Vammaispalvelulaissa yhä runsaasti ongelmia
Näkövammaisten liitto ei pidä sosiaali- ja terveysvaliokunnan vammaispalvelulakiin esittämiä muutoksia ja korjauksia riittävinä. Esitykseen on tehty useita muutoksia, joista positiivinen on ikääntymisrajauksen poistaminen. Suurin osa muista parannusta tuovista korjauksista kohdistuu muihin kuin näkövammaisiin tai kuulonäkövammaisiin ja jotkut muutokset ovat jopa heikentämässä näkövammaisten asemaa entisestään.
Käytännössä esitettävä vammaispalvelulaki on muutostenkin jälkeen laki, joka ei turvaa riittävällä tavalla näkövammaisten ihmisten sujuvaa arkea, työssäkäyntiä, opiskelua tai vapaa-aikaa.
Oman elämänsä subjekti – ei objekti
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä vammaisuus esitetään kognitiivisena ilmiönä. Vammaiset ihmiset nähdään tuen kohteina ja oman elämänsä objekteina – ei subjekteina ja aktiivisina toimijoina. Vammaisuuden sosiaalinen malli on sivuutettu ja esitettävässä laissa on siirretty vammaiset ihmiset sivuun lain keskiöstä.
”En missään tapauksessa voi hyväksyä, että näkövammaiset ihmiset siirretään toiminnan kohteiksi ja ihmisiksi, jotka eivät ole oman elämänsä subjekteja ja yhteiskunnan yhdenvertaisia jäseniä.” sanoo Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko.
Lakiesityksen tavoitteena pidetään vammaisten ihmisten keskinäisen yhdenvertaisuuden edistämistä. Vasta toissijaisena tavoitteena on vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden edistäminen suhteessa vammattomiin ihmisiin.
"Edellä esitettyyn viitaten, yhdenvertaisuus on ymmärretty lakiesityksessä merkillisellä tavalla. Oikeanlaista yhdenvertaisuutta on mielestäni se, että vammaista ihmistä verrataan samanikäiseen ja samassa elämäntilanteessa olevaan vammattomaan ihmiseen. On käsittämätöntä, että 2020-luvulla joudumme selittämään, että näkövammaisten ihmisten arjen asiat ja tekemiset ovat samanlaisia kuin vammattomien tai ylipäätään se, että joudumme selittämään ja perustelemaan tekemisiämme muille.” Kokko jatkaa.
Lakiesitys edelleen epäselvä ja epätarkka
Näkövammaisten liitto on koko vammaispalvelulain eduskuntakäsittelyn ajan tuonut esiin lakiesityksen epätarkkuutta, sekavuutta ja tulkinnanvaraisuutta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämät muutokset eivät ole tätä korjanneet. Lakiesitys on edelleen epäselvä ja sekava. Tällaisena se ei täytä lainsäädännön tarkkarajaisuuden vaatimusta eikä ole laki, joka tosiasiassa turvaisi näkövammaisten ihmisten tarvitsemien palvelujen saatavuuden ja järjestämistapojen tarkoituksenmukaisuuden. Epäselvyyttä on sekä pykäläkirjauksissa että perusteluissa.
Pistekirjoituksen opetus ja liikkumistaidon ohjaus pudonneet pois
Näkövammaisten liitto ihmettelee, mihin valmennusta käsittelevistä pykälistä ovat kadonneet pistekirjoituksen opetus ja liikkumistaidon ohjaus. Vielä syksyllä lakiesityksessä säädettiin viittomakielen opetuksesta ja vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen käytön ohjauksesta. Nyt tämä on muutettu muotoon viittomakielen opetusta tai puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käytön ohjausta.
”Pistekirjoitus ei ole puhetta tukeva tai korvaava kommunikaatiokeino. Se on kirjoitusjärjestelmä, jonka myötä sokea ihminen on luku- ja kirjoitustaitoinen. Nyt esitettävä muoto heikentää olennaisesti näkövammaisten mahdollisuuksia hankkia luku- ja kirjoitustaito.” huomauttaa järjestöjohtaja Sari Kokko.
”Olen huolissani myös liikkumistaidon ohjauksesta, sillä se on perustaito. On epäselvää, sisältyykö liikkumistaidon ohjaus toiminnallisten taitojen harjoitteluun, kun aiemmin se sisältyi itsenäisessä elämässä tarvittavien taitojen opetteluun. Liikkumistaidon ohjauksessa ei ole kyse tuen tarpeesta, vaan opettamisesta ja oppimisesta. Näkövammaisille liikkumistaidon ohjausta antaa ammattilainen, joka on hankkinut koulutuksen juuri tähän.”
Toimeenpanoa seurattava
Jos vammaispalvelulaki huomattavista epäkohdista huolimatta etenee eduskunnassa, lakiin on säädettävä seurantamekanismi. Lain toteutumista ja ennen kaikkea vammaisten ihmisten tarvitsemien palvelujen toimivuutta on seurattava ja tarvittavia korjauksia on tehtävä pikaisesti. Seurantaa on tehtävä sekä valtakunnan että hyvinvointialueiden tasolla. Nyt ei voida jäädä tilanteeseen, jossa jotain korjataan ehkä joskus.
Lisätietoa
järjestöjohtaja Sari Kokko
050 401 5802
sari.kokko@nkl.fi
Sivu päivitetty