Suurin osa nä­kö­vam­mai­sis­ta kokee di­gi­pal­ve­lut haas­ta­vik­si käyttää

Eficode, Annanpura ja Näkövammaisten liitto toteuttivat ensimmäistä kertaa Suomessa näkövammaisille suunnatun saavutettavuuskyselyn, jolla kartoitettiin näkövammaisten tottumuksia verkkopalveluiden ja niiden käyttöön suunniteltujen apuvälineiden käytössä.

Tämä tiedote on alun perin julkaistu Eficoden verkkosivuilla- Ulkoinen linkki 23.9.2021.

Suurin osa näkövammaisista kokee digipalvelut haastaviksi käyttää, vaikka ne täyttäisivät saavutettavuuskriteerit. Tämä on ensimmäinen kerta kun Suomessa kartoitettiin yhtä laajasti sitä, kuinka näkövammaiset käyttävät verkkopalveluita.

Uusi digipalvelulaki- Ulkoinen linkki sekä EU:n tuleva esteettömyysdirektiivi ovat saaneet kotimaiset yritykset liikkeelle saavutettavuuden kehittämisessä. Digipalvelulaki velvoittaa, että merkittävän osan digitaalisista palveluista tulee olla saavutettavia. Saavutettavuuden varmistamisesta onkin tullut arkipäivää monille verkkosisältöjen parissa työskenteleville.

Saavutettavuuskysely

Eficode- Ulkoinen linkki, Annanpura- Ulkoinen linkki ja Näkövammaisten liitto toteuttivat ensimmäistä kertaa Suomessa näkövammaisille suunnatun saavutettavuuskyselyn, jolla kartoitettiin näkövammaisten tottumuksia verkkopalveluiden ja niiden käyttöön suunniteltujen apuvälineiden käytössä. Kysely antoi yrityksille uutta arvokasta tietoa palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi. Kyselystä selviää muun muassa, mitkä ovat Suomen suosituimmat ruudunlukijat, miten sivustoja käytetään ruudunlukijalla, mitä eroja on eri palvelutyyppien käyttöympäristössä sekä mitkä ovat merkittävimpiä haasteita palveluiden saavutettavuudessa yleisesti.

“Tähän mennessä tietoa ruudunlukijaohjelmistojen käyttäjien käyttötottumuksista on ollut tarjolla vähän, jolloin yrityksissä on jouduttu tekemään osin pelkkiä oletuksia siitä, miten saavutettava palvelu kannattaa rakentaa, jotta se todella palvelisi käyttäjiään. Tämän seurauksena monet, myös lain mukaan saavutettavat palvelut menettävät mahdollisesti useita käyttäjiä, saavutettavuusvaatimukset eivät täyty ja eriarvoisuus verkkoympäristössä säilyy. Käytännössä tekniset saavutettavuuskriteerit täyttävän palvelun käyttökokemus voi silti olla näkövammaiselle huono”, toteaa Raino Vastamäki, Eficoden tutkimusjohtaja. 

Ruudunlukijakäyttäjät erottuvat omana ryhmänään, sillä verkkopalveluiden tulkitseminen ruudunlukijan avulla on monelle verkkopalvelun saavutettavuudesta vastaavalle uutta ja vierasta. Ruudunlukijaa käyttävät muun muassa näkövammaiset sekä motorisesti tai kognitiivisesti rajoittuneet henkilöt. Suomessa on nykyisellään noin 55 000 näkövammaista. Väestön ikääntyessä näkörajoitteet yleistyvät.

Saavutettavuus voi olla kilpailuetu

Digitaalisten palveluiden saavutettavuus tulisi nähdä pelkän velvollisuuden sijaan myös kilpailuetuna: se mahdollistaa yrityksille laajemman asiakaskunnan ja paremman asiakaskokemuksen sekä edesauttaa yrityksen vastuullista toimintaa. 

Kyselyraportti- Ulkoinen linkki sisältää esimerkkejä näkövammaisten piirissä suosituista palveluista palvelutyypeittäin, joihin kuuluvat uutissivustot, verkkopankit, verkkokaupat, julkishallinnon sivustot, sosiaalinen media ja suoratoistopalvelut. Myös suosituin käyttöalusta kullekin palvelutyypille tunnistettiin. Tämä on tärkeää, sillä avoimien kysymysten kautta saatu ”hiljainen tieto” osoittaa, eräs merkittävimpiä saavutettavuushaasteita yrityksille on mahdollisten käyttöympäristöjen moninaisuus ja se, että tällä hetkellä näiden kaikkien tukeminen on lähes mahdotonta. 

“Suomeen kohdennettu tutkimus hyödyttää niin alueen yrityksiä kuin loppukäyttäjiä. Tutkimustulosten avulla voimme auttaa yrityksiä rakentamaan laadukkaita ja käyttäjäystävällisiä digipalveluita, jotka palvelevat kaikkien asiakkaiden tarpeita. Saavutettavuudesta on tullut yrityksille merkittävä kilpailuetu. Kilpailuetua tulee jo pelkästään siitä, että saavutettavat palvelut palvelevat paremmin laajempaa asiakasjoukkoa ja ovat käytettävyydeltään parempia. Huonosti saavutettavat palvelut ovat myös jonkinlainen mainehaitta maailmassa, jossa tasa-arvoa ja kestävää kehitystä painotetaan koko ajan enemmän”, kommentoi Raino Vastamäki, Eficoden tutkimusjohtaja.

Koko raportti


Sivu päivitetty