NKL:n lau­sun­to hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä edus­kun­nal­le te­le­vi­sio- ja ra­dio­toi­min­nas­ta an­ne­tun lain ja te­ki­jä­noi­keus­lain muut­ta­mi­ses­ta

Lausunto 12.11.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö
PL 31
00023 VALTIONEUVOSTO

Viite: LVM 024:00/2009

Hallituksen esitys laeiksi viestintämarkkinalain 134 §:n ja televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamiseksi

Näkövammaisten Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua edellä mainittujen lakien uudistamisesta. Näkövammaisten kannalta tekstitettyjen vieraskielisten ohjelmien äänitekstityksen laajentaminen Ylen ohjelmien lisäksi myös kaupallisille televisiokanaville on erittäin tervetullut uudistus. Se tuo suomalaisille näkövammaisille jokseenkin samat mahdollisuudet seurata ulkomaalaisia televisio-ohjelmia kuin useimpien Euroopan maiden näkövammaisilla on jo kauan ollut dubbauspalvelun ansiosta.

Viestintämarkkinalain 134 §:n muuttamisella ja Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain uudella 19 a §:llä tähdätään AV-direktiivin kansalliseen täytäntöönpanoon myös näkö- ja kuulovammaisten televisiopalvelujen parantamisen osalta. Näkövammaisten Keskusliitto on pettynyt hallituksen esitykseen siltä osin, että esityksessä näkövammaisille ainoana tarpeellisena äänipalveluna pidetään vieraskielisten ohjelmien äänitekstitystä eikä kotimaisten ohjelmien äänikuvailua eli kuvailutulkkausta ole huomioitu millään tavoin näkövammaisten tarvitsemana palveluna. AV-direktiivillä on tähdätty näkövammaisten palvelujen parantamiseen myös niissä maissa, joissa ulkomaalaisten ohjelmien dubbaus on käytössä. Näiden maiden osalta äänipalvelut tarkoittavat ensisijaisesti äänikuvailua (audio description).

Äänikuvailulla tarkoitetaan televisio-ohjelman visuaalisen informaation ja sellaisten tapahtumien sanallista selostamista, jotka eivät käy ilmi ohjelmaäänestä tai puheenvuoroista. Tämä ihmisäänellä annettava lisäinformaatio auttaa näkövammaisia seuraamaan esim. elokuvan tapahtumia ja juonta tai sanatonta viestintää.

Näkövammaisten Keskusliitto pitää tärkeänä, että myös Suomessa äänikuvailu sisällytetään asteittain näkövammaisille tarjottaviin televisiopalveluihin kotimaisten uusien elokuvien ja tv-sarjojen osalta niin julkisen palvelun kuin kaupallistenkin ohjelmistojen puolella. Pelkästään korkeaksi arvioidut tuotantokustannukset ja palvelusta hyötyvän kohderyhmän koko, joihin viittomakielisen tulkkauksen osalta esityksessä viitataan, eivät voi olla esteenä tarjota suomalaisille näkövammaisille samoja AV-direktiivin tarkoittamia palveluja kuin muiden EU-maiden näkövammaisille.

Heikkonäköisten lisäksi suuri osa ikääntyneestä väestöstä hyötyisi myös mahdollisuudesta valita tekstitykseen suurempi fontti ja tekstin taustaksi musta palkki suuremman kontrastin aikaansaamiseksi. Tämä on teknisesti helposti toteutettavissa digitaalisessa DVB-tekstityksessä. Kuitenkaan tätä ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta mitenkään huomioitu esitystä valmisteltaessa. Mikäli tätä tekstitysvaatimusta ei kirjata lakiin, on epätodennäköistä, että mikään taho sitä vapaaehtoisesti toteuttaisi.

Ehdotetussa sääntelyssä televisiotoiminnan harjoittajalle näkö- ja kuulovammaisten erityispalveluista aiheutuvat kustannukset rajoittuisivat enintään yhteen prosenttiin toiminnanharjoittajan edellisen tilikauden liikevaihdosta. Tarkoituksena on estää kustannusten nousu kohtuuttomaksi televisiotoiminnan harjoittajan kannalta. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain uuden 19 a §:n sanamuodon tulisi kuitenkin olla sellainen, että 1 %:n rajaa ei kaupallisen televisiotoiminnan harjoittajan tarvitse ylittää, ei siis ehdottomana ylärajana kuten hallituksen esityksen sanamuoto antaa ymmärtää.

Näkövammaisten Keskusliiton mielestä suoraviivaisin ja selkein tapa näkö- ja kuulovammaisten erityispalvelujen järjestämiseen myös kaupallisille kanaville on hyödyntää lain 11 §:n mahdollisuuksia asettaa ehtoja toimilupiin. Hallituksen esitys lähtee kuitenkin siitä, että lain säännöksen lisäksi tärkeitä palvelujen määrään liittyviä seikkoja jätetään määrättäväksi valtioneuvoston asetuksella. Kysymys on tiedonsaantiin ja sananvapauteen liittyvästä perusoikeudesta, joka pitäisi sisällyttää asetuksen sijaan itse lakiin.

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Esko Jantunen
puheenjohtaja

Teuvo Heikkonen
tiedonsaantijohtaja