Lau­sun­to so­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön luon­nok­ses­ta ase­tuk­sek­si ta­pa­tur­ma­va­kuu­tus­lais­sa tar­koi­te­tus­ta hait­ta­luo­ki­tuk­ses­ta

Näkövammaisten Keskusliitto ry
PL 61
00030 IIRIS

Lausunto 8.12.2009

Sosiaali- ja terveysministeriö
Vakuutusosasto

Näkövammaisten Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta asetukseksi tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta.

Mikäli tapaturmavakuutuslain soveltamisalaa ei rajata tiukasti koskemaan tapaturmavakuutuslain mukaista haittarahaa ja annetaan mahdollisuus soveltaa kiristynyttä haittaluokitusta laajasti esim. kuntien vammaispalvelussa, niin osa näkövammaisista voi jäädä ilman elintärkeitä palveluja, esimerkiksi henkilökohtaista apua tai vaikeavammaisten kuljetuspalveluja. Haittaluokituksen alentamisen seurauksena osa näkövammaisista ei enää pääsisi lääkinnälliseen kuntoutukseen tai saisi tarvitsemiaan apuvälineitä, mikä voi johtaa fyysisen toimintakyvyn alentumiseen ja vamman pahenemiseen ja tätä kautta haittaluokan tosiasialliseen suurenemiseen

Edellä esitetyn perusteella Näkövammaisten Keskusliiton mielestä asetuksen erityisiä ongelmakohtia ovat:

1) Sokeuden haittaluokan perusteeton alentaminen

Asetusluonnoksessa sokeuden haittaluokka (näkökyky alle 0.1) on perusteettomasti alennettu 20:sta 18:aan. Sokeuden aiheuttama haitta ei ole oleellisesti kompensoitavissa apuvälineillä esimerkiksi liikkumisen ja tiedonsaannin suhteen. Itsepalvelutoiminnot sekä erilaiset visuaaliset opasteet lisääntyvät yhteiskunnassa koko ajan ja samanaikaisesti asiakaspalvelua vähennetään sekä julkisissa että yksityisissä palveluissa. Myös uudistuksen perusteissa on kiinnitetty huomiota siihen, että nyky-yhteiskunta vaatii kansalaisiltaan entistä enemmän havaitsemiseen ja kognitiivisiin toimintoihin liittyviä taitoja. Tämä koskee myös sokeita ihmisiä.

2) Haittaluokkien kiristäminen heikentää näkövammaisten palvelujen ja tukitoimien saantia

Haittaluokkien kiristämisen seurauksena osa näkövammaisista jää tiettyjen palvelujen ja tukitoimien ulkopuolelle. Asetuksessa ehdotetaan alennettavaksi haittaluokitusta näkövammaisten osalta 17:sta 16:een (näkökyky 0.1 ja alle 0.1), jolloin kyseisillä näöntarkkuuksilla ei olisi enää oikeutta saada vammaisen pysäköintilupaa. Haittaluokituksen alentaminen 12:sta 11:een (näöntarkkuus 0.1 ja 0.2) tarkoittaisi sitä, ettei henkilöllä olisi oikeutta autoveronpalautukseen, jos auto on tarpeellinen työn tai ammatillisten opintojen vuoksi.

Edellä esitetyillä perusteilla Näkövammaisten Keskusliitto vastustaa esitettyjä haittaluokituksen kiristyksiä.

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja