NKL:n lau­sun­to kou­lu­lais­ten aa­mu- ja il­ta­päi­vä­toi­min­nan lain­sää­dän­nön toi­mi­vuu­des­ta, toi­min­nan laa­dus­ta ja muu­tos­tar­peis­ta

Lausunto 24.4.2009

Opetusministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntö 26.3.2009
Dnro 46/040/2008

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet

Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:8

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan selvityshenkilö Esa Iivonen

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää opetusministeriötä mahdollisuudesta esittää näkemyksensä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan selvityshenkilö Esa Iivosen laatimasta selvityksestä Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet.

Perusopetuslain 8 a luvussa olevat koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat säädökset tulivat voimaan 1.8.2004. Lisäksi toimintaa ohjaavat opetushallituksen 27.2.2004 antamat koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan selvityshenkilön selvityksessä ja esitetyissä toimenpide-ehdotuksissa on melko hyvin otettu huomioon erityisopetuksessa olevien oppilaiden kannalta oleellisia asioita.

Näkövammaisia alle 18-vuotiaita arvioidaan olevan noin 1000-1500. Perusopetusikäisistä näkövammaisista valtaosa opiskelee integroidusti kotikuntansa koulussa. Pääsääntöisesti heidät on näkövamman vuoksi otettu erityisopetukseen ja heille on tehty päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien näkövammaisten lasten määrä ei ole tiedossa.

Tässä lausunnossa Näkövammaisten Keskusliitto haluaa kiinnittää opetusministeriön huomiota seuraaviin seikkoihin.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeiset kehittämiskohteet

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta tehdyn selvityksen mukaan keskeisimmät kehittämiskohteet ovat toiminnan mahdollistaminen kaikille sitä

tarvitseville pienille koululaisille, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön vahvistaminen ja syventäminen, ohjaajien työsuhteiden pysyvyyden lisääminen sekä erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten toiminnan järjestäminen.

Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä, että erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen on otettu yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Näkövammaisten lasten tarve aamu- ja iltapäivätoimintaan on samanlainen kuin muidenkin perusopetuksen 1. ja 2. luokkien oppilaiden. Lisäksi heillä voi olla tarvetta aamu- ja iltapäivätoimintaan myös perusopetuksen 2. luokan jälkeen, jolloin kyseeseen tulee erityisopetuksessa oleville perusopetuksen 3.-9. luokan oppilaille järjestettävä aamu- ja iltapäivätoiminta.

Kunnan velvollisuus järjestää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa

Toimenpide-ehdotuksessa 1 esitetään, että perusopetuslakiin kirjataan kunnan velvollisuus järjestää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa perusopetuksen 1. ja 2. luokkien oppilaille kunnassa olevaa tarvetta vastaavasti. Muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee ehdotuksen mukaan järjestää kunnan päättämässä laajuudessa.

Näkövammaisten Keskusliiton mukaan perusopetuslakiin ehdotettavat muutokset ovat välttämättömiä. Mikäli perusopetuksen 3.-9. vuosiluokilla olevien erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen laajuus jätetään kunnan päätettäväksi, on olemassa vaara, ettei kunta järjestä toimintaa riittävässä laajuudessa. Aamu- ja iltapäivätoimintaan tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus myös muilla kuin perusopetuksen 1. ja 2. luokilla olevilla erityisopetuksen oppilailla. toimenpide-ehdotus ei takaa mahdollisuuden tosiasiallista olemassaoloa.

Näkövammaisen lapsen on voitava osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan yhdenvertaisesti ikätovereidensa kanssa. Yksilöllisen tarpeen mukaan hänellä on lisäksi oltava mahdollisuus aamu- ja iltapäivätoimintaan erityisopetuspäätöksen perusteella myös perusopetuksen ylemmillä luokilla.

Toimenpide-ehdotuksessa 9 esitetään, että perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan piiriin sisällytetään koululaisten kesäloman aikainen kesätoiminta. Tämän järjestäminen olisi kunnan harkinnassa. Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa, että kunnan järjestäessä koululaisten kesäloman aikaista kesätoimintaa, myös sen tulee olla yhdenvertaisesti näkövammaisten lasten käytettävissä.

Resurssien riittävyys

Toimenpide-ehdotuksessa 6 esitetään, että aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin perusteisiin ja kuntien aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin toimintasuunnitelmiin kirjataan nykyistä yksityiskohtaisemmat kuvaukset erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä, jotta heidän yksilölliset tarpeensa voidaan ottaa huomioon ja heidän tarvitsemansa tuki järjestää nykyistä paremmin.

Lähtökohtaisesti toimenpide-ehdotus on hyvä. Näkövammaisten Keskusliitto korostaa etenkin henkilökohtaisen avustajan merkitystä ja roolia näkövammaisen lapsen osallistuessa aamu- ja iltapäivätoimintaan. Näkövammaisella lapsella tulee olla käytettävissään henkilökohtainen avustaja, jos hän sitä tarvitsee. Henkilökohtaisen avustajan tarve tulee ratkaista näkövammaisen lapsen tarpeista ja edellytyksistä käsin.

Jos näkövammainen lapsi tarvitsee aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuakseen vamman vuoksi välttämättömän kuljetuksen, se tulee Näkövammaisten Keskusliiton mukaan järjestää. Kuljetuksen puuttuminen voi olla este aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistumiselle.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmäkoot

toimenpide-ehdotuksen 11 mukaan Opetushallitus antaisi suosituksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevien lasten määrästä ohjaajaa kohden. Perusopetusasetukseen kirjattaisiin, että kunnan aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevassa toimintasuunnitelmassa tulee määritellä periaatteet, joiden mukaan ohjaajien määrä määräytyy.

Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä ryhmäkokojen määrittelyä. Näkövammaisen lapsen kannalta on tärkeää, ettei aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmä ole liian suuri. Koska ryhmäkoko on tarkoitus määritellä suositustasolla, Näkövammaisten Keskusliitto korostaa suosituksen toteutumisen valvonnan merkitystä. Ryhmäkokoja ja ohjaajaa kohden olevaa lapsien määrää on valvottava.

Kun kyse on perusopetuksen 3.-9. luokanoppilaasta, aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmän ja järjestettävän toiminnan tulee olla näkövammaisen oppilaan ikä- ja kehitystason mukaista.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tilat

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään hyvin erilaisissa tiloissa. Selvityksen mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaan käytettyjen tilojen soveltuvuus vaihtelee.

Näkövammaisen lapsen kannalta merkityksellisiä ovat esimerkiksi tilojen valaistus, selkeys, hyvät kontrastit ja turvallisuus. Näkövammaisten Keskusliitto toivoo, että tiloihin tehdään muutostöitä, jos ne ovat välttämättömiä näkövammaisen lapsen aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistumisen kannalta.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstön koulutus

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ja koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnot on toimenpide-ehdotuksen 13 mukaan tarkoitus yhdistää kouluohjaajan ammattitutkinnoksi. Lisäksi ehdotetaan, että koulunkäyntiavustajan, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ja muun lasten vapaa-ajan ohjauksen tehtäviä varten luodaan ammatillinen perustutkinto. Myös ammattikorkeakouluopintoihin ehdotetaan luotavaksi koulu- ja vapaa-ajan ohjaajan suuntautumisvaihtoehto sosionomin tai yhteisöpedagogin opintoihin.

Näkövammaisten Keskusliiton mukaan on tärkeää, että tulevassa koulutuksessa otetaan riittävässä laajuudessa huomioon esimerkiksi näkövammaisuuteen liittyvän oppisisällön toteuttaminen. Vastaavasti näkövammaisuuteen liittyvä osaaminen tulee ottaa huomioon aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien lisä- ja täydennyskoulutuksessa. Näkövamma-alan osaamista on muun muassa alan järjestöissä.

Valtakunnallisen kehittämishankkeen käynnistäminen

Toimenpide-ehdotuksessa 7 esitetään valtakunnallisen kehittämishankkeen käynnistämistä. Hankkeen tarkoituksena olisi erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan, koulun kerhotoiminnan ja muun koulussa tapahtuvan kerhotoiminnan kehittäminen.

Näkövammaisten Keskusliitto korostaa, että erityisoppilaat ja heidän tarpeensa on otettava huomioon jo ennen ehdotettua kehittämishanketta ja siitä saatavia tuloksia. Toimenpide-ehdotuksessa 2 esitetään laajapohjaisen neuvottelukunnan asettamista. Opetusministeriön asettaman neuvottelukunnan tehtävänä olisi koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan kehittäminen. Näkövammaisten Keskusliitto pitää tärkeänä, että ehdotetussa laajapohjaisessa neuvottelukunnassa on myös erityisopetukseen ja erityisoppilaisiin liittyvää asiantuntemusta.

Lisätietoja: koulutussihteeri Sari Kokko, puh. 050 401 5802, sähköposti: sari.kokko@nkl.fi.

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja