NKL:n lau­sun­to hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä Edus­kun­nal­le laik­si pe­ru­so­pe­tus­lain muut­ta­mi­ses­ta

Lausunto 13.2.2009

Opetusministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto

jussi.pihkala@minedu.fi
eeva-riitta.pirhonen@minedu.fi

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta
OPM/LUONNOS 21.1.2009

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry on tutustunut opetusministeriön laatimaan 21.1.2009 päivättyyn luonnokseen ?Hallituksen esitys Eduskunnalle perusopetuslain muuttamisesta?.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevia perusopetuslain (628/1998) säännöksiä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta oppimisessa ja kasvussa tarvitsemaansa tukeen. Hallituksen esitys perustuu vuonna 2007 valmistuneeseen Erityisopetuksen strategiaan ja sen toimenpide-ehdotuksiin (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 47:2007).

Näkövammaisten Keskusliitto ry on 14.12.2007 päivätyssä lausunnossaan tuonut esiin näkemyksiään Erityisopetuksen strategiasta. Lausunnossaan Näkövammaisten Keskusliitto on kiinnittänyt huomiota muun muassa riittäviin ja tarkoituksenmukaisiin tukitoimiin, varhaiseen tukeen, henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS), lähikouluperiaatteen toteutumiseen sekä vuoden 2010 alussa tapahtuvaan valtionosuusjärjestelmän uudistukseen.

Näkövammaisia integroidusti kotikunnassaan opiskelevia koululaisia on noin 600-700. Valtion erityiskouluissa opiskelee noin 50 näkövammaista lasta ja nuorta.

Perusopetuslain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä on melko hyvin otettu huomioon näkövammaisten koululaisten kannalta oleellisia asioita. Tässä lausunnossa haluamme kiinnittää opetusministeriön huomiota seuraaviin seikkoihin.

Oikeus koulutukseen ja lähikouluun

Oikeus koulutukseen on keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite. Hyvä peruskoulutus on polku jatko-opintoihin ja työelämään. Oppivelvollisuuteen ja -oikeuteen sisältyy myös oikeus oppimisessa tarvittaviin palveluihin ja tukitoimiin. Niiden asianmukainen järjestäminen on tärkeä koulutus-, sosiaali- ja yhteiskuntapoliittinen kysymys.

Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä hallituksen esityksen linjausta siitä, että erityistä tukea saavan oppilaanopetus riittävine tukitoimineen järjestetään oppilaan lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä aina, kun se on mahdollista ja oppilaan edun mukaista.

Myös näkövammaisella oppilaalla on oikeus lähikouluun. Lähikoulu ei saa tulevaisuudessa kieltäytyä ottamasta näkövammaista oppilasta, ennen kuin se on selvittänyt tosiasialliset mahdollisuudet oppilaan opettamiseen. Näitä mahdollisuuksia ovat esimerkiksi tarvittavat resurssit, mahdolliset tiloihin liittyvät järjestelyt sekä opetushenkilöstön koulutuksen ja tuen tarve. Konkreettisten asioiden lisäksi Näkövammaisten Keskusliitto nostaa esiin asenteiden ja niiden muuttamisen merkityksen.

Kouluvalinnassa lähtökohtana on oltava oppilaan etu. Tarvittaessa näkövammaisella oppilaalla tulee olla oikeus ja todellinen mahdollisuus myös muuhun kuin lähikouluun, jos se on hänen etunsa mukaista. Erityisluokka tai erityiskoulu voi tulla kyseeseen esimerkiksi näkövammaisen monivammaisen lapsen kohdalla. Samoin lisäopetus voi olla perusteltua toteuttaa näkövammaisten erityiskoulussa, sillä lisäopetusta tarjoava lähikoulu ei välttämättä pysty vastaamaan oppilaan tarpeisiin ja lisäopetuksen yksilöllisiin näkövammaisuuteen liittyviin tavoitteisiin.

Yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki

Hallituksen esityksen mukaan oppilaan tuen tarpeeseen vastataan jatkossa yleisellä tuella, tehostetulla tuella tai erityisellä tuella. Lähtökohtana on, että erityistä tukea annetaan vasta, kun yleisen tuen ja tehostetun tuen tarjoamat toimet on todettu riittämättömiksi.

Suurin osa näkövammaisista oppilaista on erityisopetuksen oppilaita, jonka lisäksi heille on tehty päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Näkövammaisten Keskusliiton mukaan ei ole oppilaan edun mukaista, että näkövammainen oppilas joutuu käymään läpi kolmiportaisen tuen saadakseen ne palvelut ja tukitoimet, joita hän oppioikeutensa toteutumiseksi tarvitsee.

Opetusministeriön laatimassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi perusopetuslain muutoksesta on erityisopetusta käsittelevään 17 §:ään kirjattu uusi 4 momentti. Näkövammaisten keskusliitto pitää uutta momenttia hyvänä, sillä se takaa näkövammaisen oppilaan oikeuden riittävään ja tarkoituksenmukaiseen tukeen esiopetuksesta alkaen. On välttämätöntä, että näkövammaiselle oppilaalle voidaan tehdä erityisen tuen päätös ilman sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta ja pedagogisen selvityksen laatimista. Lisäksi on tärkeää, että erityisen tuen päätös voidaan tehdä jo esiopetuksen alkaessa ja päätöksen kesto voi olla koko perusopetuksen aika. Uuden 4 momentin toteutumista on valvottava ja sen sisällöstä on tiedotettava kuntia sekä muita näkövammaisen oppilaan koulunkäynnin kannalta keskeisiä tahoja.

Päätös erityisestä tuesta

Hallituksen esityksen mukaan erityisen tuen päätöksessä tulee määrätä nykyistä täsmällisemmin oppilaan opetuksen järjestämisestä sekä hänen tarvitsemistaan palveluista ja tukitoimista. Erityisen tuen päätökseen kirjattaisiin oppilaan oikeusturvan ja oppilaalle annettavan tuen järjestämisen kannalta merkitykselliset asiat.

Näkövammaisten Keskusliitto korostaa näkövammaispedagogisen asiantuntemuksen merkitystä kirjattaessa näkövammaisen oppilaan oikeusturvan ja oppilaalle annettavan tuen kannalta merkityksellisiä asioita. Erityisen tuen päätökseen on kirjattava kaikki näkövammaisen oppilaan oppioikeuden toteutumisen kannalta oleelliset asiat. Näkövammaisten Keskusliiton mukaan näitä ovat muun muassa opetuksen järjestämispaikka ja opetusryhmä, tarvittavat palvelut ja tukitoimet (koulunkäyntiavustaja, koulukuljetukset, apuvälineet), oppimateriaalit sekä opetuksen ja oppimisen tuki (Jyväskylän Näkövammaisten koulun tilapäisen opetuksen jaksot, ohjaavan opettajan palvelut sekä opettajien ja koulunkäyntiavustajien tarvitsema koulutus). Jos oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä, myös ne on kirjattava erityisen tuen päätökseen.

Joissakin tilanteissa näkövammaisen oppilaan opetus voi olla lapsen edun mukaisinta järjestää esimerkiksi valtion erityiskoulussa (Jyväskylän Näkövammaisten koulu tai Svenska skolan för synskadade). On tärkeää, että kunnilla on selkeä ja yksiselitteinen ohjeistus siitä, kuka voi hakea lapselle koulupaikkaa valtion erityiskoulusta. Nykykäytäntö ei ole yksiselitteinen ja aiheuttaa ongelmallisia tilanteita, jotka eivät ole lapsen edun mukaisia.

On välttämätöntä, että erityisen tuen päätös ja siihen kirjattavat asiat valmistellaan yhdessä oppilaan huoltajien ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Kuntia ja kouluja on tiedotettava riittävästi siitä, mitä asioita erityisen tuen päätökseen on kirjattava.

Hallituksen esityksessä mainitaan kuntien kokevan erityisen pulmalliseksi tilanteet, joissa koulun ulkopuoliset tahot määrittelevät erityisopetuspäätöksen tarpeellisuutta. Kuntien mukaan tukitoimien suunnittelu pohjautuu silloin lääketieteelliseen eikä pedagogiseen asiantuntemukseen. Näkövammaisten Keskusliitto korostaa, että näkövammassa on kyse vammasta, joka edellyttää nimenomaan lääketieteellistä ja pedagogista asiantuntemusta. Kouluissa ja kunnissa ei ole riittävää näkövammaisuutta ja näkövamman oppimiselle tuomia haasteita ja ongelmia koskevaa asiantuntemusta. Näkövammaisen oppilaan kohdalla on välttämätöntä hyödyntää sekä lääketieteellinen että pedagoginen asiantuntemus tahoilta, jotka ovat näkövammaisuuden tai näkövammaisten opetuksen asiantuntijoita. Palvelujen ja tukitoimien tarvetta tulee tarkastella näkövammaisen oppilaan todellisen tarpeen eikä koulun tai kunnan toteutusmahdollisuuksien pohjalta.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

Tällä hetkellä kaikille erityisopetuksen oppilaille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siitä on tehtävä hallintopäätös, johon voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen ja tarvittaessa myöhemmässä vaiheessa hallinto-oikeuteen. Hallintopäätöksen tekevä taho määritellään kunnan sisäisissä säännöissä.

Hallituksen esityksen mukaan erityistä tukea koskevan päätöksen saaneelle oppilaalle tehdään tulevaisuudessakin henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS ei kuitenkaan enää olisi hallintopäätös, vaan erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa koskeva pedagoginen asiakirja. HOJKSin sisällöstä määrättäisiin opetussuunnitelman perusteissa.

Perusopetuslain uuden 17 a §:n mukaan suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityisen tuen päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Tarkistus on tehtävä vähintään kerran lukuvuodessa.

Näkövammaisten Keskusliitto on huolestunut HOJKSin painoarvosta tulevaisuudessa. Koska HOJKSista ei enää tehdä hallintopäätöstä, on vaarana, että se jää asiakirjaksi, joka tehdään perusopetuslain velvoittamana, mutta jonka painoarvo opetuksessa on vähäinen. Oppilaan arviointi perustunee jatkossakin HOJKSiin, joka ei kuitenkaan ole enää virallinen päätös vaan pedagoginen asiakirja eikä siihen ole muutoksenhakuoikeutta. Esimerkiksi tilanteissa, joissa oppilaan oppimääriä on yksilöllistetty, erityisen tuen päätökseen on kirjattu yksilöllistetyt oppimäärät, mutta ei niiden sisältöjä. Yksilöllistettyjen oppimäärien sisällöt kirjataan edelleen HOJKSiin, joka ei kuitenkaan ole painoarvoltaan yhtä vahva asiakirja kuin nykyisin.

Näkövammaisen oppilaan kohdalla HOJKSiin on kirjattava opetuksen ja oppimisen kannalta keskeiset asiat. Näitä ovat muun muassa luokkatilanteeseen liittyvät asiat, mahdolliset erityisjärjestelyt, pedagogiikkaan liittyvät asiat sekä näkövammaisen oppilaan sosiaalisen integraation ja sosiaalisten taitojen kehittymisen tukemistavat. Myös näkövamman vaikutus oppilaan oppimiseen ja muuhun koulun kannalta keskeiseen toimintaan on kirjattava.

Näkövammaisten Keskusliitto korostaa, että HOJKS on jatkossakin tehtävä yhteistyössä oppilaan huoltajien ja tarvittavien näkövamma-alan asiantuntijoiden kanssa. Huoltajien vaikutusmahdollisuudet lapsen tai nuoren koulunkäyntiin liittyviin asioihin on turvattava.

Riittävät palvelut ja tukitoimet oppioikeuden varmistajina

Näkövammainen oppilas tarvitsee erilaisia palveluja ja tukitoimia, jotta hänen oppioikeutensa toteutuu ja hän voi opiskella edellytystensä mukaisesti. Tällä hetkellä kuntien käytännöt näkövammaisen oppilaan koulunkäynnin tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien toteutuksessa vaihtelevat. Osalla kunnista on tahtoa huolehtia riittävästä tuesta ja toisissa kunnan hallinto- ja päätöksentekokulttuuri eivät ole myönteisiä näkövammaisen oppilaan koulunkäynnille. Kuitenkin kunnan hallinnon ja päätöksenteon tuki näkövammaisen oppilaan koulunkäynnille on ensiarvoisen tärkeää.

Erityistä tukea koskevaan päätökseen tulee kirjata oppilaan oikeusturvan sekä opetuksen ja tuen kannalta keskeiset asiat.

Näkövammaisen oppilaan oppimateriaalin saanti tulee turvata.
Materiaalitilaukset on tehtävä riittävän ajoissa, tilauksille on määriteltävä vastuuhenkilö ja tilauksiin liittyvän kunnan sisäisen päätöksenteon on oltava sujuvaa.

Koulunkäyntiavustus on järjestettävä näkövammaisen oppilaan tosiasiallisen tarpeen mukaan. Koulunkäyntiavustajan on saatava tehtäväänsä riittävä perehdytys ja tehtävät on määriteltävä näkövammaisen oppilaan tarpeista käsin.

Riittävät, toimivat ja tarkoituksenmukaiset apuvälineet ovat olennainen osa näkövammaisen lapsen ja nuoren koulunkäyntiä. Apuväline, sen käyttötarkoitus ja opetuksen vuosiluokka määrittelevät, kuuluuko apuvälineen myöntäminen opetustoimelle, terveydenhuollolle vai Kelalle.

Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Svenska skolan för synskadade tarjoavat palveluja ja tukitoimia integroidusti opiskelevalle näkövammaiselle oppilaalle ja hänen koululleen. Laadukkaan opetuksen ja oppimisen kannalta on tärkeää turvata ohjaavan opettajan palvelut, tilapäisen opetuksen jaksot sekä opettajien ja koulunkäyntiavustajien koulutus oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tosiasiallinen mahdollisuus tilapäisen opetuksen jaksoihin tulee olla myös normaalikouluissa opiskelevilla näkövammaisilla oppilailla. Nykyisin tässä on rahoitukseen liittyviä epäkohtia, eikä mahdollisuus tilapäisen opetuksen jaksoon välttämättä toteudu.

Pidennetty oppivelvollisuus ja varhennettu esiopetus

Suurin osa näkövammaisista oppilaista on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Tällöin lapsen esiopetusvaihe voidaan järjestää kolmella eri tavalla. Lapsi voi osallistua 5-vuotiaana varhennettuun esiopetukseen, jolloin oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana esiopetuksesta ja peruskoulun 1. luokalle lapsi siirtyy 7-vuotiaana. Toisessa vaihtoehdossa lapsi aloittaa koulunkäynnin 6-vuotiaana, jolloin ensimmäinen vuosi on oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvaa esiopetusta, jonka jälkeen lapsi siirtyy peruskoulun 1. luokalle. Kolmannen vaihtoehdon mukaan perusopetuksen aloittamista lykätään siten, että lapsi aloittaa perusopetuksen 1. luokan 8-vuotiaana. Tätä ennen hän osallistuu kaksi vuotta esiopetukseen.

Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä, että näkövammainen oppilas otetaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Se on toimiva tapa tukea näkövammaisen oppilaan kasvua ja oppimista.

Käytännössä 5-vuotiaana aloitettava varhennettu esiopetus on osoittautunut ongelmalliseksi tilanteissa, joissa tavoitteena on näkövammaisen lapsen integrointi yleisopetuksen luokkaan. Tällöin lapsen on aloitettava perusopetus 7-vuotiaana riippumatta siitä, onko hän tosiasiassa koulukypsä.

Varhennettu esiopetus hyödyttää niitä näkövammaisia ja näkömonivammaisia lapsia, joilla on paljon erityisongelmia. Tällöin lapsen edun toteutuminen edellyttää varhaista ja pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta sekä riittävien resurssien turvaamista. Suunnitelmallisuus on mahdollista laatimalla kattava HOJKS, johon kirjataan myös tavoitteet.

Näkövammaisten Keskusliitto toivoo, että tulevaisuudessa näkövammaisen erittäin todennäköisesti yleisopetuksen luokkaan integroitavan lapsen esiopetus suositellaan aloitettavaksi vasta 6-vuotiaana, jolloin lapsi voi 7-vuotiaana joko siirtyä perusopetuksen 1. luokalle tai jatkaa toisen vuoden esiopetuksessa. Näin näkövammaiselle lapselle jää enemmän aikaa kasvaa ja kehittyä sekä hankkia erilaisia kouluvalmiuksia.

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2010 alusta. Uudistuksen tavoitteena on tehdä valtionosuusjärjestelmästä nykyistä selkeämpi, yksinkertaisempi ja läpinäkyvämpi.

Koska esi- ja perusopetuksen oppilaskohtainen rahoitus muuttuu ja muun muassa korotetut valtionosuudet poistuvat, näkövammaisten (ja muiden vammaisten) lasten opetuksen rahoitus on turvattava. Näkövammaisten Keskusliitto on huolestunut valtionosuusuudistuksen vaikutuksista näkövammaisten oppilaiden tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien saatavuuteen. Korotetun valtionosuuden tuoma rahoitus on uudistuksessa kompensoitava riittävän hyvin. Lisäksi on huolehdittava siitä, että näkövammaisen oppilaan tarvitsemiin tukipalveluihin suunnatut rahat todella käytetään niihin.

Lisätietoja: koulutussihteeri Sari Kokko, puh. 050 401 5802, sähköposti: sari.kokko@nkl.fi

Lisätietoja:

koulutussihteeri Sari Kokko, puh. 050 401 5802, sähköposti: sari.kokko@nkl.fi

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja