Ekosalkku: Näkkäri – mikä se on?

Näkövammaisten nuorten kehittämä Ekosalkku-materiaalipaketti tarjoaa tietoa näkövammaisuudesta ja auttaa käsittelemään erilaisuuden kohtaamista koululuokassa.
Kädet lukevat pistekirjoituslehteä.

Tällä sivulla

Kun luokkaan tulee näkövammainen oppilas, luokkatoverit ja opettaja saattavat pohtia, miten hänet pitäisi kohdata.

Näkövammaiset nuoret ovat kehittäneet kouluja varten Ekosalkku-materiaalipaketin, jonka avulla voi järjestää erilaisen koulupäivän tilanteen avaamiseksi. Materiaalin avulla luokka käsittelee erilaisuuden kohtaamista ja saa tietoa näkövammaisuudesta. Näkövammaisen oppilaan asema helpottuu, kun hän voi opetusmateriaalin tuella kertoa, miten toivoo itseensä suhtauduttavan. Ekosalkku sisältää muun muassa valkoisen kepin kokeilun, pistekirjoitukseen tutustumisen ja havainnollisia videoklippejä. Koulut voivat itse luoda salkun eri osista haluamansa kokonaisuuden.

Opetusmateriaali on tehty Euroopan nuorisotoimintaohjelman, Youth in Actionin, rahoituksella. Tavoitteena on suvaitsevaisuuden lisääminen jokaisella elämän osa-alueella.

Ekosalkku on loistava tilaisuus viettää erilainen ja ainutlaatuinen koulupäivä! Jos kiinnostuit Ekosalkusta, ota yhteyttä Näkövammaisten liiton alueelliseen oikeuksienvalvonnan asiantuntijaan tai nuorisotoimeen: nuoriso@nkl.fi, p. (09) 3960 4653, 050 596 5022.

Liikkuminen ja leikit

Paketti tarjoaa erilaisia kokemuksia näkövammaisena liikkumisesta.

Vaihtoehtoina on erilaisia leikkejä ja liikuntamuotoja, joiden avulla on mahdollisuus samaistua näkövammaisuuteen. Eri-ikäisille osallistujille voi luoda sopivan kokonaisuuden. Materiaalit Näkövammaisten liitossa.

1. Polttopallo

Max. 20 ihmistä
Kesto: 30min
Sopii kaiken ikäisille lapsille ja nuorille

Säännöt: Yksi on polttaja, joka on näkevänä rajojen ulkopuolella kulkuspallon kanssa. Muut ovat silmät peitettyinä rajojen sisällä ja väistelevät palloa. Polttaja saa polttaa vain heittämällä pallon maata pitkin. Pelin aikana on oltava hiljaa, jotta kulkuspallon ääni kuuluu. Kun pallo osuu pelaajaan, pelaaja palaa ja siirtyy pelialueen ulkopuolelle. Pelaaja pitää siteen edelleen silmillään ja voi osallistua muiden polttamiseen. Viimeiseksi pelialueelle jäänyt voittaa pelin.

2. Mustekala

Max. 20 ihmistä
Kesto: 30min
Sopii ala-asteikäisille

Tarvikkeet: sokkolasit tai huivi sekä kartiot rajojen merkitsemiseen.

Säännöt: Yksi osallistuja valitaan keskelle mustekalaksi ja hänen silmänsä peitetään. Mustekala ei saa liikkua, vain huitoa jalat paikallaan. Muut ovat näkevinä, ja yrittävät päästä mustekalan ohi niin, ettei mustekala ehdi koskettaa. Jos mustekala koskettaa, pelaaja jää keskelle muodostaen ketjun mustekalan kanssa ja yrittää myös ottaa pelaajia kiinni liikkumatta. Kaikkien on liikuttava yhtä aikaa, kävellen ja pidettävä ääntä liikkuessaan.

3. Kepittely

Max. 20 ihmistä
Kesto: 30min
Sopii kaikenikäisille

Tarvikkeet: valkoisia keppejä, simulaatiolasit, sokkolasit.

Idea: Tällä pisteellä on tarkoitus tutustua opastamiseen ja valkoisen kepin käyttöön. Kokeilla voi esimerkiksi suunnistusta, opastusotetta, portaita, ovi-tilanteita tai tuolille opastamista. Simulaatiolasien ideana on havainnollistaa erilaisia näkövammoja.

4. Rapsutusmurhaaja

Max. 20 ihmistä
Kesto: 30min
Sopii yli 4-luokkalaisille

Säännöt: Yksi on leikinjohtajana, muut ovat silmät peitettyinä. Leikin johtaja merkitsee murhaajan koskettamalla häntä olkapäähän. Osallistujat alkavat kierrellä tilassa ja kättelevät toisiaan sokkoina. Kätellessä sanotaan aina oma nimi. Kaikki toistavat kättelyä samalla tavalla, mutta murhaaja rapsuttaa kätellessään toisen kämmentä, jonka jälkeen rapsutettu kuolee. Rapsutuksen jälkeen odotetaan 10 sekuntia, minkä jälkeen huudetaan ääneen, että on kuollut. Muut yrittävät arvata, kuka on murhaaja. Jos arvaa väärin, kuolee. Jos joku arvaa, kuka on murhaaja, leikki päättyy. Ideana on näkövammaisen kohtaaminen. Tämä leikki havainnollistaa myös hyvin, kuinka tärkeää on sanoa nimi, jotta tunnistaminen on helpompaa.

5. Juoksu

20–30 ihmistä
Kesto: 30 min+
Sopii kaikenikäisille

Idea: Tarjotaan mahdollisuus kokeilla juoksemista eri tavoilla sokkona. Opastuslenkillä juostessa tarvitaan näkevä opas, jolloin opas ja sokko pitävät kiinni samasta lenkistä ja opas ohjaa. Juoksunaru kiinnitetään kahden tolpan väliin, jolloin narusta kiinni pitämällä voi juosta itsenäisesti lyhyttä matkaa. Juoksu ääntä kohti toimii niin, että näkevä antaa sokolle äänimerkkiä, esimerkiksi taputtamalla, jolloin sokko suuntaa ääntä kohti.

Pistekirjoitus

Tarjolla on mahdollisuus tutustua pistekirjoitukseen bingon ja sanapelin muodossa.

Tuntoaistia pääsee myös testaamaan kohokuvia tunnistamalla. Pelit voidaan toteuttaa pienissä ryhmissä, jolloin osallistujamäärä voi olla suurempi. Tavoitteena on pistekirjoitukseen tutustuminen aakkosia käyttämällä. Materiaalit Näkövammaisten liitosta.

1. Bingo

5–50 ihmistä
Kesto: 30–60 min

Bingoa pelataan 1–3 hengen ryhmissä. Jokainen ryhmä saa yhden bingolaudan ja pistekirjoitusaakkoset sekä sinitarraa merkitsemistä varten. Bingon ohjaaja nostaa kirjainlapun rasiasta ja ilmoittaa kirjaimen. Mikäli ryhmän laudasta löytyy kyseinen kirjain, he merkitsevät sen sinitarralla. Kun ryhmä saa viiden sinitarran rivin pystyyn, vaakaan tai vinottain, ryhmä huutaa ”bingo”, ja on tällöin voittanut pelin.

2. Pistekuutiot, ”kuutiomatoset”

Max. 20 ihmistä
Kesto: 3 min

Jokainen 1–3 hengen ryhmä saa yhden ”kuutiomatosen” ja pistekirjoitusaakkoset. Kuutioita narussa kääntelemällä on tarkoitus muodostaa mahdollisimman monta sanaa. Aikaa on 15 minuuttia. Jokaisella ryhmällä on kynä ja paperia, johon muodostuvat sanat kirjoitetaan. Voittajaryhmä on se, jolla on eniten hyväksyttyjä sanoja.

Arki

Paketin tavoitteena on havainnollistaa näkövammaisen arjen tilanteita.

Toimintojen kautta osallistuja pääsee käyttämään aisteja monipuolisesti. Käytännön kokemukset auttavat huomaamaan erilaisia toimintamahdollisuuksia. Materiaalit Näkövammaisten liitosta.

1. Tuoksujen tunnistaminen

Kesto: 20 min

Osallistujat jaetaan 2–3 hengen ryhmiin. Mikäli osallistujia on vähän, tunnistaminen voidaan suorittaa myös yksilöllisenä haasteena. Osallistujien silmät peitetään. Ryhmät yrittävät tunnistaa tuoksut, jotka ovat purkeissa pöydällä. Oikeat vastaukset käydään lopussa läpi. Tarkoituksena on herätellä hajuaistia ja auttaa osallistujia huomaamaan, kuinka hyödyllistä sitä on käyttää. Tuoksut: tiskiaine, kaakaojauhe, valkosipuli, terva, kahvi, kardemumma, inkivääri, pippuri, vanilja, eukalyptus.

2. Musta laatikko

Kesto: 30 min

Musta laatikko on suljettu laatikko, jossa on esineitä: vinkulelu, stressipallo, kiikarit, kolikko, päärynäkohokuva. Laatikkoon laitetaan kädet ja esineitä tunnustelemalla yritetään arvata ne. Tunnustelun jälkeen oppilaan tulee piirtää mielenkiintoisin tunnistamansa esine silmät kiinni. Lopuksi laatikon sisältö käydään läpi ja tutkitaan piirustuksia.

