NKL:n lau­sun­to Kor­kea­kou­lu­jen es­tee­tön opis­ke­li­ja­va­lin­ta ?suo­si­tuk­ses­ta

Lausunto 13.1.2009

ESOK-hanke
Hannu Puupponen
Jyväskylän yliopisto
PL 30
40014 Jyväskylän yliopisto
Hannu.Puupponen@adm.jyu.fi

Lausuntopyyntö 3.12.2008

Korkeakoulujen esteetön opiskelijavalinta ?suositus

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää ESOK-hanketta mahdollisuudesta esittää näkemyksensä Esteetön opiskelijavalinta ?suosituksesta.

Esteetön opiskelijavalinta ?suositus paneutuu kattavasti valintakokeisiin ja muihin opiskelijavalintaan liittyviin kysymyksiin.

Suosituksessa on otettu varsin hyvin huomioon asioita, jotka ovat keskeisiä näkövammaisten opiskelijoiden ja opiskelemaan pyrkivien kannalta.
Tässä lausunnossa haluamme kiinnittää ESOK-hankkeen huomiota seuraaviin seikkoihin.

Selkeys ja tarvittavan tiedon helppo löydettävyys

Esteetön opiskelijavalinta- suosituksessa on otettu kattavasti esiin eri tavoin vammaisten opiskelijoiden ja erilaisten oppijoiden kannalta tärkeät asiat. Suositus on laaja ja sen vuoksi huomattavan pitkä. Jotta suosituksesta on helppo löytää tarvittava tieto, sen rakennetta on hyvä miettiä huolella. Helppolukuisuus, täsmällisyys ja käytettävyys vaikuttavat siihen, miten helposti suositukseen tutustutaan ja miten se otetaan yhdeksi korkeakoulujen opiskelijavalinnan työkaluksi.

Näkövammaisten Keskusliiton mielestä suosituksen rakenteeseen, pituuteen ja yhtenäiseen ilmaisuun on hyvä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Suositus ei kuitenkaan saa muuttua liian yleiseksi, vaan sen on todella vastattava tarkoitustaan ja annettava konkreettista tietoa valintakoejärjestelyistä.

Soveltuvuustestit ja arvioinnit näkövammaisen pyrkijän kannalta

Esteetön opiskelijavalinta- suosituksen mukaan soveltuvuustesteissä ja arvioinneissa testaavan tahon on hyvä perehtyä haastattelu- ja ryhmätilanteista annettuihin suosituksiin, korkeakoulun syrjimättömyyslinjauksiin sekä lakiin.

Näkövammaisten Keskusliitto korostaa soveltuvuustestien esteettömyyttä ja niiden toteuttamista näkövammaiselle pyrkijälle soveltuvalla ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet antavalla tavalla. Näkövammainen pyrkijä tarvitsee kirjallisen materiaalin soveltuvassa muodossa, joka voi olla esim. suurennettu teksti, pistekirjoitus tai sähköinen muoto. Lisäksi hänen on voitava vastata kysymyksiin tarpeen mukaan esim. tietokoneella.

Soveltuvuustesteissä ja arvioinneissa käytetään myös visuaalisia tehtäviä. Näkövammaisen pyrkijän tulee saada korvaava tehtävä, ellei hän näkövammansa vuoksi voi suoriutua visuaalisesta tehtävästä. Korvaavan tehtävän tulee mitata samoja asioita kuin vastaava visuaalinen tehtävä.

Apuvälineet

Suosituksen luvussa Apuvälineet ja teknologia todetaan, että pääsääntöisesti vastuu vammaisten henkilöiden apuvälineistä on kotikunnan sosiaalitoimella. Kotikunnan sosiaalitoimi myöntää vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987) nojalla korvausta joistakin päivittäisissä toiminnoissa välttämättömistä apuvälineistä.

Yleensä apuvälineet myönnetään terveydenhuollon kautta lääkinnällisenä kuntoutuksena (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1015/1991) tai Kansaneläkelaitoksen kautta ammatillisena kuntoutuksena (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005). Ammatillisena kuntoutuksena myönnetään opiskelussa ja työssä välttämättömiä ns. kalliita ja vaativia apuvälineitä. Pääsääntöisesti vastuu apuvälineistä on siten terveydenhuollolla ja Kansaneläkelaitoksella.

Lisätietoja: koulutussihteeri Sari Kokko, puh. 050 401 5802, sähköposti: sari.kokko@nkl.fi tai koulutussuunnittelija Eeva-Liisa Koskinen, puh. (09) 3960 4573, sähköposti eeva-liisa.koskinen@nkl.fi.

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja