Lausunto 15.11.2013
Hal­li­tuk­sen esi­tys edus­kun­nal­le op­pi­las- ja opis­ke­li­ja­huol­to­laik­si ja eräik­si sii­hen liit­ty­vik­si laeik­si HE 67/2013 VP

Vammaisfoorumi ry
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum

Eduskunta
Sivistysvaliokunta

Vammaisfoorumi kannattaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämistä. On hyvä, että lain 2 ja 4 §:ään on lisätty oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön esteettömyys. Tämän on toteuduttava myös käytännössä ja näyttävä vammaistenoppilaiden ja opiskelijoiden arjessa. Vammaisfoorumi esittää, että lain 3 §:ään lisätään välillisen ja välittömän syrjinnän ehkäiseminen. On erittäin tärkeää, että yksittäisen oppilaan tai opiskelijan asioita käsittelevät vain ne, jotka liittyvät ko. asiaan. Oppilaan tai opiskelijan kuulemisessa on käytettävä tarvittaessa esim. viittomakieltä tai vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä.

Taustaa

Vammaisfoorumi ry kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta tulla kuultavaksi sen käsitellessä hallituksen esitystä oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Vammaisfoorumi on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka jäsenjärjestöjensä kautta edustaa yli 320 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä. Järjestön kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, johon mm. ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset. Laki koskisi esi- ja perusopetusta sekä toisen asteen lukiokoulutusta ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta.

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Vammaisfoorumista on erittäin perusteltua säätää uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Yhtenäinen laki selkiyttäisi säädösten hallittavuutta ja toimivuutta. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyö edellyttää kiinteää opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä kouluissa ja oppilaitoksissa. On hyvä, että painopistettä siirretään ennaltaehkäisevään työhön nykyisen korjaavan työn sijasta. Tällä hetkellä epäyhtenäinen käytäntö oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa synnyttää eroja kuntien välille ja heikentää yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppilas- ja opiskelijahuoltoon. Uuden yhtenäisen lain myötä yhdenvertaisuus todennäköisesti paranee.

Vammaisfoorumi huomauttaa, että säädettävässä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa mainittavat suunnitelmat on yhteensovitettava valmisteilla olevan yhdenvertaisuuslain kanssa. Yhdenvertaisuuslaissa säädetään mm. syrjinnän ehkäisystä koulutuksessa ja koulutuksenjärjestäjän velvollisuudesta laatia yhdenvertaisuussuunnitelma.

Lain soveltamisala, 1 §

Esityksen mukaan lakia sovellettaisiin esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen asti. Sen mukaan esi- ja perusopetuksen oppilaat sekä lukiokoulutuksen ja lain soveltamisalan piiriin kuuluvan ammatillisen koulutuksen opiskelijat saisivat yhdenvertaisesti esitetyn lain mukaista opiskeluhuoltoa. Ammatillisen koulutuksen osalta lain soveltamisalaan kuuluisivat mm. opiskelijat, jotka suorittavat ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista peruskoulutusta opetussuunnitelmaperusteisesti oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimuskoulutuksena sekä vammaisten valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa olevat opiskelijat.

Vammaisfoorumin mielestä lain soveltamisala on kannatettava. Esiopetuksen lisääminen soveltamisalaan on hyvä, sillä pohja monille asioille luodaan jo siellä.

Lain tarkoitus, 2 §

Lain tarkoituksena on oppilaiden ja opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistäminen sekä ongelmien syntymisen ennaltaehkäisy. Lisäksi tavoitteena on mm. oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvoinnin, yhteisöllisen toiminnan ja esteettömyyden edistäminen, varhaisen tuen turvaaminen sekä opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu.

Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan hyvin toimiva opiskeluhuolto vähentää siirtoja erityisopetukseen sekä kalliiden erityispalveluiden ja lastensuojeluasiakkuuden tarvetta.

Vammaisfoorumin mielestä lain tarkoitus ja tavoitteet ovat kannatettavia. On hyvä, että tarkoitukseen on lisätty oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön esteettömyys. Tämän on kuitenkin toteuduttava myös käytännössä ja näyttävä vammaistenoppilaiden ja opiskelijoiden arjessa. Esteettömyyden on sisällettävä mm. koulurakennusten sekä koulumaailmassa käytetyn tieto- ja viestintätekniikan esteettömyys.

Vammaisfoorumi muistuttaa, että joidenkin vammaisten oppilaiden tai opiskelijoiden vammaisuuden taustalla voi olla etenevä sairaus, jolloin on erityisen tärkeää ennaltaehkäistä turhaa terveydentilan heikkenemistä. Tällä hetkellä vammaisen oppilaan terveydenhuoltoon liittyviä asioita saatetaan
laiminlyödä koulupäivän aikana. Epäselvyyttä on esim. siitä, kenen tulee avustaa vammaista oppilasta insuliinin tai muiden välttämättömien koulupäivän aikana otettavien lääkkeiden ottamisessa.

Vaikka yksityiskohtaisten perustelujen mukaan hyvin toteutettu oppilas- ja opiskelijahuolto mm. vähentäisi siirtoja erityisopetukseen, on muistettava, että vammaisella oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus saada oppimisessaan ja opiskelussaan tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Oppilas- ja opiskelijahuolto ei ratkaise kaikkea tuen tarvetta.

Vammaisfoorumista on välttämätöntä turvata oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu kaikkialla Suomessa. Vammaisten oppilaiden näkökulmasta maantieteellisesti yhdenvertaisten, riittävien ja sisällöllisesti tarkoituksenmukaisten oppilashuoltopalveluiden turvaaminen edellyttää ammattilaisten koulutuksessa painotettavan erityisosaamisen lisäämistä. Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuollossa työskentelevä henkilöstö tarvitsee täydennyskoulutusta ja riittävää ohjausta työnsä tueksi.

Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan oppilas- ja opiskeluhuoltoon osallistuvien keskinäisen yhteistyön lisäksi tarvitaan yhteistyötä kunnan tai muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien tahojen kanssa. Vammaisfoorumi huomauttaa, että tällaisia yhteistyötahoja ovat myös vammaisjärjestöt, resurssikeskustehtävän omaavat valtion erityiskoulut (esim. oppimis- ja ohjauskeskus Onerva) ja ammatilliset erityisoppilaitokset. Näiden tahojen erityisosaaminen voi olla ratkaisevassa asemassa vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden kohdalla.

Opiskeluhuollon kokonaisuus, 3 §

Vammaisfoorumi esittää, että pykälän sisällölliseen tavoitteeseen lisätään hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen rinnalle välillisen ja välittömän syrjinnän ehkäiseminen. Välitöntä syrjintää voi olla esim. oppilaan jättäminen jonkin koululla harjoitettavan toiminnan ulkopuolelle ja välillistä syrjintää ovat mm. esteelliset koulutilat. Lisäksi Vammaisfoorumi esittää, että koulukiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy kirjataan pykälätasolla yhdeksi lain sisältökohdaksi.

Pykälän 4 momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Vammaisfoorumi muistuttaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötahoja on katsottava laaja-alaisesti. Niihin kuuluvat myös mm. vammaispalvelut ja erikoissairaanhoito. Lisäksi se huomauttaa, että muina yhteistyötahoina voivat olla myös mm. vammaisjärjestöt tai valtion erityiskoulut. Yksityiskohtaisissa perusteluissa esimerkkeinä on mainittu vain nuorisotoimi, lastensuojelu ja poliisi.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto, 4 §

Esityksen mukaan yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, jotka mm. edistävät opiskelijoiden oppimista, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön esteettömyyttä. Lisäksi keskeistä on työskentely kiusaamisen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi.

Vammaisfoorumista on hyvä, että pykälätasolla on yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtäväksi nostettu myös esteettömyyden edistäminen. Esteettömyys on laaja käsite, sillä fyysisen ympäristön ohella se kattaa mm. digitaaliset oppimateriaalit. Esteettömyyden toteutuminen ei saa jäädä pelkäksi toteamukseksi, vaan sen on näyttävä käytännön työssä.

Vammaisiin oppilaisiin kohdistuvaa kiusaamista esiintyy ikävän laajasti. Se on ongelma, joka ei ole poistunut Kiva koulu -hankkeen myötä. Kiusaamiseen puuttuminen ja sen vakavasti ottaminen on oleellinen osa oppilaan ja opiskelijan hyvinvoinnin edistämistä.

Järjestämisvastuu, 9 §

Pykälän 2 momentin mukaan oppilaitoksen sijaintikunta vastaa tarvittavien psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä kunnan alueella sijaitsevien opetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien koulujen ja oppilaitosten oppilaille ja opiskelijoille. Tämän mukaan uusi psykologi- ja kuraattoripalveluihin oikeutettu ryhmä ovat toisen asteen lukiokoulutuksen sekä ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettujen valmentavien ja valmistavien koulutusten opiskelijat.

Vammaisfoorumi kannattaa psykologi- ja kuraattoripalveluihin oikeutettujen opiskelijoiden ryhmän laajentamista yllä mainitulla tavalla.

Esityksen mukaan oppilaitoksen sijaintikunta olisi velvollinen järjestämään opiskeluhuollon palvelut myös opiskelijan työssäoppimisjakson aikana, vaikka työssäoppiminen suoritettaisiin toisen kunnan alueella. Vammaisfoorumista laajennus työssäoppimiseen on hyvä, sillä säännöllisesti opiskeluhuollon palvelujen piirissä olleen opiskelijan tuen tarve ei useinkaan väisty työssäoppimisen ajaksi.

Opetuksen ja koulutuksen tueksi järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut erityisoppilaitoksissa, 10 §

Pykälässä esitetään säädettäväksi erityiskoulujen ja oppilaitosten mahdollisuudesta järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja opetuksen tueksi. Tarkoituksena ei ole muuttaa vallitsevaa käytäntöä, vaan luoda sille lainsäädännöllinen perusta. Erityiskoulut ja oppilaitokset voisivat palkata tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia opetuksen ja kuntoutuksen tueksi sekä valtakunnallista kehittämis- ja ohjaustyötä varten. Yksityisten oppilaitosten on kuitenkin mm. tehtävä toiminnasta ilmoitus aluehallintovirastoon.

Vammaisfoorumi kannattaa esitystä. On hyvä, että vallitseva käytäntö kirjataan lakiin. Erityiskoulujen ja oppilaitosten merkitys mm. lähikouluperiaatteen toteutumisessa ja integraation onnistumisessa on oleellinen.

Tiedottamis- ja ohjausvelvollisuus, 11 §

Esityksen mukaan pykälässä säädetään oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstön velvollisuudesta ohjata oppilaita ja opiskelijoita hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja. Vammaisfoorumi on tyytyväinen lain yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätystä maininnasta, jonka mukaan opiskeluhuollosta on tiedotettava saavutettavalla tavalla ja tarvittaessa on käytettävä vaihtoehtoisia kommunikoinnin menetelmiä ja tarvittavia kieliä (viittomakieli tai selkokieli).

Vammaisfoorumi muistuttaa, että Myös palveluista kertovien oppaiden ja esitteiden (paperiset ja sähköiset) on oltava saavutettavassa muodossa. Tämä koskee sekä oppilaille ja opiskelijoille että heidän vanhemmilleen ja huoltajilleen tarkoitettuja paperisia ja sähköisiä materiaaleja.

Opiskeluhuoltosuunnitelma, 13 §

Esityksen mukaan koulutuksenjärjestäjän tulee laatia opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma, joka vastaa asiallisesti nykyisin osana opetussuunnitelmaa laadittavia oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevia suunnitelmia.

Vammaisfoorumin mielestä on tärkeää, että opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan ensisijassa oppilaitoskohtaisesti. Samoin se pitää hyvänä lain perusteluissa mainittua oppilaiden ja opiskelijoiden omien tarvearvioiden kuulemista ja huomioon ottamista suunnitelmaa tehtäessä.

Esityksen mukaan suunnitelmaan sisällytetään oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemien tukitoimien järjestämisen menettelytavat. Tämä kattaa myös tehostetun ja erityisen tuen sekä tukitoimien moniammatillisen järjestämisen. Vammaisfoorumi huomauttaa, että vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden kohdalla on tehtävä yhteistyötä tarvittavien asiantuntijatahojen kanssa, jotta oppilaan tai opiskelijan tarvitsemat palvelut ja tukitoimet toteutetaan tarkoituksenmukaisesti.

Opiskeluhuoltoryhmät, 14 §

Esityksen mukaan yksittäisen oppilaan tai opiskelijan tai opiskelijaryhmän asioita käsitellään ensisijaisesti tilannekohtaisesti kootussa suppeassa asiantuntijaryhmässä. Niitä voidaan kuitenkin käsitellä myös isossa opiskeluhuoltoryhmässä.

Vammaisfoorumista on erittäin tärkeää, että yksittäisen oppilaan tai opiskelijan asioita käsittelevät vain ne, jotka liittyvät ko. asiaan. Lisäksi se pitää tärkeänä, että yksittäisen oppilaan tai opiskelijan asioita käsitellään ensisijassa tilannekohtaisesti kootussa suppeassa asiantuntijaryhmässä.

Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja, 15 §

Esityksen mukaan oppilaalle tai opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään

seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä keskustelun pyytämisestä. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Vammaisfoorumin mielestä nämä aikarajaukset ovat kannatettavia.

Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tällaista toimintaa voi olla esim. kunnan tai järjestöjen tuottama nuorisotyö. Vammaisfoorumi muistuttaa, että vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden ohjaamisessa psykologit ja kuraattorit voivat käyttää työnsä tukena myös vammaisjärjestöissä olevaa asiantuntemusta.

Opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa asema opiskeluhuollossa, 18 §

Esityksen mukaan oppilaan tai opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vammaisfoorumi huomauttaa, että oppilaan tai opiskelijan kuulemisessa on käytettävä tarvittaessa esim. viittomakieltä tai vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä. Tähän velvoittaa myös mm. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 8 artikla, joka käsittelee vammaisia lapsia.

Tarvittaessa käytettävissä ovat myös tuetun päätöksenteon keinot. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan mahdollisia asiakas- ja potilaslakeihin tehtäviä tuettua päätöksentekoa koskevia säädöksiä. Näiden uudistusten soveltaminen tulevaisuudessa myös oppilas- ja opiskelijahuoltoon on suositeltavaa.

Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista, 23 §

Esityksen mukaan opiskelijan siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta. Perusopetuslain 40 §:n 4 momentin mukaan opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä toimitettava uudelle opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. Tämä säännös ehdotetaan muutettavaksi niin, että se koskisi tilanteita, joissa alle 18-vuotias siirtyy lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Muiden opiskelijoiden osalta tietojen siirto olisi siten suostumuksen varaista.


Vammaisfoorumi suhtautuu esitykseen myönteisesti. Vammaisen oppilaan tuen tarve ei poistu perusopetuksen päättyessä. On oleellisen tärkeää, että vammainen opiskelija saa jatko-opinnoissaan tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet tarkoituksenmukaisina ja tarpeidensa mukaisessa laajuudessa. Tämä koskee myös mm. vammaispalvelulain (380/1987) mukaisia palveluja ja tukitoimia.


Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri

Lisätietoja

Näkövammaisten Keskusliitto ry koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802 etunimi.sukunimi@nkl.fi