NKL:n lau­sun­to hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä Edus­kun­nal­le laik­si ta­pa­tur­ma­va­kuu­tus­lain muut­ta­mi­ses­ta

Lausunto 26.5.2009

Sosiaali- ja terveysministeriö
Vakuutusosasto, Eläkevakuutusyksikkö
Hallitussihteeri Tiina Muinonen

Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta.

Näkövammaisten Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta.
Näkövammaisten Keskusliiton mielestä esityksen erityisiä ongelmakohtia ovat:

1. Soveltamisalan tulkinnanvaraisuus

Hallituksen esityksessä tulee ilmaista selkeästi, että haittaluokkaa voidaan käyttää vain tapaturmavakuutuslain mukaisen haittarahan korvaamisen määrittelyssä. Haittaluokituksen soveltamista ei saa sen mekaanisen luonteen vuoksi laajentaa muihin tarkoituksiin ja nykyisistäkin perusteettomista muissa yhteyksissä tapahtuvista soveltamisista tulee luopua.

2. Haittaluokituksen kiristäminen asetuksella

Näkövammaisten Keskusliitto pitää tärkeänä, että haittaluokkaa ei minkään ryhmän kohdalla perustelemattomasti lasketa.

Seuraavassa edellisten kohtien yksityiskohtaisempi perustelu:

1. Haittaluokituksen soveltamisalaa ei saa laajentaa

Haittaluokituksen laaja soveltaminen on ongelmallista monestakin syystä. Haittaluokan soveltamiselle tulee aina olla oikeudellinen peruste. Kelan tai kunnan etuuksien ja palveluiden myöntämiselle ei ole asianomaisessa lainsäädännössä perustetta haittaluokan soveltamiseen. Ongelmia syntyy siitä, kun haittaluokitusta, joka ei ota huomion yksilöllisiä seikkoja, sovelletaan suoraviivaisesti palvelun tai etuuden myöntämiseen, jossa pitäisi nimenomaan ottaa huomioon yksilölliset seikat. Haittaluokkaa määrättäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman tai sairauden laatu, mutta ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita. Vaikeavammaisuuden arvioinnin palveluja

ja etuuksia myönnettäessä tulee kuitenkin aina olla yksilöllistä ja perustua henkilön kokonaistilanteeseen (vamma, sairaus, mahdolliset muut diagnoosit, ikä, sukupuoli, perhesuhteet, asema työmarkkinoilla jne.) Jos haittaluokitusta alennetaan ja laajaa soveltamista jatketaan niin tämä aiheuttaa monen vammaisen osalta kohtuuttoman lopputuloksen palveluiden vähentymisenä tai loppumisena.

Tapaturmavakuutuslaissa ja sen perusteluissa tulee ilmaista selkeästi se, että haittaluokkaa voidaan käyttää vain tapaturmavakuutuslain mukaisen haittarahan korvaamisen määrittelyssä. Luonnoksen teksti on ristiriitainen tältä osin. Esitetyn luonnoksen sanamuoto antaa sen kuvan, että laaja soveltaminen on mahdollista. Esityksessä todetaan:

"Koska kysymyksessä on tapaturmavakuutuslain mukaisen haittarahakorvauksen perusteena olevasta haitan arvioinnista, esityksellä ei oteta kantaa siihen, miten haittaluokitusta mahdollisesti sovelletaan tapaturmavakuutusjärjestelmän ulkopuolella. Esityksellä on kuitenkin tarkoitus selkeyttää haittaluokituksen perusteena olevaa haitan käsitettä ja haitan arvioinnin perusteita, jotta luokituksen soveltuvuus työtapaturmavakuutuksen ulkopuolella on jatkossa mahdollista paremmin arvioida eri järjestelmien tarpeiden ja tavoitteiden kannalta"

Luokituksen soveltamista työtapaturmavakuutuksen ulkopuolelle ei pidä mahdollistaa ja tämä tulee ilmaista laissa tai sen perusteluissa selkeämmin. Jos tätä tarkka rajausta ei tehdä laissa tai sen perusteluissa, jatkuu haittaluokituksen laaja soveltaminen käytännössä.

2. Haittaluokkia ei saa perustelemattomasti alentaa

Nyt lausunnolla olevassa esityksessä annetaan ministeriölle mahdollisuus asetuksella määrätä tarkemmin haittaluokista. Ministeriössä valmisteilla olevassa asetuksessa on näkökyvyn osalta alennettu haittaluokkaa sokeuden osalta 20:stä 18, sekä useissa muissa kohdin on myös haittaluokkaa alennettu. Hallituksen esityksessä tulisi olla maininta siitä, että luokitusta voidaan alentaa vain perustelluista syistä ja alentamisen tulee perustua tutkimustietoon.

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi todetaan, että erityisesti näkö- ja kuuloaistin merkitys on viime vuosikymmeninä voimakkaasti kasvanut. Näkökykyyn perustuvat toiminnot ovat nyky-yhteiskunnassa elämänlaadun, sosiaalisen kanssakäymisen ja työelämän vaatimusten kannalta aikaisempaa tärkeämpiä. Vaatimustaso kommunikoinnin ja liikkumisen suhteen on noussut koko ajan ja yhteiskunnasta on tullut entistä visuaalisempi. Esimerkiksi visuaalisten opasteiden ja itsepalveluautomaattien käyttö lisääntyy koko ajan ja asiakkaiden odotetaan ostavan oman lippunsa automaatista tai asioivan vuoronumeroiden perusteella. Samanaikaisesti asiakaspalvelua vähennetään sekä julkisissa että yksityisissä palveluissa. On käynyt niin, että vamman aiheuttama haitta on muuttanut muotoaan yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä. Sokeiden henkilöiden osalta apuvälineet eivät paranna tilannetta oleellisesti esimerkiksi liikkumisen ja tiedonsaannin suhteen. Liikenne on tänä päivänä niin vilkasta, että liikkumistaidonohjauksesta huolimatta näkövammaisen on hyvin vaikea liikkua itsenäisesti.

Näkövammaisten Keskusliiton kokemuksena on ollut, että näkövammaisten osalta haittaluokkaa on vaikea nostaa yleisen toiminnanvajavuuden perusteella. Näkövammaisilla sairauden hoito ei välttämättä aiheuta suurta rasitusta, mutta näönvarainen selviytyminen arkipäivässä edellyttää normaalia huomattavasti suurempia ponnisteluja riippuen näkövamman luonteesta. Sokealla henkilöllä ympäristöstä tulevan informaation vastaanotto näköä korvaavien aistien kautta vaatii normaalia enemmän ponnistuksia, koska ympäristö on rakennettu pääosin näkeviä varten.

Haittaluokituksen laaja soveltaminen ja haittaluokkien alentaminen saattaa johtaa elintärkeän palvelun, etuuden tai tukitoimen eväämiseen ja sitä kautta jopa fyysisen toimintakyvyn alentumiseen ja vamman/sairauden pahenemiseen. Haittaluokituksen alentuminen voi evätä apuvälineen saamisen tai kuntoutukseen pääsemisen, jolloin toimintakyky voi huonontua ja haittaluokka tosiasiallisesti suurenee.


Helsingissä toukokuun 26. päivänä 2009

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja