14.11.2019

Työ­mi­nis­te­ri Ha­ra­kal­le eh­do­tuk­sia nä­kö­vam­mais­ten työl­li­syy­den pa­ran­ta­mi­sek­si

Vammaisfoorumin vuonna 2018 tekemässä kyselyssä vastanneista 56,7 % oli kokenut syrjintää työelämään pääsemisessä ja työnhaussa sekä 47 % muuten työelämässä. Koulutukseen pääsyssä syrjintää oli kokenut 31 % vastanneista ja koulutuksessa 37 %. Syrjintää eri vammaryhmistä olivat kokeneet eniten aistivammaiset.

Näkövammaisten koulutusaste on noussut, mutta hitaammin kuin koko väestön. Näkövammaisten työllisyysaste on laskenut 41 %:sta (2010) 39,6 %:iin (2015). Koko väestön työllisyysaste on vastaavana aikana noussut 67,8 %:sta 68,1 %:iin. Muutosten taustalla voivat osaltaan olla syrjivät käytännöt ja epäasiallinen kohtelu.

Ehdotuksia: 

- Vammaisjärjestöjen erityisosaaminen, kohtuullisten mukautusten ja saavutettavuus- sekä esteettömyysasioiden tuntemus varmistetaan osana palveluverkostoa ja sen kehittämistä. 

- Työkykykoordinaattorikoulutuksesta kehitetään suppeampi ja kevyemmin toteutettava versio TE-palvelujen henkilöstön, oppilaitosten ja työpaikkojen työsuojelu-, esimies- ja HR-henkilöstön tarpeisiin. Vammaisjärjestöt ovat mukana koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. 

- Ruotsin Gör plats! -kampanjaa vastaavan työnantajille ja suurelle yleisölle suunnatun kampanjan toteuttaminen Suomessa.

Kohtuulliset mukautukset mahdollistavat näkövammaisten työntekijöiden yhdenvertaisuuden toteutumisen. Mukautuksia ovat esimerkiksi työoloihin, työn organisointiin ja työmenetelmiin tehtävät muutokset. Mukautusten tarvetta arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja näkövammaisen yksilöllisestä tarpeesta käsin.

Yhdenvertaisuuslain 15§:n mukaan työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti työskennellä, suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

Ehdotus:

- Työolosuhteiden järjestelytuen laajentaminen ja kehittäminen niin, että siinä ovat mukana saavutettavuuteen ja työn digitaalisen ympäristön muutostilanteisiin liittyvät järjestelyt. 

Nuorten näkövammaisten opiskelun ja työelämään kiinnittymisen ja sijoittumisen haasteisiin on löydettävä ratkaisuja. 1990-luvulta vuoteen 2010 RAY myönsi Näkövammaisten liitolle avustusta nuorten näkövammaisten kesätyöllistymisen tukemiseen. Näkövammaisen nuoren palkanneelle työnantajalle voitiin maksaa palkkatukena 700–900 euroa kuukaudessa. Noina vuosina näkövammaisia nuoria työllistyi kesätöihin 70–90 nuorta joka kesä. He työllistyivät usein saman työnantajan palvelukseen seuraavina kesinä ilman tukea ja useissa tapauksissa työsuhteisiin opinnoista valmistumisen jälkeen. Nuoret kokivat palkkatuesta kertomisen helpottaneen huomattavasti työn hakemista. 

Ehdotus: 

- Alle 30-vuotiaaseen vammaiseen opiskelijaan tai vasta valmistuneeseen kohdennetaan työnantajalle maksettavaa palkkatukea. Vammaisen nuoren ei tarvitsisi olla työtön työnhakija, sillä opiskelija ei voi olla yhtä aikaa opiskelija ja työtön työnhakija. 

Lineaarinen malli Kelan täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä lisää vammaisten ihmisten työllisyyttä ja parantaa heidän elintasoaan sekä lisää työskentelymahdollisuuksien joustavuutta ja siten koko yhteiskunnan tuottavuutta. 

Ehdotus:

- STM:n lineaarisen mallin työryhmässä otetaan tarkasteluun kyseinen malli Kelan täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä.