Kan­sain­vä­li­nen val­koi­sen ke­pin päi­vä 15.10.

Kansainvälistä valkoisen kepin päivää vietetään 15. lokakuuta (ruots. Vita käppens dag, engl. World White Cane Day). Päivän tarkoituksena on tehdä tunnetuksi valkoista keppiä ja kiinnittää suuren yleisön ja asiantuntijoiden huomio näkövammaisten liikkumiseen sekä liikenteen ja ympäristönsuunnittelun kysymyksiin sokeiden ja heikkonäköisten kannalta.

Valkoisen kepin tarina

Valkoisella kepillä on monta tarinaa. Yhden tarinan mukaan keppi sai valkoisen värinsä ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1920-luvulla, kun onnettomuudessa sokeutunut englantilaisvalokuvaaja James Biggs keksi vuonna 1921 maalata käyttämänsä tunnustelukepin valkoiseksi herättääkseen paremmin autoilijoiden huomion liikenteessä.

Toinen tarina kertoo valkoisen kepin käytön olevan peräisin Ranskasta. Jotakuinkin samoihin aikoihin Biggsin kanssa erään pariisittaren tiedetään ehdottaneen valkoisen kepin käyttöä kirjottamalla asiasta naisten lehdissä. Olipa keksijä kuka tahansa, idea sai tuulta alleen ja levisi Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Ranskassa alkoi 1930-luvun alussa kansallinen liike valkoisen kepin puolesta ja Suomessakin punnittiin samoihin aikoihin sen hyödyllisyyttä uudenlaisena tunnuksena keltaisen hihanauhan sijasta.

Valkoiset kepit yleistyivät katukuvaan vasta toisen maailmansodan jälkeen. Tällöin valkoinen keppi sai myös uuden muodon. Näkönsä menettäneitä amerikkalaisveteraaneja kuntouttanut Richard Hoover huomasi, että pidemmällä kepillä pystyi tunnustelemaan
ympäristön muotoja kauempaa ja näin myös liikkumaan sujuvammin.

Myös Valkoisen kepin päivän nykymuotoiset perinteet tulevat Yhdysvalloista. Vuodesta 1964 lähtien Yhdysvalloissa on vietetty kansallista valkoisen kepin päivää lokakuun 15.päivänä. Tapa on sittemmin levinnyt myös muihin maihin ja maanosiin. Suomeen tapa omaksuttiin 1990-luvulla ruotsinkielisiltä seuduilta.

Kansainvälisen valkoisen kepin päivän perinteitä ovat muiden muassa keppimarssit, joiden tarkoituksena on herättää ihmisten huomio näkövammaisiin liikkujiin ja kertoa siitä, että kepin käyttäjä ei näe väistää ajoneuvoja, toisia ihmisiä ja liikenne-esteitä. Suomessa keppimarsseja on järjestetty ainakin pääkaupunkiseudulla. Joinakin vuosina on kokeiltu myös esteratojen pystyttämistä kaupungille. Näkevät ovat voineet testata niissä taitojaan silmälaput silmillään apuvälineenään valkoinen keppi.

Eräissä Euroopan maissa, muun muassa Englannissa tunnetaan valkoisen
kepin lisäksi kuurosokeiden käyttämä punavalkoraidallinen keppi. Suomessa punainen väriraita kepin varressa ei kuitenkaan tarkoita kuulonäkövammaa; keppiin halutaan väriä muun muassa siksi, että se on helpompi erottaa talvimaisemasta.

Kepin monta merkitystä

Sauvaa on pidetty korkean yhteiskunnallisen aseman ja vallan symbolina. Muinaisen Egyptin hallitsijoiden uskotaan kantaneen mukanaan pitkää, jopa parimetristä sauvaa ja sellainen kuvattiin usein myös antiikin Kreikan jumalten käteen.

Keppi on ollut matkailijoiden ja paimenten apuväline. Sauvan avulla pidettiin kätevästi kurissa sekä tungettelevat varkaat että laumasta harhaileva karja.

Matkasauva on liitetty varsinkin kerjäläisiin, vammaisiin ja vähäosaisiin, sillä heidän muistetaan vaeltaneen kylästä kylään keppi tukenaan.

Kepistä tuli myöhemmin muotikapistus, jonka käyttäminen oli etuoikeus. 1700-luvun alun Englannissa kävelykeppi oli herrasmiehen tunnus ja sen kanssa sai kulkea Lontoon kaduilla vain erityisen luvan kanssa.

Nykyään tavallinen kävelykeppi on harvinaisempi näky, mutta sauvakävelijöitä suihkii kaduilla kaupunkioloissakin.

Näkeville keppi toimii kävelytukena, tasapainon säilyttäjänä tai hartiajännityksen laukaisijana.

Lähteet ja kirjallisuus

  • Huuskonen, Kari 2012. Pimeyden puolelta. Modernisaation kokemukset näkövammaisten kerrontayhteisössä. Helsinki: Unigrafia yliopistopaino
  • Kiviniemi, Mari 2003. Kun kepistä tuli valkoinen. Näkövammaisten Airut 26/2003. Helsinki: Näkövammaisten Keskusliitto ry.
  • Mäkinen-Vuohelainen, Marika 2001. Valkoinen Keppi on sokeuden symboli. Näkövammaisten Airut 26/2001. Helsinki: Näkövammaisten Keskusliitto ry.
  • Stuckey, Ken &Stenberg-Stuckey, Gunilla. Illustrated history of mobility as seen on stamps from around the world.