3. Kohokuvien tunnistus

Max. 20–30 ihmistä
Kesto: 30 min

Kohokuvat (joissa on pelkät ääriviivat, 10 kuvaa: kirahvi, koira, avain, kirkon torni, Suomen kartta, omena, banaani, orava, sammakko, vasara) ovat rivissä pöydällä. Oppilailla on silmät peitettyinä. Ideana on yrittää tunnistaa kuvia tunnustelemalla. Vastauksia ei saa sanoa ääneen. Oikeat vastaukset paljastetaan lopuksi.

4. Näkövammaisen apuvälineet

Max. 50 ihmistä
Kesto 30 min
Sopii kaikenikäisille

Näkövammaisen henkilön on oltava paikalla, jotta tämä piste voidaan toteuttaa. Mahdollisuuksien mukaan toteutetaan myös cd, jolla on jokin äänikirja. Äänikirjaa voidaan kuunnella ensin normaalilla nopeudella ja sen jälkeen nopeutettuna.
Näkövammainen opiskelija esittelee apuvälineensä: puhelin, tietokone, äänikirja yms.
Apuvälineiden esittelyn jälkeen keskustellaan pienissä ryhmissä.

  • Millaisia ajatuksia apuvälineet herättivät?
  • Mikä apuvälineistä oli mielenkiintoisin/hauskin?
  • Mikä apuvälineistä oli epäkäytännöllisin/hyödyttömin?
  • Mitä muita käyttötarkoituksia keksit apuvälineille?
  • Oletko nähnyt kenelläkään aiemmin esiteltyjä apuvälineitä?
  • Millaisissa tilanteissa apuvälineistä voisi olla hyötyä? Mikä apuväline sopii mihinkin tilanteeseen?

Videot

Videoiden tarkoituksena on esitellä väläyksiä näkövammaisten arjesta.

Paketti sisältää lyhyitä videoklippejä ja Askel-lyhytelokuvan. Askel on suunnattu vanhemmille oppilaille. Paketista voi valita mieleisensä videokokonaisuuden.

Videoihin liittyy kysymyksiä, joiden tarkoituksena on herättää keskustelua ja niihin ei välttämättä ole oikeita vastauksia. Tämän vuoksi keskustelut tulee käydä aikuisen johdolla.

1. Liikkumista näkövammaisen silmin

Videossa käydään läpi, miten näkövammaista pitäisi opastaa. Videolla esitetään myös itsenäistä liikkumista valkoisen kepin avulla.

2. Näkövammasta

Erilaiset näkötilanteet kuten häikäisy, putkinäkö, syvyysnäkö ja kontrastit, hämäräsokeus ja alentunut värinäkö vaikuttavat näkövammaisen elämään. Edellä mainituista tilanteista on videolla havainnollistavaa kuvamateriaalia.

3. Oppitunti

Videossa kuvataan oppituntia, jossa näkövammainen on näkevien kanssa. Video esittää näkövammaisen huomioimista oppitunnilla, esimerkiksi viittaamistilanteessa. Sosiaaliset suhteet ja kavereiden löytäminen ovat tärkeitä koulussa myös näkövammaiselle. Videossa esitetään tilanne, jossa näkevä kaveri kohtaa näkövammaisen.

4. Liikuntatunti

Liikunta on oppiaine, joka vaatii soveltamista näkötilanteen mukaan. Videossa luokkakaveri neuvoo näkövammaista kaveriaan. Tällä halutaan antaa idea siitä, että auttajan ei aina tarvitse olla avustaja tai opettaja. Myös oikeanlainen neuvontatapa näkyy. Samalla videolla esitetään myös pätkä näkövammaisesta juoksemassa yhdessä kaverin kanssa ”opaslenkkiä” käyttäen.

5. Kotiaskareet

Videolla oppilas tulee koulusta kotiin, menee keittiöön ja laittaa itselleen välipalaa. Video esitetään ilman kuvaa näytön ollessa musta. Video pysäytetään kysymysmerkki kohtaan, jonka jälkeen oppilaat saavat arvata, mitä videossa tapahtuu. Tämän jälkeen video näytetään loppuun. Tällä videolla halutaan havainnollistaa, mikä kuvailun merkitys on näkövammaiselle.

Kysymykset videoihin

1. Opastus ja kepittely ja erilaiset näkövammat

  • Millä tavoin näkövammaista opastetaan? Miksi?
  • Millaisissa tilanteissa näkövammainen saattaa tarvita näkevän oppaan?
  • Voiko vieras ihminen mennä opastamaan näkövammaista esim. kaupungilla?
  • Mistä näkövammaisen tunnistaa?
  • Mitä valkoinen keppi kertoo ja miten sitä käytetään?
  • Mitä kaikkia liikkumisen apuvälineitä on?
  • Kuinka paljon näkövammainen voi nähdä?
  • Millaisia näkövammoja esimerkiksi on?
  • Millaiset asiat tulisi huomioida ympäristössä ja tiloissa? Mikä on tärkeää sokealle, mikä heikkonäköiselle?

2. Oppitunti

  • Miten opettaja voi ottaa huomioon näkövammaisen oppilaan?
  • Millaisia eri apuvälineitä näkövammainen voi opiskelussa käyttää?
  • Millaisissa tilanteissa mikäkin apuväline voisi olla sopiva?
  • Miten luokkakaverit voivat ottaa huomioon näkövammaisen toverin?
  • Mikä on tärkeää näkövammaisen kohtaamisessa? (”Hei, Antti tässä” -tervehdys)
  • Arvioikaa kuinka suuri osa oppituntien opetuksesta perustuu visuaaliseen materiaaliin; kuviin, videoihin ja muuhun luokan edessä esitettävään näkemiseen perustuvaan materiaaliin? Enemmän kuin puolet, vähemmän kuin puolet?

3. Liikuntatunti

  • Mitä tulisi huomioida ohjeiden antamisessa, jotta näkövammainen voisi paremmin osallistua tuntiin?
  • Onko neuvojan aina pakko olla opettaja tai avustaja, vai voiko kaverikin tehdä jotain?
  • Mitkä liikuntalajit sopivat näkövammaiselle, mitkä eivät?
  • Miten erilaisia lajeja voisi soveltaa?
  • Kumpi mahtaa olla hauskempaa: se että näkövammainen saa tehdä yhdessä kavereiden kanssa asioita liikuntatunnilla, vai se että hänet eristetään tekemään jotakin yksin?
  • Millainen on juoksun opaslenkki ja mitä se mahdollistaa?
  • Onko opaslenkillä vaikeaa juosta?

4. Kotiaskareet

  • Mitä videolla tapahtui?
  • Miltä tuntui keskittyä vain ääniin, kun kuvaa ei nähnyt?
  • Oliko videota hankalaa seurata?
  • Miltä mahtaa näkövammaisesta tuntua, jos koulussa katsotaan videota, joka perustuu kuvaan?
  • Miten voitaisiin helpottaa sitä, että näkövammaisen olisi helpompi seurata esim. videota? (haetaan esim. sanallista selitystä, kuvailutulkkausta yms.)

Askel-lyhytelokuva

Askel on tarina tavallisista nuorista, Roosasta ja Niinasta, joiden elämässä mukana kulkee näkövamma. Mietittävää on kaverisuhteissa, koulunkäynnin kiemuroissa ja pojissa. Tahoillaan tytöt ottavat askeleita kohti tulevaa.

Niina lähtee kaverinsa mukana katsomaan bändiä, jonka kitaristi Markus saa vatsanpohjassa kipristelemään. Bändin laulaja Julius on myös näkövammainen, vaikkei sitä heti huomaa. Keikan jälkeen on helppo hymyillä, kun seuraava tapaaminen on jo sovittu.

Koulussa kaikki ei aina suju ongelmitta, mutta onneksi opettajilla on keinoja ratkaista asioita. Roosa ylittää itsensä liikuntatunnilla ja lähtee kaverinsa Nellin innostamana kokeilemaan uutta harrastusta, judoa. Poikiakaan ei kuvioista puutu, kun luokkatoveri Ville koettaa saada Roosan huomiota.

Askel on kuvaus näkövammaisten nuorten arjesta. Samalla se antaa tietoa näkövammaisuudesta ja elämästä aistirajoitteen kanssa.

Ohjaus: Mikko Halonen
Pääosassa: Raisa Kuusela, Ella Ahlberg, Lotta Lundell, Tommi Kivistö, Mikael Lehdes ja Arttu Saarela.
Askel-lyhytelokuva on toteutettu Euroopan nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionin tuella.
Tuotanto: Näkövammaisten liitto ry, Nutor-nuorisotoimi

Kysymyksiä Askel-videoon

  • Millaisia asioita näkövammainen nuori joutuu miettimään esim. uuteen paikkaan mennessä, joita ehkä näkevän ei tarvitse miettiä?
  • Miten koulukaverit voivat ottaa näkövammaisen huomioon? Entä opettajat?

Sivu päivitetty