NKL:n lau­sun­to Me­ri­maan sel­vi­tyk­ses­tä eri­tyis­kou­lu­jen ja sai­raa­lao­pe­tuk­sen ase­mas­ta, teh­tä­vis­tä ja ra­hoi­tuk­ses­ta ke­hit­tä­mi­seh­do­tuk­si­neen

Lausunto 13.10.2009

Opetusministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
jussi.pihkala@minedu.fi

Lausuntopyyntö 23.9.2009

Selvitys erityiskoulujen ja sairaalaopetuksen asemasta, tehtävistä ja rahoituksesta kehittämis­ehdotuksineen

Selvitysmiehen tekemät ehdotukset ovat pääsääntöisesti hyviä ja kannatettavia. Näkövammaisten Keskusliitto ry kiinnittää huomiota mm. tilapäisen opetuksen jaksojen turvaamiseen, näkövammaispedagogisen osaamisen säilymiseen ja näkövammaisen oppilaan koulunkäynnin kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Lisäksi Näkövammaisten Keskusliitto korjaa selvityksessä olleita virheellisiä tietoja.

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää opetusministeriötä mahdollisuudesta esittää näkemyksensä erityiskoulujen ja sairaalaopetuksen asemasta, tehtävistä ja rahoituksesta sekä niihin liittyvistä kehittämisehdotuksista laaditusta selvityksestä.

Selvitysmiehen tehtävänä oli laatia arvio erityiskoulujen ja sairaalakoulujen nykyisestä toiminnasta sekä tehdä esityksiä siitä, miten niiden järjestämää opetusta ja palvelutoimintaa voidaan parantaa ja tehostaa ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Selvityksessä käsitellään laajasti erityiskoulujen ja sairaalakoulujen nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä.

Selvitysmies on tehnyt 25 valtion erityiskoulujen ja sairaalakoulujen kehittämiseen liittyvää ehdotusta. Näkövammaisten Keskusliitto pitää esityksiä kannatettavina. Tässä lausunnossa Näkövammaisten Keskusliitto haluaa kuitenkin kiinnittää opetusministeriön huomiota seuraaviin asioihin.

Näkövammaisten opetuksen nykytilanne

Näkövammaisten oppilaiden sijoittuminen

Suomessa on kaksi näkövammaisille tarkoitettua valtion erityiskoulua; suomenkielinen Jyväskylän näkövammaisten koulu ja ruotsinkielinen Svenska skolan för synskadade. Koulut antavat esi-, perus- ja lisäopetusta sokeille ja heikkonäköisille, joilla voi olla näkövamman lisäksi liitännäisvammoja. Oppilaita näissä kouluissa on tällä hetkellä 40 - 50.

Valtaosa näkövammaisista oppilaista käy koulua kotikunnassaan. Integroidusti opiskelevia näkövammaisia on noin 600 - 700.

Näkövammaisen oppilaan oppimateriaali

Celia-kirjasto on koko maata palveleva valtion erikoiskirjasto, jonka yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa näkövammaisille oppi- ja kurssiaineistoa kaikille koulutuksen asteille. Selvitysmiehen raportin luvussa 15.2 mainitaan Celia-kirjaston olevan Näkövammaisten Keskusliiton omistama. Näkövammaisten Keskusliitto haluaa korjata virheellisen tiedon, sillä kyse on valtion omistamasta kirjastosta, joka ainoastaan toimii samassa toimitalossa Näkö-vammaisten Keskusliiton kanssa. 

Näkövammaisten oppilaiden käyttämät apuvälineet

Näkövammaiset oppilaat käyttävät koulutyössä erilaisia näkötilanteeseen soveltuvia apuvälineitä. Tällaisia ovat mm. lukutelevisio, erilaiset optiset apuvälineet, pistekirjoituskone, Daisy-kirjojen kuuntelulaite ja tietokone lisälaitteineen.

Selvitysmiehen raportin luvussa 15.2 mainitaan näkövammaisten kouluissa käytettäviksi tärkeimmiksi tietokonesovellutuksiksi pistenäyttö, synteettinen puhe, tekstiä suurentavat ohjelmat ja ruudunlukuohjelmat. Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa, että nämä ovat tietokoneeseen liitettäviä apuvälineitä tai apuvälineohjelmistoja, joiden avulla näkövammainen ihminen voi käyttää tietokonetta ja erilaisia ohjelmistoja.

Ruudunlukuohjelma tulkitsee tietokoneen näytöllä olevan tekstin ja välittää sen edelleen puhesyntetisaattorille tai pistenäytölle. Ilman ruudunlukuohjelmaa ei puhesyntetisaattoria tai pistenäyttöä voi käyttää. Ruudunlukuohjelma toistaa kirjoitettaessa jokaisen merkin ja valmiin tekstin lukeminen tapahtuu esim. rivi kerrallaan tai siten, että koko teksti puhutaan automaattisesti.

