CVI Finland

Näkövammaisten lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.

Tällä sivulla

CVI Finland (ent. Nääkkönää-sivusto) on näkövammaisten lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille ja vanhemmille suunniteltu verkkosivusto, josta löydät ajankohtaista tietoa, tutkimuksia, luettavaa ja toimituskunnan yhteystiedot.

Sumea vesivärimaalaus, josta voi hahmottaa vääristyneen traktorin muodon ja muita värejä.
Tältä voi näyttää kuva nallesta, pallosta ja traktorista, jos lapsella on aivoperäinen näkövamma.

Näkövammat tai näkemisen vaikeudet voivat johtua aivojen vauriosta, joka on näköradoissa tai näkötietoa käsittelevissä keskuksissa. Vaurio voi olla samanaikaisesti näköjärjestelmässä monella tasolla ja sen laatu voi vaihdella riippuen siitä missä vaurio keskushermostossa sijaitsee. Vaurion johdosta aivot eivät pysty ymmärtämään ja tulkitsemaan verkkokalvolla näkyvää kuvaa. Silmä on rakenteeltaan usein normaali tai lähes normaali. Aivoperäisen näkövamman ominaispiirteinä voi esiintyä näönvaraisen uteliaisuuden puutetta ja tarkkaamattomuutta.

Tältä sivulta löydät tietoa lasten aivotoimintojen poikkeavuudesta johtuvia näkövammoja ja näkemisen vaikeuksia. Sivusto on perustettu Sokeain Lasten Tukisäätiön tuella. Ylläpidosta vastaa Näkövammaisten liitto ry yhteistyössä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervan ja Ruskiksen toimipisteiden sekä Folkhälsanin kanssa.

Mikä on CVI?

CVI on sateenvarjodiagnoosi, joka muodostuu sanoista cerebral tai cortical visual impairment. Suomessa tästä käytetään nimitystä aivoperäinen näkövamma tai kortikaalinen näkövamma. Synnynnäinen, aivoperäinen näkövamma on kehittyneissä maissa yleisin yksittäinen lasten ja nuorten näkövammaisuuden syy, myös Suomessa.

Aivoperäisen näkövamman (CVI) taustalla on neurologinen syy, joka sijaitsee yleensä optisen kiasman eli näköhermoristeyksen takana olevissa näköjärjestelmän osissa. CVI on hyvin monimuotoinen luonteeltaan ja usein lapsella on myös muita päällekkäisiä kehitykseen liittyviä pulmia. Tästä syystä sen diagnosointi viivästyy tai se jää kokonaan tunnistamatta.  Esimerkiksi cp-vammaisista lapsista yli 75 %:lla on yksi tai useampia CVI:hin liittyviä ominaispiirteitä tai lapsella voi olla autistisia piirteitä.

Aivoperäiseen näkövammaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta näönkuntoutuksen menetelmillä voidaan usein helpottaa arjessa suoriutumista.

Näemme aivoillamme

Aivoperäisissä näkövammoissa silmissä ja näköhermoissa olevat poikkeavuudet eivät selitä näkemisen pulmia. Vaikka näköjärjestelmän monella tasolla voikin olla samanaikaisesti  häiriöitä keskeistä on, että useampia kanavia pitkin tuleva näkötieto ei yhdisty aivoissa nopeasti tulkittavaan ja ymmärrettävään muotoon. Tällöin näköhavainnon lopputulos on erilainen tai näköhavainto ei tule ymmärretyksi.
Tyypillisimpiä syitä aivoperäiselle näkövammalle ovat hapenpuuteen aiheuttamat vauriot, aivovamma tai aivojen rakenteellinen poikkeama.

Tyypillisiä vaikeuksia on erilaiset tunnistamiseen (ventraalinen rata, ”mikä”-rata) liittyvät tai tilahavaintoon/suunnistautumiseen ja liikkeiden hallintaan (dorsaalinen rata, ”missä/kuinka”-rata) liittyvät näkötiedon käsittelyn pulmat. Osa henkilöistä voi olla ns. näkeviä sokeita (tektaalinen rata), jolloin he liikkuvat ilman törmäilyjä, mutta eivät kykene tunnistamaan kohteita näönvaraisesti.

Näönkäytön ongelmia

Näönkäytön ongelmien kirjo on moninainen eikä esimerkiksi näöntarkkuus useinkaan kuvaa näkemiseen liittyviä toiminnallisia vaikeuksia. Näöntarkkuus kuvaa kapeaa näkemisen osa-aluetta ja aivoperäinen näkövamma kuvaa henkilön vaikeutta käyttää näkötietoa hyödyksi toiminnassaan ja ymmärtää näkemäänsä. Vaikeuksia voi olla monenlaisissa arjen tilanteissa, joissa näköä tarvitaan.

Näkemiseen liittyviä vaikeuksia voi olla erilaisten näönvaraisten tehtävien suorittamisessa, etsimisessä, tarkkaavaisuudessa, tunnistamisessa, kokoamisessa, liikkeen ja suuntien näkemisessä sekä reittien hahmottamisessa. Näkemisen taso saattaa myös vaihdella merkittävästi eri päivinä tai hetkinä.

Näönvarainen työskentely ylipäätään väsyttää. Näönvarainen rakentelu kuten palapelit eivät ehkä onnistu tai mallin mukaan askartelu on haastavaa. Kasvojen tunnistamisvaikeuksien vuoksi Ihmisten tunnistaminen voi perustua ääneen, tavaran löytäminen muiden joukosta voi olla vaikeaa tai kuvien ja kuvakokonaisuuksien tunnistaminen on vaikeaa. Lukemaan oppiminen voi viivästyä vaikka kirjaimet ovatkin tutut. Liikkeen ja tasoerojen näkemisessä on haastetta ja eksymistä voi tapahtua tutullakin reitillä. Osalla haasteena on monien aistien käyttäminen yhtä aikaa.

Joskus reagointia näköärsykkeisiin ei ole tai reagointia on vain voimakkaisiin näköärsykkeisiin.

Arkiselviäminen

Lapset ovat usein taitavia kehittämään itse menetelmiä niihin tilanteisiin, joissa heillä on vaikeuksia. Näin lapset oppivat joko voittamaan vaikeuksia tai välttelemään niitä.

Lapset, joilla on vaikeuksia tunnistaa ihmisiä, kysyvät usein vastaantulijalta, kuka siinä? Näin lapsi saa vastauksen, kun hän ei tunnista ihmisiä katsomalla.

Kuvien näkemisen vaikeuden ollessa kyseessä, lapsi saattaa pitää kuvaa väärinpäin kädessään tietämättä mitä kuva esittää. Kysyttäessä hän saattaa arvailla hyvin selkeänkin kuvan sisältöä värien mukaan, esimerkiksi että vihreä on nurmikkoa ja sininen taivasta.

Suunnistautumisen vaikeuden ollessa kyseessä  lapsi saattaa olla jatkuvasti eksyksissä tutullakin reitillä ja usein he kulkevat kavereiden perässä muun muassa oppitunneilta toiselle. On hyvä muistaa, että reitti päinvastaiseen suuntaan on lapselle aina uusi, koska samat kohteet nähdään eri suunnasta.

Tunnistaminen

CVI diagnostisointi perustuu sekä näönkartoitukseen että kognittivisen tason kartoittamiseen. Näkötutkimukseen yleisesti kuuluu silmän rakenteen tutkimus ja silmän taittovoiman arviointi (lasien tarve) sekä näöntarkkuuden, kontrastinäön, näkökentän, akkommodaatiokyvyn, silmän liikkeiden ja katseen kohdistamiskyvyn tutkiminen.

CVI lasten kanssa työskennellessä moniammatillinen yhteistyö on tärkeää vaikeuksien tunnistamiseksi (silmälääkäri, lastenneurologi, neuropsykologi, toimintaterapeutti, näönkäytönohjaaja, fysioterapeutti). Neurologisista ja neuropsykologisista tutkimuksesta saatu tieto auttaa kokonaiskuvan saamista tilanteesta (mm. näönvarainen tarkkaavuus, näönvarainen päättely, tilasuhteiden hahmottaminen, kielellinen suoriutuminen). On myös tärkeä muistaa, että perheen ja muiden lähihenkilöiden havainnot ja kokemukset antavat arvokasta arkitietoa lapsen toiminnallisesta näkemisestä eri tilanteissa.

CVI-lasten tutkimuksen keskeisiä tavoitteita on:  

  1. saada kokonaiskuva niistä pulmista ja rajoitteista joita lapsella on hyödyntäen esim. ICF:n luokitusta.
  2. arvioida näönkäytöllisillä ja neuropsykologisella tutkimuksella sekä alemman- että korkeamman tason näkötoimintoja. Näiden avulla pyritään ymmärtämään lapsen näönvaraista toimintaa ja löytämään kuntouttavia tai korvaavia menetelmiä avuksi haastaviin tilanteisiin.

Kyseessä on siis kokonaisvaltainen perehtyminen lapsen näkötilanteeseen, jotta voitaisiin auttaa lapsen lähipiiriä ymmärtämään, miten lapsi näkee ja näin tukemaan lasta.

Tutkimustietoa

Kesällä 2017 VISION 2017 monitieteellisessä konferenssissa belgialainen professori Els Ortibus esitteli mielenkiintoista tutkimusryhmänsä kehittämishanketta, jossa he ovat kehittäneet seulontavälineitä lasten aivoperäisten näkövammojen tunnistamiseen. He ovat kehittäneet mm. CVIT 3-6 (Cerebral Visual Impairment Test) testin. Testi on tietokonepohjainen ja sisältää 14 osiota neljällä osa-alueella. Testiä on jo pilotoitu hänen asiakaskunnallaan ja normiaineistoa on kerätty, normaalisti näkeviltä ja kehittyneiltä lapsilta näkövammaisten lasten lisäksi. Tässä vaiheessa on todettu, että älykkyysosamäärä, autistiset piirteet tai visuomotoriset ongelmat eivät vaikuta testisuoritukseen. Kehitteillä on myös testi 0-3 ja 6-12-vuotiaille. Kehitteillä oleva seulontatesti on lupaava työväline, joka toivottavasti olisi lähitulevaisuudessa saatavissa ja helpottaisi diagnosointityötä myös täällä meillä.

Näkövammaistyötä tekevien psykologien Euroopan konfernssissa esiteltiin syksyllä 2018 myös toinen mielenkiintoinen hanke  ”My CVI”. Hankkeessa on kehitelty internetpohjainen opetusohjelma lapsille ja nuorille, joilla on CVI. Ohjelman tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria ymmärtämään paremmin omia näkemisen poikkeavuuksiaan ja auttaa heitä löytämään keinoja selviytyä näkemiseen liittyvien haasteiden kanssa. Toivottavasti voisimme tulevaisuudessa myös Suomessa hyödyntää kyseistä ohjelmaa jollain tavalla.

Lisätietoja

Tutustu myös näihin tahoihin ja tutkimushankkeisiin:

  • Niilo Mäki Instituutti- Ulkoinen linkki
  • The National Institute of Conductive Education- Ulkoinen linkki
  • VALTERI- Ulkoinen linkki Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen oppimisen ja koulunkäynnin tuen verkosto, jonka tarjoamat palvelut voivat kohdistua yksittäisten lasten ja nuorten tarpeisiin tai koko työyhteisön, kunnan tai alueen tarpeisiin. VALTERI täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja ja tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. VALTERI muodostuu kuuden valtakunnallisen oppimis- ja ohjauskeskuksen tarjoamista palveluista eri puolilla Suomea.
  • CVI-Erasmus-projekti- Ulkoinen linkki loi menetelmiä CVI:n monitieteelliselle arvioille ja kehitti lapselle henkilökohtaisen "passin" kuvaamaan niitä vaikeuksia, joita CVI aiheuttaa lapsen jokapäiväiseen elämään.
  • TEACH-CVI- Ulkoinen linkki-tietokanta yhdistää terveydenhuollon ja opetusalan ammattilaisten asiantuntemuksen ja kokemuksen CVI-lasten ja ammattilaisten tueksi. Tietokannasta löytyy ideoita opetukseen, opetusmenetelmien muokkaamiseen ja koulutusmateriaalia.

Luettavaa

Hyvät käytännöt

Kirjallisuutta

Tutkielmat

Toiminnallinen näkö ja kommunikointi

  • Auttaako suurentaminen aina? CP-vamma, näkövamma ja näönkäyttö- Ulkoinen linkki (Rinne & Elovirta, Silmäterä 2/2011)
  • Cerebral Visual Impairment in Children Visuoperceptive and Visuocognitive Disorders- Ulkoinen linkki (Zihl & Dutton 2015). Practical handbook that shows how to identify, assess and rehabilitate cerebral visual disorders in children. Scholarly and comprehensive review of the literature on cerebral visual disorders in children, their assessment and rehabilitation. Considers the context of the rapidly evolving field of brain plasticity research.
  • Kummi 12. Ymmärrämmekö näkemäämme? – visuaalisen hahmottamisen häiriöt- Ulkoinen linkki –opas (Niilo Mäki Instituutti) antaa perustietoa näkötiedon käsittelystä aivoissa, sen keskeisimmistä kompastuskivistä eli niin sanotuista visuaalisen hahmottamisen häiriöistä sekä niiden merkityksestä erityisesti oppimisen kannalta.
  • Little Bear Sees: How Children with Cortical Visual Impairment Can Learn to See- Ulkoinen linkki (Tallent, Tallent & Bush 2012)
  • Normal Binocular Vision. Theory, Investigation and Practical aspects (Stidwill & Fletcher 2011). On tärkeää ymmärtää tavallinen binokulaarinen toiminta ennen kuin silmäekspertti pystyy arvioimaan sekä korjaamaan toimintahäiriön. Tämä kirja antaa syvemmän ymmärryksen binokulaarisen näön monimuotoisuudesta.
  • Näit, näinkö, näin!- Ulkoinen linkki (Häyrynen, Jokinen, Miinalainen & Suhonen) kirja+CD sisältää 122 tehtävää visuaalisen hahmottamisen taitojen harjoitteluun.
  • Kirjailija, joka kadotti kirjaimet ja muita mielen arvoituksia (Sacks 2011). Kirja esittelee tapausselostuksia aikuisista, joilla on aivovauriosta johtuvia näönvaraisen toiminnan häiriöitä. Kirja inspiroi pohtimaan näkemisen moniulotteisuutta ja antaa pohdittavaa myös niille, jotka työskentelevät lasten kanssa. Helppolukuinen, proosamuotoon kirjoitettu kirja, jossa kuitenkin useita viittauksia tieteellisiin tutkimuksiin.
  • Å se er ikke alltid nok. Wilhelmsen (2005). Norjankielinen kirja on tarkoitettu niille, jotka haluavat enemmän tietoa näkövaikeuksista aivovamman jälkeen ja niille, jotka näkevät tarpeet kokonaisvaltaiseen ja tarkasti suunnattuun kuntoutustarjontaan. Tehokkaat visuaaliset ominaisuudet ja valmiudet ovat tärkeitä arjen hallintaan. Sen takia kirjailijan mielestä harjoittelu ja stimulaatio näkövaikeuksien yhteydessä on tärkeä osa nykyaikaista kuntoutusta. Kirjailija antaa kirjassaan myös metodisia vinkkejä päteville ammattilaisille.
  • Rehabilitation of Visual Disorders After Brain Injury (Zihl 2013). Erilaiset aivoperäiset näkövammaoireet aivovamman jälkeen sekä kuntoutukselliset menetelmät hoidossa.
  • Syn boken- Ulkoinen linkki (Bengtfolks, Möller & Hyvärinen 2011)
  • Visual impairment in chldren due to damage to the brain (Dutton & Bax (toim.) 2010). Teokseen on koottu yli 40 eri aloilla työskentelevän asiantuntijan näkemyksiä aivoperäisistä näkövammoista ja näköongelmista.

Anna palautetta tai lähetä vinkki

Voit antaa toimituskunnalle palautetta tai lähettää sivustoa täydentävää aineistoa, esim. vinkkejä koulutuksista tai kirjallisuudesta. Toimituskunta käsittelee aineiston ja päättää sivuston sisällöstä.

Lähetä palautetta ja ehdotuksesi sivuston lisämateriaaliksi: toimituskunta@naakkonaa.info.

Toimituskunta

neuropsykologi Liisa Lahtinen / Näkövammaisten liitto ry
erityisopettaja, näköopettaja Misa Möller / Folkhälsan
ohjauspalvelujen päällikkö Leea Paija / Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Ruskis
näönkäytön asiantuntija Piia Puolanen / Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva
lapsi- ja perhepoliittinen suunnittelija Annika Tyynysniemi / Näkövammaisten liitto ry

Jutun kirjoittajat:
näönkäytön asiantuntija Piia Puolanen / Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva
neuropsykologi Liisa Lahtinen / Näkövammaisten liitto ry


Sivu päivitetty