Siirry pääsisältöön

Tuore tut­ki­mus­han­ke selvittää, miten nä­kö­vam­mai­suus on muuttunut Suomessa

Vaikuttiko näkövamma elämänlaatuun ennen enemmän kuin nykyisin? Onko glaukooma yleistynyt Suomessa? Ovatko verkkokalvonrappeuman uudet hoidot vähentäneet näkövammaisuutta?

Näkövammarekisterin tutkimushanke selvittää, miten näkövammaisuus on muuttunut Suomessa 40 vuoden aikana. Tulemme selvittämään yleisimpien näkövammaisuutta aiheuttavien silmäsairauksien, kuten glaukooman, harmaakaihin, silmänpohjan rappeuman ja perinnöllisten verkkokalvosairauksien, esiintyvyydet ja kehitystrendit suomalaisväestössä. Lisäksi tarkastelemme näkövammaisuuden ja edellä esitettyjen sairauksien sekä alentuneen näkökyvyn vaikutusta yksilön elämänlaatuun ja terveydenhuoltopalveluiden käyttöön. Erityistä huomiota kiinnitämme näkövammaisuuteen liittyviin sosiaalisiin tekijöihin.

THL:n näkövammarekisteri on laajuudessaan ainutlaatuinen, sillä muualla maailmassa vastaavia rekistereitä ei ole. Näkövammaisten ihmisten rekisteröinti on lakisääteinen velvollisuus kaikille silmäterveydenhuollon toimijoille. Tältä pohjalta rekisterin aineisto mahdollistaa tarkat arviot näkövammaisuuden aiheuttamista vaikutuksista Suomessa.

Tutkimusryhmän johtajana toimii Tampereen yliopiston silmätautiopin professori Hannu Uusitalo. Tutkimusryhmäämme kuuluvat väitöskirjatutkija Petri Purola ja THL:n näkövammarekisterin tutkimuspäällikkö Laura Tolkkinen. Bioinformaatikkona hankkeessa toimii FT Janika Nättinen. Näkövammarekisteria ylläpitää Näkövammaisten liitto.

Näkövammaisten liiton hallitus on myöntänyt Aila Martikaisen testamenttirahastosta 165 878,26 euroa näkövammaistutkimukseen vuosille 2021–2025.

Lisätietoja

Hannu Uusitalo, LKT, silmätautiopin professori, THL:n näkövammarekisterin vastaava lääkäri
hannu.uusitalo@tuni.fi

Laura Tolkkinen, YTM, tutkimuspäällikkö, THL:n näkövammarekisteri
laura.tolkkinen@nkl.fi