Vam­mais­pal­ve­lu­lain esi­tyk­ses­sä paljon kor­jat­ta­vaa

- On lähes mahdoton ajatus, että laki tulisi voimaan ensi vuoden alusta, sanoo Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko.

Laissa säädetään näkövammaisten kannalta keskeisistä vammaispalveluista. Valtaosa palveluista tulee olemaan subjektiivisia oikeuksia, mitä pidämme hyvänä. Pelkkä maininta siitä, että vammaispalvelut tulee järjestää, ei kuitenkaan riitä. Oleellista on, että vammaispalvelut ovat näkövammaisen yksilöllisen tarpeen ja elämäntilanteen mukaisia. Ne on myös järjestettävä siten, että ne todellisuudessa mahdollistavat arjen sujuvuuden.

- Olisiko jo aika muistaa, että vammaispalvelut eivät ole luksusta, vaan edellytys arjen asioiden tekemiselle? kysyy Sari Kokko.

- Lausunnossa nostimme esiin muun muassa liikkumisen tukeen ja henkilökohtaiseen apuun liittyviä epäselvyyksiä sekä huolta nykyisten vammaispalvelupäätösten voimassaolosta uuden lain tultua voimaan.

Esityksen mukaan nykyisten päätösten pitäisi olla voimassa kolme vuotta, ellei niiden uusimiseen ole syytä aiemmin. Huomautimme, että lakiuudistus ei voi olla peruste avata nykyisiä päätöksiä, sillä näkövamma ei parane uuden lain myötä. Olemassa olevien palvelujen tulee säilyä, ellei näkövammainen itse pyydä päätösten tarkastelua uudelleen syystä, joka on hänen tarpeidensa mukaista.

Iso kysymys on lakiesitykseen kirjoitettu ikääntymisrajaus. Sen mukaan lakia sovelletaan ihmiseen, jonka avun, tuen tai huolenpidon tarve johtuu pääasiassa muusta kuin iäkkäänä alkaneesta ja tyypillisesti iäkkäillä esiintyvästä sairaudesta tai yleisestä vanhuudesta johtuvasta rappeutumisesta tai heikkoudesta. Esitys on kirjoitettu siten, että ikääntyneenä näkövammautuvat jäisivät vammaispalvelujen ulkopuolelle. Ikääntymisrajausta perustellaan taloudellisilla syillä ja sillä, ettei kaikille iäkkäille voida tarjota vahvaan subjektiiviseen oikeuteen perustuvia pääosin maksuttomia palveluja.

- Tässä on unohdettu, että 65 vuotta täyttäneistä näkövammaisia on vain noin 45 000, kun kaikkiaan yli 65-vuotiaita on noin 1 256 000. On myös sivuutettu se, että ikänäkö on aivan eri asia kuin näkövammaisuus. Vammaispalvelut on tarkoitettu vammaisille ihmisille, joita näkövammaiset kiistatta ovat, sanoo Sari Kokko.

- On erikoista, että lakiesityksen julkilausuttuna tavoitteena on vähentää väliinputoajia, mutta samalla ikääntyneinä näkövammautuvista luodaan uusi väliinputoajaryhmä.

Kun ikääntymisrajausta katsotaan perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta, se on ristiriidassa kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Ikääntymisrajaus on vastoin YK:n vammaissopimusta, perustuslain syrjinnän kieltoa, yhdenvertaisuuslakia sekä Euroopan ihmisoikeussopimusta.

- Emme voi hyväksyä ikääntymisrajausta. Se tulee joko poistaa tai säätää siten, että se ei sulje ikääntyneinä näkövammautuvia vammaispalvelujen ulkopuolelle. Syrjintä ei voi olla sallittua, eivätkä perus- ja ihmisoikeudet ole valikoivia vaan kuuluvat jokaiselle. Sari Kokko sanoo.

Lisätietoja: Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko

p. 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi