Lau­sun­to hal­li­tuk­sen esi­tyk­seen 152/2009 edus­kun­nal­le laik­si ai­kuis­kou­lu­tus­tues­ta an­ne­tun lain muut­ta­mi­ses­ta

Näkövammaisten Keskusliitto ry
Invalidiliitto ry

Lausunto 5.10.2009

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
00102 Eduskunta

Käsittelyssä oleva aikuiskoulutustuen uudistus ei ota huomioon sokeita ja
pysyvästi liikuntavammaisia koskevaa eläkelainsäädännön poikkeusta,
jonka perusteella nämä ihmiset voivat saada työkyvyttömyyseläkettä ja
käydä ansiotyössä yhtä aikaa. Näkövammaisten Keskusliitto ja
Invalidiliitto pyytävät korjausta tähän. Tarkemmat perustelut
seuraavassa.

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Invalidiliitto ry ovat tutustuneet aikuiskoulutustuen uudistamista koskevaan hallituksen esitykseen HE 152/2009. Lisäksi järjestöt ovat tutustuneet Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistelleen AKKU -johtoryhmän tekemiin toimenpide-ehdotuksiin (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11).

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi aikuiskoulutustuesta annettua lakia. Esityksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää aikuiskoulutustuen myöntämisen ehtoja ja korottaa aikuiskoulutustuen määrää. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. toukokuuta 2010.

Näkövammaisten Keskusliitto ja Invalidiliitto pitävät aikuiskoulutustuen kehittämistä myönteisenä asiana. AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotuksissa on yhdeksi aikuiskoulutuksen kehittämistarpeeksi esitetty aikuiskoulutukseen osallistumisen epätasainen kasautuminen. Aliedustettuja ryhmiä ovat mm. kouluttamattomat, työttömät tai työttömyysuhan alaiset, pk-yritysten henkilöstö sekä vähäisen, vanhentuneen tai kapea-alaisen koulutuspohjan omaavat ihmiset. Myös korkeasti koulutettujen mahdollisuudet lisä- ja täydennyskoulutukseen ovat rajalliset. Aliedustettuihin ryhmiin kuuluvat myös vammaiset ihmiset.

AKKU-johtoryhmän mukaan aikuiskoulutuspalvelujen saavutettavuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta aikuiskoulutuspalvelujen saantia voidaan parantaa. Tässä yhteydessä Näkövammaisten Keskusliitto ja Invalidiliitto haluavat kiinnittää eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan huomiota epäkohtaan, joka koskee kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavia pysyvästi sokeita ja liikuntakyvyttömiä työssäkäyviä ihmisiä.

Aikuiskoulutustuki ja kansaneläkelain (568/2007) 12 § 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke

Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentti

Kansaneläkelain 12 §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeistä. Lain 12 §:n 4 momentin mukaan työkyvyttömyyseläke myönnetään aina pysyvästi sokealle tai liikuntakyvyttömälle. Pysyvästi sokeita tai liikuntakyvyttömiä pidetään eläkelainsäädännössä aina työkyvyttöminä, vaikka he olisivat työssä ja elättäisivät sillä itsensä.

Sokeana pidetään henkilöä, jolta puuttuu suuntausnäkö ja joka ei siten voi näkönsä heikkouden vuoksi liikkua kuin tutussa ympäristössä. Suuntausnäkö puuttuu yleensä, jos näkökyky on 0,04 tai vähemmän tai näkökenttä on supistunut joka puolelta alle 10 asteeseen tai näitä vastaavissa tilanteissa.

Liikuntakyvyttömänä pidetään yleensä henkilöä, joka ei voi käyttää alaraajojaan liikkumiseen.

Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaista eläkettä saavat pysyvästi sokeat ja liikuntakyvyttömät voivat olla työelämässä ja ansaita palkkatuloa kuten vammaton ihminen. Kyseisellä eläkkeellä olevilla ei ole ansiotulorajoja ja tätä eläkettä käsitellään useissa tilanteissa eri tavalla kuin tavanomaista työkyvyttömyyseläkettä. Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukainen eläke on pikemminkin rinnastettava vammaistukeen kuin yleiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Aikuiskoulutustuen saamisen rajoitukset

Voimassa olevan aikuiskoulutustuesta säädetyn lain (1276/2000) 11 §:n 2 kohdan mukaan aikuiskoulutustukea ei myönnetä ihmiselle, joka saa kansan-eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Hallituksen esityksessä laiksi aikuiskoulutustuesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 150/2000) perusteluna mainitaan, ettei työkyvyttömyyden perusteella täysipäiväiseen opiskeluun kykenemättömällä ihmisellä ole oikeutta aikuiskoulutustukeen.

Aikuiskoulutustukea uudistettaessa aikuiskoulutustuen saamisen rajoituksista on edelleen tarkoitus säätää lain 11 §:ssä. Pykälän 2 kohdan mukaan aikuis-koulutustukea ei jatkossakaan myönnetä ihmiselle, joka saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.

Näkövammaisten Keskusliitto ja Invalidiliitto edellyttävät, että 11 §:n 2 kohdan ulkopuolelle tulee rajata kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukainen pysyvästi sokeille tai liikuntakyvyttömille myönnettävä työkyvyttömyyseläke. Kyseinen eläke ei ole verrattavissa perinteiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai käsitykseen työkyvyttömyyseläkkeellä olevasta ihmisestä. Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaisen eläkkeen erityisasemaa vahvistaa myös laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002). Tämän lain 1 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavaa pidetään työkykyisenä.

Aikuiskoulutustuen uudistamista koskeva hallituksen esitys asettaa kansan-eläkelain 12 §:n 4 momentin mukaista eläkettä saavat työssäkäyvät ihmiset eriarvoiseen asemaan muiden työssäkäyvien ihmisten kanssa. Työssäkäyvinä ihmisinä heitä ei voida pitää työkyvyttöminä kokopäiväiseen opiskeluun.

Aikuiskoulutustuki ja soviteltu aikuiskoulutustuki

Aikuiskoulutustuen määrää ja laskemistapaa käsitellään hallituksen esityksen 12 §:ssä. Tavanomaisen aikuiskoulutustuen rinnalle on tarkoitus säätää hallituksen esityksen 12 a §:n mukainen soviteltu aikuiskoulutustuki. Esityksen mukaan soviteltu aikuiskoulutustuki mahdollistaisi osa-aikaisen opiskelun.

Näkövammaisten Keskusliiton ja Invalidiliiton mielestä soviteltua aikuiskoulutustukea koskeva 12 a § on hyvin epäselvä. Lisäksi pykälä on ristiriitainen eikä selkiytä kansaneläkelain 12 §:n 4 momentinmukaista eläkettä saavien työssäkäyvien pysyvästi sokeiden ja liikuntakyvyttömien tilannetta.

Esityksen 12 a §:n 1 momentin mukaan soviteltuun aikuiskoulutustukeen on oikeus osa-aikaisesti opiskelevalla ihmisellä, joka saa lakisääteistä etuutta, palkkaa tai muuta työtuloa. Osa-aikaisella opiskelulla tarkoitetaan lähinnä työn ohessa tapahtuvaa opiskelua, jonka vuoksi työaika ja työstä saatavat tulot ovat vähentyneet.

Soviteltua aikuiskoulutustukea koskevan 12 a §:n 3 momentissa esitetään säädettäväksi tulojen vaikutuksesta aikuiskoulutustukeen. Aikuiskoulutustukeen eivät vaikuttaisi työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 7 §:ssä mainitut etuoikeutetut eläke- ja sosiaaliturvaetuudet, jollainen on mm. vammaistuki. Sovittelussa huomioon otettavat tulot määräytyisivät työttömyysturvalain 4 luvun 4 §:n 1 ja 3 momenttien mukaisesti, jolloin aikuiskoulutustuen määrään vaikuttaisivat palkka ja muu ansiotulona pidettävä vastike, joka on saatu korvauksena työstä. Pykälän perusteluissa ei mainita työttömyysturvalain 4 luvun 7 pykälän säännöstä, jossa otetaan kantaa mm. kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaiseen eläkkeeseen.

Näkövammaisten Keskusliitto ja Invalidiliitto korostavat, ettei kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke ole palkkaa tai muuta ansiotulona pidettävää vastiketta, joka on saatu korvauksena työstä. Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukainen eläke ei saa sulkea pois mahdollisuutta saada aikuiskoulutustukea. Se ei myöskään saa vaikuttaa maksettavan aikuiskoulutustuen määrään. Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukainen eläke on myönnetty pysyvästi sokeille ja liikuntakyvyttömille heidän vammaisuutensa perusteella. Eläkkeellä ei ole mitään yhteyttä työstä saatavaan korvaukseen. Järjestöjen mukaan on perusteltua, että kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukainen eläke rinnastetaan vammaistukeen eikä siten yhteensoviteta aikuiskoulutustuen kanssa.

Hallituksen esityksen 19 §:ssä säädetään aikuiskoulutustuen maksamisesta. Pykälän 19.3 mukaan 12 a §:n perusteella myönnettävä soviteltu aikuiskoulutustuki maksetaan jälkikäteen tehdyn erillisen hakemuksen perusteella. Näkö-vammaisten Keskusliiton ja Invalidiliiton mielestä sovitellusta aikuiskoulutus-tuesta on tehtävä päätös ennen opiskelun aloittamista. Lisäksi soviteltu aikuiskoulutustuki tulee maksaa takautuvasti seuraavan kalenterikuukauden aikana eikä vasta jälkikäteen tehdyn hakemuksen perusteella.

Esitys

Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Invalidiliitto ry esittävät, että kansaneläke-lain 12 §:n 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavat pysyvästi sokeat ja liikuntakyvyttömät ovat oikeutettuja aikuiskoulutustukeen. Lisäksi järjestöt esittävät, ettei aikuiskoulutustukea yhteen soviteta kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaisen eläkkeen kanssa, vaan kyseistä eläkettä kohdellaan samoin kuin vammaistukea. Tällöin kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaista eläkettä saavan kokoaikaisesti opiskelevan ihmisen aikuiskoulutustuki määräytyy hallituksen esityksen 12 §:n perusteella.

Näkövammaisten Keskusliitto ja Invalidiliitto esittävät, että eduskunnan työ-elämä- ja tasa-arvovaliokunta käsittelee esityksen ja tekee sen vaatimat muutokset aikuiskoulutustuen uudistamista koskevan hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä.

Esityksen perustelut

Näkövammaisten Keskusliiton ja Invalidiliiton mukaan kansaneläkelain 12 §:n 4 momentinmukaista työkyvyttömyyseläkettä saavilla palkkatyössä olevilla ihmisillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta jäädä opintovapaalle. He eivät ole yhdenvertaisessa asemassa vammattomien palkansaajien tai vammaistukea saavien palkansaajien kanssa.

Nykyisen lainsäädännön perusteella kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaista eläkettä saavilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta saada aikuiskoulutustukea. Tämä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan muiden työssäkäyvien ihmisten kanssa.

Jos kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukainen eläke yhteensovitetaan aikuiskoulutustuen kanssa, aikuisopiskelijan opintovapaan aikana käytettävissä olevat tulot putoavat enemmän kuin muiden opintovapaalla olevien. Tämä tekee opintovapaalla tapahtuvan aikuisopiskelun mahdottomaksi ja eriarvoistaa nämä vammaiset ihmiset muista palkansaajista.

Lopuksi

Näkövammaisten Keskusliitto ja Invalidiliitto pitävät hallituksen esitystä epäselvänä ja osittain ristiriitaisena. Tavoite selkiyttää aikuiskoulutustukea ja helpottaa sen hakemista saattaa jäädä saavuttamatta.

Lisätietoja

Näkövammaisten Keskusliitto ry
Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi

Invalidiliitto ry
Terttu Manelius, 044 765 0664, terttu.manelius@invalidiliitto.fi

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja

INVALIDILIITTO RY

Raimo Lindberg
toimitusjohtaja

Marja Pihnala
järjestöjohtaja