NKL:n lau­sun­to hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä edus­kun­nal­le te­le­vi­sio- ja ra­dio­toi­min­nas­ta an­ne­tun lain ja te­ki­jä­noi­keus­lain muut­ta­mi­ses­ta

Lausunto 27.2.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö

Asia

Hallituksen esitys Eduskunnalle televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain ja
tekijänoikeuslain muuttamisesta

Viite

LVM 125:00/2007

Näkövammaisten Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksiään luonnoksesta. On hyvä, että näkö- ja kuulorajoitteisten erityispalvelut ovat saamassa oman 19 a §:n lakiin, ja että velvollisuus erityisryhmien huomioimisesta tulee koskemaan Yleisradion lisäksi myös kaupallisia televisiokanavia.

Keskitymme lausunnossamme lähinnä uuden 19 a §:n sisältöön ja muotoiluun näkövammaisille tarkoitettujen palvelujen osalta.

Luonnoksen 19 a §:n 1 momentin mukaan "Merkittävän osan yleisöstä tavoittavia ohjelmistoja tarjoavien televisiotoiminnan harjoittajien on saatettava ohjelmistot näkö- ja kuulorajoitteisten henkilöiden saataville liittämällä niihin tekstitys tai selostus tai muulla vastaavalla palvelulla."

Näkövammaisten kannalta merkitystä on sillä, onko ohjelma tai sen osa kotimainen (suomen- tai ruotsinkielinen) vai onko kyseessä jo valmiiksi tekstitetty ulkomainen ohjelma tai kotimaiseen ohjelmaan sisältyvä vieraskielinen, tekstitetty osa.

Kotimaisten ohjelmien osalta näkövammaiset tarvitsevat pääsääntöisesti vain visuaalisen aistimisen varassa olevien seikkojen selostusta eli kuvailutulkkausta (audio description). Tekstitettyjen vieraskielisten ohjelmien tai ohjelmaosuuksien osalta voidaan käyttää Yleisradion kanavilla käyttöönotettua äänitekstitysratkaisua kuitenkin niin parannettuna, että esim. uutis- ja ajankohtaisohjelmien vieraskieliset, tekstitetyt osuudet pitää saada äänitekstityspalvelun piiriin. Sama koskee myös muita kotimaisia ohjelmia, joissa kuvaruudulla näytetään tekstinä esim. yhteystietoja, haastateltavien nimiä tai muuten sanallisen viestinnän ulkopuolelle jäävää tietoa.

Heikkonäköisten kannalta kuvaruudulla näkyvän tekstityksen ulkoasuun vaikuttaminen yksilöllisten tarpeiden mukaan on erityisen tärkeä tavoite. Fontin koko- ja kontrastisäätöjen avulla heikkonäköisten lisäksi suuri ikääntyneiden joukko saisi paremmat mahdollisuudet ohjelmien seuraamiseen.

1 momentin sanamuoto "liittämällä niihin tekstitys tai selostus tai muulla vastaavalla palvelulla" on liian epämääräinen. Pelkkä ohjelman tekstitys tai kuvailutulkkaus ei palvele samanaikaisesti sekä näkö- että kuulorajoitteisia. Ehdotamme sanamuotoa "liittämällä niihin tekstitys ja kuvailutulkkaus tai ulkomaisten ohjelmien sekä vieraskielisiä tekstitettyjä osuuksia sisältävien kotimaisten ohjelmien osalta äänitekstitys."
Tekstityksen laatuun ja yksilöllisten tarpeiden huomiointiin liittyvät määräykset sisällytettäisiin valtioneuvoston asetukseen.

Luonnoksen 19 a §:n 2 momentissa rajataan erityisryhmien huomiointi vain osaan ohjelmista. Jos erityispalvelun kriteeriksi asetetaan vain suosituimmat ohjelmat, tavoite parantaa olennaisesti näkö- ja kuulorajoitteisten mahdollisuuksia päästä osallisiksi televisiotarjonnasta on vaarassa vesittyä. Erityisesti äänitekstityksen rajaamista vain osaan tekstitetyistä ohjelmista ei voida perustella korkeilla kustannuksilla, koska perusinvestointien jälkeen äänitekstitettyjen ohjelmien määrällä ei juurikaan ole vaikutusta kustannuksiin. Uutis- ja ajankohtaisohjelmien äänitekstitys on tärkeä jo sananvapauteen sisältyvän oikeuden ottaa vastaan viestejä turvaamiseksi. Kuvailutulkkauspalvelu tulisi ottaa käyttöön ainakin uusien kotimaisten ohjelmien osalta suosituimpien ohjelmien ohella.

Perustelumuistiossa nähdään mahdolliseksi ns. itsesääntely jolloin valtioneuvoston asetusta ei välttämättä tarvittaisi erityisryhmien palvelujen turvaamiseksi. Tässä on vaarana, että televisiotoiminnan harjoittajat itse määrittelevät hyväksyttävän minimirajan. Sen vuoksi asetus on joka tapauksessa tarpeen selkeine vähimmäisrajoineen tai asetuksen sijaan kirjaukset voitaisiin sisällyttää toimilupaehtoihin.

Lakiluonnoksen 22 §:n mukaan televisiomainokset ja teleostoslähetykset on erotettava audiovisuaalisista ohjelmista ääni- tai kuvatunnuksella taikka kuvatilan jakamisella. Ääni- ja kuvatunnus eivät voi olla vaihtoehtoisia, vaan molempia on käytettävä näkö- ja kuulorajoitteisten katsojien viestin vastaanoton varmistamiseksi. Sen vuoksi "tai" -sana on korvattava "ja" -sanalla.

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Esko Jantunen
puheenjohtaja

Teuvo Heikkonen
tiedonsaantijohtaja