Suurennusohjelma suurentaa kaiken näkevien näytöllä olevan, myös grafiikat ja kuvat. Näytöllä olevaa tekstiä tai kuvaa voidaan suurentaa tarpeen mukaan jopa 16-kertaiseksi. Ohjelmien muita ominaisuuksia ovat mm. näytön osasuurennus, hiirikohdistimen suurennus sekä voimakaskontrastiset värit tai näytön erilaiset väri- ja kirjasintyypit. Suurennusohjelma voi olla varustettu myös puhetuella.

Apuvälineiden myöntäminen

Riittävät, toimivat ja tarkoituksenmukaiset apuvälineet ovat olennainen osa näkövammaisen oppilaan koulunkäyntiä. Apuväline, sen käyttötarkoitus ja opetuksen vuosiluokka määrittelevät, kuuluuko apuvälineen myöntäminen opetustoimelle, terveydenhuollolle vai Kelalle.

Koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet hankkii opetustoimi. Tällaisia apuvälineitä ovat esim. kohopulpetti, pistekirjoituskone tai ylimääräinen valaistus. Henkilökohtaiset apuvälineet hankitaan lääkinnällisenä kuntoutuksena terveyden-huollon kautta. Tällöin kyse on esim. valkoisesta kepistä ja pelkästään vapaa-aikana tai sekä koulussa että vapaa-aikana käytettävistä apuvälineistä. Kelan kautta apuvälineitä myönnetään ammatillisena kuntoutuksena vaikeavammaisille työhön tai opiskeluun. Perusopetuksessa olevan tulee olla siirtymässä 7. vuosiluokalle ja täyttää Kelan ammatillisen kuntoutuksen kriteerit, jotta hän voi hakea koulunkäynnissä tarvittavaa apuvälinettä, kuten kannettavaa tietokonetta tai puhuvaa funktiolaskinta, Kelan kautta.

Selvitysmiehen raportin luvussa 15.4 mainitaan tahot, jotka myöntävät apuvälineitä näkövammaiselle oppilaalle. Raportin mukaan osa apuvälineistä jää perheen kustannettavaksi. Esimerkkinä mainitaan tietokone, joka on raportin mukaan perheen kustannettava 7. vuosiluokkaan saakka, jonka jälkeen sen voi myöntää Kela. Näkövammaisten Keskusliitto huomauttaa maininnan virheellisyydestä. Jos tietokone on välttämätön apuväline perusopetuksen 1. - 6. vuosiluokalla opiskelevalle näkövammaiselle, se tulee myöntää opetustoimen tai terveydenhuollon kautta. Koulutyössä välttämättömän apuvälineen hankinta ei voi jäädä perheen vastuulle.

Valtion erityiskoulujen omistajuus ja tehtävät

Näkövammaisten Keskusliiton mielestä on hyvä, että valtion erityiskoulujen ylläpito säilyy valtiolla. Lisäksi on suositeltavaa, että valtion erityiskoulujen tehtävä koulutusjärjestelmässä määritellään lainsäädännön tasolla. Selvitysmiehen valtion erityiskouluille esittämät tehtävät ovat kannatettavia

Tilaratkaisut

Selvitysmies ehdottaa Jyväskylän näkövammaisten koulun ja Haukkarannan koulunhallinnollista ja toiminnallista yhdistämistä uudeksi kouluyksiköksi. Samalla koululle rakennettaisiin uudet toimitilat.

Näkövammaisten Keskusliitto suhtautuu myönteisesti ehdotukseen Jyväskylän näkövammaisten koulun ja Haukkarannan koulun yhdistämisestä. Hallinnollisessa ja toiminnallisessa yhdistämisessä on huolehdittava näkövammaisten oppilaiden koulunkäynnin tuen säilymisestä ja näkövammaispedagogisen osaamisen jatkuvuudesta. Molempien koulujen sisäilmaongelmien vuoksi ehdotus uuden toimitilan rakentamisesta on kannatettava.

Valtakunnallinen ja alueellinen erityisen tuen ohjaus- ja palvelukeskustoiminta

Erityisen tuen palvelukeskusjärjestelmä ehdotetaan muutettavaksi kaksiportaiseksi, jolloin valtion erityiskoulu toimisi valtakunnallisena erityisen tuen ohjaus- ja palvelukeskuksena ja erikseen sovittavat kunnalliset erityiskoulut sekä itsenäiset sairaalakoulut alueellisina erityisen tuen keskuksina.

Valtakunnallinen erityisen tuen palvelukeskus mm. edistäisi vammaisten ja vaikeasti sairaiden lasten kasvatuksen ja opetuksen tutkimusta, kehittäisi erityisopettajien täydennyskoulutusta, laatisi ja valmistaisi materiaaleja oppilaille ja opettajille, tukisi opettajia ja muita tahoja erityiskasvatukseen liittyvissä ongelmissa sekä toimisi asiantuntijana erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kasvuun, kehitykseen, oppimiseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Kunnalliset erityisen tuen palvelukeskukset mm. tukisivat lähikouluperiaatteen, integraation ja inkluusion toteutumista, tiedottaisivat erityisopetukseen liittyvistä asioista, apuvälineistä ja oppimateriaaleista, konsultoisivat henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadinnassa sekä järjestäisivät koulutusta opettajille ja koulunkäyntiavustajille.

Kaksiportainen malli toisi palveluja lähemmäs oppilaita ja heidän koulujaan. Valtakunnallisen ja kunnallisten palvelukeskusten mallissa on huolehdittava riittävän osaamisen siirtymisestä tai hankkimisesta, jotta näkövammainen oppilas saa koulunkäynnissään tarvitsemansa tuen. Näkövammaispedagogisen osaamisen taso ei saa heikentyä kaksiportaisen mallin myötä.

Valtion erityiskoulujen määritteleminen perusopetusta antaviksi kouluiksi

Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä selvitysmiehen ehdotusta, jonka mukaan valtion erityiskoulut määriteltäisiin perusopetusta antaviksi kouluiksi eikä nykyiseen tapaan julkiseksi laitoshoidoksi. Tällä hetkellä valtion erityis-koulussa oleva oppilas ei saa Kelan kuntoutusta kouluvuoden aikana. Tällöin myöskään oppilaan vanhemmat eivät voi osallistua esim. perusopetuksen nivelvaiheissa Näkövammaisten Keskusliiton ja Jyväskylän näkövammaisten koulun järjestämille näkövammaisten oppilaiden vanhemmille suunnatuille sopeutumisvalmennuskursseille. Näkövammaisen oppilaan ja hänen perheensä kuntoutuksen tarve on ilmeinen, joten olisi suositeltavaa, ettei valtion erityis-koulussa opiskelu tulevaisuudessa rajaisi näitä perheitä Kelan järjestämän kuntoutuksen ulkopuolelle.

Valtion erityiskoulujen oppilaaksi ottamisen perusteet

Tällä hetkellä ei ole olemassa yksiselitteisiä säädöksiä oppilaaksi ottamisesta valtion erityiskouluihin eikä opetuksesta aiheutuvien kustannusten jakamisesta oppilaan asuinkunnan ja valtion koulujen kesken. Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä selvitysmiehen ehdotusta, jonka mukaan oppilaaksi ottamisen perusteista ja oppilaasta aiheutuvien kustannusten jakautumisesta oppilaan asuinkunnan ja valtion erityiskoulujen kesken on suositeltavaa määritellä lain-säädännön tasolla. Säädöksessä tulee ottaa huomioon myös lisäopetus.

Tilapäisen opetuksen jaksojen turvaaminen

Tilapäisen opetuksen jaksojen tavoitteena on mm. näkövammaisen oppilaan opiskelutekniikoiden ja erityistaitojen kehittäminen sekä apuvälinetarpeiden kartoitus ja käytön ohjaaminen. Myös vertaistuella ja kaverisuhteilla on tärkeä rooli.

Selvitysmiehen raportissa on määritelty valtakunnallisen ja kunnallisten erityisen tuen palvelukeskusten tehtävät. Määrittelyissä ei ole mainintaa tilapäisen opetuksen jaksojen järjestämisestä, vaikka kyse on integroidusti opiskelevien oppilaiden tukemisesta. Näkövammaisten Keskusliitto korostaa tilapäisen opetuksen jaksojen merkitystä näkövammaiselle oppilaalle. Niiden järjestäminen ja oppilaan osallistumismahdollisuus on turvattava myös tulevaisuudessa.

Näkövammaispedagogisen osaamisen turvaaminen

Näkövammaisten Keskusliiton mielestä opettajankoulutuksen kehittäminen, erityisopettaja- ja erityislastentarhanopettajakoulutuksen lisääminen sekä erityispedagogisen osaamisen parantaminen on tärkeää. Maassamme oleva näkövammaispedagoginen osaaminen on säilytettävä ja sen kehittämistä on tuettava. Jyväskylän näkövammaisten koulun ja Svenska skolan för synskadaden näkövammaispedagogisen osaamisen tulee valtion erityiskoulujen uudistamisen jälkeenkin olla näkövammaisten oppilaiden ja heidän koulujensa käytössä.

Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on hyvä muistaa järjestöissä oleva osaaminen ja yhteistyömahdollisuudet.

Erityisoppilaiden korotetun valtionosuuden säilyttäminen

Näkövammaisten Keskusliitto on ollut huolestunut valtionosuusuudistuksesta ja sen vaikutuksesta näkövammaisten oppilaiden palvelujen ja tukitoimien saatavuuteen. On tärkeää, että korotettu valtionosuus säilytetään nykyisellään pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden sekä vaikeimmin vammaisten ja sairaiden oppilaiden kohdalla. Näkövammaisten Keskusliitto pitää selvitysmiehen ehdotusta valtionosuuden säilyttämisestä kannatettavana.

Lisätietoja

Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja