Uu­ni­tuo­ret­ta tietoa nä­kö­vam­mai­suu­des­ta

Näkövammarekisterin vuosikirja 2020 on julkaistu. Vuosittainen julkaisu ei tälläkään kertaa tarjoile suuria yllätyksiä, sillä näkövammaisuuden profiili on säilynyt samanlaisena jo monta vuotta.

Sokeiden osuus näkövammaisista vähenee

Näkövammainen ihminen on joko heikkonäköinen tai sokea. Uusista näkövammaisista suuri enemmistö (75 %) on heikkonäköisiä.

Sokeiden osuus uusista näkövammaisista sen sijaan laskee. Koska väestön elinajanodote nousee ja näkövammaa aiheuttavat sairaudet aktivoituvat ikääntymisen myötä, uusien näkövammaisten keski-ikä kasvaa vuosi vuodelta. Nyt keskimääräinen näkövammautumisikä on 84 vuotta.

”Sokeiden määrä vähenee, sillä iäkkäiden näkövammaisten joukossa on suhteessa enemmän heikkonäköisiä kuin nuorissa näkövammaisissa. Siksi heikkonäköisten määrä näkövammaisten joukossa kasvaa, kun iäkkäiden määrän väestössämme kasvaa”, selittää tutkimuspäällikkö Laura Tolkkinen.

Erilaisia elämänkulkuja kuin normiväestöllä

Näkövammaiset ihmiset elävät muuta väestöä useammin perheessä lapsen asemassa, perheisiin kuulumattomina tai laitoksessa. Vastaavasti näkövammaiset ihmiset ovat muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna harvemmin puolisoita tai vanhempia.

Näkövammaisten ihmisten koulutusaste on alhaisempi kuin koko väestöllä keskimäärin. Pelkän peruskoulun suorittaneita näkövammaisia on 1,7 kertaa enemmän kuin yleisesti väestössä. Vammautumisikä vaikuttaa voimakkaasti koulutusasteeseen. Noin joka toisella ennen kouluikää näkövammautuneella jää koulutie perusasteelle.

”Näkövammaisten ihmisten koulutusaste nousee kuitenkin kaiken aikaa, vaikkakin hitaasti. Toisaalta koko väestön koulutustaso on noussut nopeammin, joten ero koko väestöön kasvaa vuodesta toiseen”, huomauttaa Tolkkinen.

Tutkinnon suorittaneilla näkövammaisilla suosituin ala on tekniikka.

Näkövammaisten ihmisten työllistymisaste on alhaisempi kuin koko työikäisellä väestöllä. Kun työikäisestä väestöstä työllisiä on 72 %, näkövammaisilla ihmisillä osuus on 41 %.

”Vaikka työllistyneiden määrä on pienempi kuin suurimmalla osalla väestöä, työllistymisaste näkövammaisilla ihmisillä näyttää olevan suurempi kuin vammaisilla henkilöillä keskimäärin”, sanoo tutkimuspäällikkö Tolkkinen.

Suurempana ero näkyy työttömien määrässä: kun koko väestöstä työttömiä on 7 %, näkövammaisista työttömänä on 35 %.

Lue Näkövammarekisterin vuosikirjaa

Näkövammarekisterin vuosikirja on julkaistu suomeksi ja englanniksi. Suomenkielinen vuosikirja löytyy verkkosivuiltamme html- ja PDF-muodossa.

Ensimmäistä kertaa vuosikirjan voi myös kuunnella Luetus-palvelusta.

Vuosikirjasta on myös pieni painos. Tilaa omasi: laura.tolkkinen@nkl.fi.

Saavutettavuus

Näkövammarekisterin vuosikirja ilmestyi ensimmäistä kertaa kahdessa uudessa saavutettavassa muodossa: saavutettavana pdf:nä sekä Luetus-palvelussa.

Oletko apuvälinekäyttäjä? Tutustuitko tuoreeseen vuosikirjaan? Anna meille palautetta siitä, miten saavutettavuudessa onnistuimme: laura.tolkkinen@nkl.fi.

Näkövammarekisteri

Näkövammarekisteri on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuodesta 1983 toiminut valtakunnallinen henkilörekisteri, jonka tekninen ylläpitäjä on Näkövammaisten liitto ry. Näkövammaisena rekisteriin ilmoitetaan suomalaiset pysyvästi näkövammaiset henkilöt.

Näkövammarekisterin vuosikirja pohjautuu näkövammarekisterin tilastoihin.

Lisätietoja

tutkimuspäällikkö Laura Tolkkinen
näkövammarekisteri
laura.tolkkinen@nkl.fi
p. 050 475 553


Sivu päivitetty