NKL:n lau­sun­to Vam­mais­pal­ve­lu­jen ja ke­hi­tys­vam­ma­huol­lon asia­kas­tie­dois­ta so­siaa­li­huol­lon asia­kas­tie­to­jär­jes­tel­mis­sä

Lausunto 16.2.2009

Sosiaalialan tietoteknologiahanke
Riikka Väyrynen
erikoissuunnittelija
riikka.vayrynen@thl.fi

Lausuntopyyntö 26.1.2009

Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä

Näkövammaisten Keskusliitto pyytää sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä kehitettäessä kiinnittämään huomiota näkövammaisen asioinnin erityiskysymyksiin ja erityisesti näkövammaisen toimintakyvyn arviointiin. Näkövammaisten henkilöiden keskeisimmät ongelmat liittyvät liikkumiseen, tiedon saantiin (erityisesti kirjallisessa muodossa olevan tiedon hallintaan) sekä sosiaalisen vuorovaikutukseen, jotka tulisi huomioida näkövammaisen elämäntilannetta ja toimintakykyä arvioitaessa.

1. Ongelmat näkövammaisten toimintakyvyn arvioinnissa

Näkövammaisten Keskusliiton kokemuksena on ollut, että eri viranomaisten käytössä olleissa toimintakyvyn arvioinneissa ja mittareissa ei ole riittävällä tavalla huomioitu näkövammaisten toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Ongelmallista on ollut myös se, että arviointi riippuu sosiaalityöntekijän taidoista tehdä olennaisia kysymyksiä sekä asiakkaan kyvystä tuoda toimintakyvyn rajoitteita ja avuntarvettaan esille, jotta toimintakyky tulisi riittävän realistisella tavalla kartoitettua.

Näkövammaisen henkilön toimintakykyä ja palvelutarvetta arvioitaessa sosiaalityöntekijän henkilökohtainen tapaaminen tai kotikäynti on usein välttämätöntä, jotta avuntarpeesta saa riittävän realistisen kuvan.

Raportissa kohdassa Toimintakyky (6.2.6.3) esitetyt kysymykset eivät tuo esille näkövammaisen toimintakykyä, vaan avuksi tarvitaan tarken-tavia kysymyksiä. Tarkentavia kysymyksiä ja huomioitavia asioita on koottu jäljempänä kohtaan 3.3.

2. Uudistuvan lainsäädännön huomioiminen

Koska vammaispalvelulain uudistus tulee voimaan 1.9.2009, niin raportissa olisi hyvä viitata uudistuneeseen lakiin ja siinä oleviin määräyksiin. Esimerkiksi kohdassa 6.5 viitataan nykyiseen vammaispalveluasetukseen. (s. 41) ja kohdassa 7.1.4.3.3.3 viitataan nykyisen lain mukaiseen henkilökohtaiseen avustajaan (s. 67).

3. Tiedot asiakkaan elämäntilanteesta (kohta 6.2.6)

3.1 Diagnoosi (6.2.6.1)

Diagnoosin lisäksi tulisi olla tarkempaa kuvausta henkilön terveydentilasta ja erityisesti niistä seikoista jotka vaikuttavat toimintakykyyn. Diagnoosin lisäksi pitäisi olla tieto siitä, onko vamma/sairaus etenevä. Jos henkilöllä on etenevä sairaus, voi oikea-aikaisella palvelujen saannilla olla ennaltaehkäisevä vaikutus.

3.2 Riskitiedot (6.2.6.2)

Näkövammaisten osalta turvallisuuteen liittyvät asiat voivat olla riskitietoihin merkittäviä asioita, esim. liikkumiseen tai muistin heikkenemiseen liittyvät asiat.

3.3 Toimintakyky (kohta 6.2.6.3)

Kommunikaatio ja apuvälineet

Näkövammaisella yksi keskeisimmistä vaikeuksista on tiedon saamiseen ja hankintaan liittyvät ongelmat. Näkövammainen voi tarvita apua esim. postin lukemisessa ja kirjoittamisessa.

Näkövamman vuoksi vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa vaikeutuu. Näkövammainen ei tunnista ihmisiä, jolloin on vaikea ottaa kontaktia muihin ihmisiin. Esimerkiksi kuljetuspalvelujen osalta näkövammainen ei pysty neuvomaan kuljettajaa tai tarkistamaan, että hänet on viety sinne minne hän halusikin.

Liikkuminen ja apuvälineet

Näkövammainen henkilö tarvitsee apua liikkumisessa erityisesti kodin ulko-puolella ja kaikessa asioimisessa. Näkövammainen ei pysty havainnoimaan, mitä ympärillä tapahtuu (ei näe lähestyviä ajoneuvoja, pyöriä tai ihmisiä, eikä pysty tunnistamaan ihmisiä) eikä pysty havainnoimaan ympärillä olevaa tilaa (esim. tasoerojen hahmottaminen, opasteiden lukeminen, valaistuksen vaikutus). Liikkumisen turvallisuuteen vaikuttaa se, että näkövammainen ei näe hakeutua suojaan tai saamaan apua, eikä osa näkövammaisista kykene käyttämään matkapuhelinta. Näkövammainen ei myöskään tiedä, onko hän oikeassa paikassa eikä näe palata takaisin lähtöpaikkaan. Ulkona sää- ja valaistusolosuhteet voivat vaikuttaa merkittävästi avun tarpeeseen. Yhdessä näkö-vamman kanssa heikentyneen kuulon vaikutus on myös huomioitava.

Sosiaalinen toimintakyky

Näkövamma vaikeuttaa sosiaalisten kontaktien ottamista muihin ihmisiin. Näkövammainen ei välttämättä tunnista vastaan tulevia ihmisiä. Katsekontaktin puuttuminen vaikeuttaa toimimista esimerkiksi ryhmätilanteissa.

Psyykkinen toimintakyky

Näkövamman vuoksi voi syntyä pelkotiloja ja arkuutta, jännittämistä, aloitekyvyn puutetta ja pelkoa liikkua.

Muisti

Näkövammainen toimii paljolti muiden aistien varassa ja muistin avulla. Heikentynyt muisti voi alentaa huomattavasti näkövammaisen kykyä toimia.

Aistit

Aisti-osioissa on ennemminkin kysymys diagnoosista kuin toiminnosta. Tämän kohdan voisi siirtää esimerkiksi diagnoosi-kohdan (6.2.6.1) jälkeen.

Asuminen ja apuvälineet

Huomioitava ympäristön olosuhteiden ja asunnonmuutostöiden vaikutus toimintakykyyn.

Työ ja opiskelu

Huomioitava henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen tarve työssä ja opiskelussa.

Omatoimisuus

Omatoimisuus- osiosta puuttuu ruuan laitto ja kodin huolto (siivous, vaate-huolto jne). Näkövammaisella henkilöllä on vaikeuksia ruuan laitossa ja kodin huoltoon liittyvissä asioissa. Näkövammainen voi tarvita apua kaikessa asioinnissa. Asiointia esim. virastoissa ja kaupoissa vaikeuttaa se, että visuaalisten opasteiden ja itsepalveluautomaattien käyttö ei onnistu.

Ohessa on eritelty näkövammaisen omatoimisuuteen vaikuttavia asioita:

  • ruokailu: ruuan laitto, ruokatavaroiden kaupasta ostaminen, pakkausmerkintöjen ja päiväyksien tarkistaminen, ruokailu kodin ulkopuolella
  • pukeutuminen: vaatteiden etsiminen, vaatteiden puhtaus
  • peseytyminen: parranajo, kynsien leikkaaminen
  • wc-toiminnot: wc:ssä asiointi muualla kuin kotona
  • lääkkeiden ottaminen: lääkepakkausten erottaminen, lääkeannostukset, reseptien löytäminen
  • harrastukset: avun saaminen harrastuksen toteuttamiseen
  • asiointi: kaupassa, pankissa, virastoissa jne. asiointi
  • taloudellisten asioiden hoito (pankissa asiointi, laskujen maksu, pankkiautomaatin käyttö)

4. Selvitys palvelutarpeen arvioinnista (6.3.4)

Jos käytetään toimintakykymittareita (esim. Paavo tai RAVA-mittarit) palvelujen tarpeen selvittämiseen, niin niissä tulisi huomioida näkövammaisen toimintakykyyn vaikuttavat seikat. Nykyiset RAVA- ym. mittarit ovat lähinnä hoitoisuusarvioita, jotka esim. näkövammaisten kohdalla eivät tuo esille henkilön todellista toimintakykyä arvioitaessa vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarvetta.

5. Työntekijän arvio henkilön palvelutarpeesta (6.3.5)

Tähän kohtaan tulisi lisätä millä perusteella työntekijä on päätynyt arvioimaansa palvelujen tarpeeseen. Lisäksi tästä osiosta puuttuu asiakkaan oma arvio palvelutarpeesta. Samalla tavalla kuin työntekijöiltä myös asiakkailta tulisi kysyä palvelujen riittävyydestä tai tarpeesta uusiin palveluihin. Uudistuvassa lainsäädännössä korostetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta, joten asiakkaan oma näkemys tulisi erityisesti huomioida palvelutarpeen arvioinnissa.

6. Palvelusuunnitelma (6.5)

Asiakkaalle tulee selvittää eri vaihtoehdot palvelujen ja tukitoimien suhteen. Lähtökohtana palveluja suunniteltaessa tulee olla asiakkaan oma tarve eikä palvelusuunnitelman lähtökohtana saa olla se, mitä palveluja kunnassa on tarjolla. Palvelusuunnitelmaan tulee kirjata myös niitä tarpeita, joihin ei (vielä) ole olemassa palveluja.

Kohdassa 6.5.9 tulee huomioida se, että myös asiakkaalle on annettava oma kappale palvelusuunnitelmasta.

7. Palvelu(yksikkö)kohtainen suunnitelma (6.6)

Lähtökohtana tulisi olla, että asiakkaalla on yksi suunnitelma eikä jokaista palvelua kohti tehdä omaa suunnitelmaa, jolloin asiakkaan kokonaistilanne tulee paremmin huomioitua.

8. Lopuksi

Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä asiana sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien yhtenäistämistä. Asiakastietojärjestelmiä kehitettäessä tulee kiinnittää huomiota näkövammaisten toimintakyvyn arviointiin, jotta todellinen palvelujen tarve saadaan kartoitettua. Arviointi ei saa olla riippuvainen sosiaalityöntekijän taidoista tehdä olennaisia kysymyksiä eikä asiakkaan kyvystä tuoda esille toimintakyvyn rajoitteita. Tarvittaessa annamme mielellämme lisätietoja.

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja