaa suoraan asiakkaan asemaa heikentävästi.

Kelan vammaisetuudet

16 vuotta täyttäneen vammaistuen etuusohjeissa todetaan että arvioitaessa oikeutta vammaistukeen vastaa

  • olennainen haitta lähinnä haittaluokituksen haittaluokkia 6-12
  • huomattava haitta haittaluokkia 13-14
  • vaikeavammaisuus haittaluokkia 15-20

Näissä ohjeissa haittaluokka on sidottu myöntämisperusteisiin

Vammaispalvelulain mukaiset palvelut

Kuljetuspalvelu

Lukuisissa kuntien (esimerkkeinä Helsinki, Kotka, Lieto, Lappeenranta, Riihimäki, Porvoo, Marttila) vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakemuksissa on pyydetty mainitsemaan haittaluokka ja lääkäreille tarkoitetuissa soveltamisohjeissa mainitaan haittaluokat niin miten ne on Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta 23.12.1986/1012 tai niitä on täydennetty omilla kommenteilla.

Muut kunnan palvelut

Erityisuimakortti
Useissa kunnissa myöntäminen on sidottu suoraan hakijan haittaluokkaan.

Joukkoliikenteen alennuslippu
Esimerkiksi Helsingin kaupungin liikennelaitoksen invalidikortin myöntämiskriteereissä on myöntäminen sidottu haittaluokkiin.

Lääkinnällinen kuntoutus
Lääkinnällinen kuntoutus on sidottu Kelan myöntämään vammaistukeen. Jos hakijalle ei myönnetä korotettua vammaistukea, jossa myöntämiskriteereinä on käytetty haittaluokkaa, ei hänelle myöskään myönnetä kuntoutusta.

Lisätietoja

  • järjestöjohtaja Merja Heikkonen, 050-383 5226, merja.heikkonen@nkl.fi
  • oikeuksienvalvontalakimies Liisa Murto, 050-550 8899, liisa.murto@nkl.fi